Metallikalotin myytti

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
14 508
Kaupunki
Tampere
Onko metallikalotti se jota kannattaa välttää? Soiko metallidome rasittavasti ja silkkidome silkkisesti? ;) Kokemuksia peliin.

Tietääkseni metallikalotilla on tekninen etulyönti keveys/jäykkyysmielessä. "Ongelmana" ultraääniresonanssi. Mm. omissa kaiuttimissa resonanssi on 26 000 Hz joka ei pitäisi olla ongelma, eihän cd-soitin edes herätä sitä. ;) (kyllä se varmasti herää harmonisten muodossa)

Totuuden nimissä en itse ole kuullut metallidomea ongelmaksi ja olen kuullut vähintään yhtä monta rasittavaa tekstiilidomekaiutinta kuin rasittavia metallidomeja. Olenko siis kuuro? :)
 

leeren

Käyttäjä
Liittynyt
15.11.2008
Viestejä
1 120
Et ole. Keskimäärin ihan yhtä hyvä laatuista tavaraa nuo metallielementit ovat tuutanneet ulos, kuin muutkin lajitoverinsa. Tietty siinä on sellainen metallin maku mukana, joka toisissa kaiuttimissa saattaa kuulua. Makuasia tosin. Minusta just nuo Eposin diskantit soi aika hyvin, jotenkin itse pidän tuollaisesta "karummasta" / raaemmasta ulosannista. Jotenkin assosioin sen luonnollisemmaksi. Ainakin treenikämpällä pellit sivaltelee korville juurikin niin.
 

isojussi

Hallituksen jäsen
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
17 025
Kaupunki
Hellsinki
Aina sanotaan että se metallidisu on rasittava ja ehkä se jossain kotimaisissa tuotoksissa sitä on ollutkin mutta esmes ne kuulemani Alspen vanhat Epokset sekä Harbethin Seiskat ovat toimineet oikeinkin hyvin metallidusuisina toteutuksina. Ei tuota voi yleistää että kaikki metallikalotit huonompaa ääntä tuottaisivat ja että tekstiili olisi automaattisesti parempi.
 
T

teekal

Omat mieltykset puoltavat hiukan tuonne tekstiikidomen suuntaan, aavistuksen metallinen sivumaku on ollut enemmän ja vähemmän kaikissa omistamissani/kuulemissani metallidiskantilla varustetuissa kaiuttimissa, myös autopuolen vermeet mukaanlukien. Metallidome ei välttättä ole rasittava (aivan yhtä hyvin se voi olla myös tekstiilidiskantti, ehkä siis enemmänkin kaiuttimen suunnittelu/setitys kysymys) useimmin se ei vain soi niin vapautuneesti kuin hyvä silkkidiskantti, aivan aavistus pidättyneisyyttä aivan ylimmillä taajuuksilla on monesti kuultavissa, aivan kun se ei pystyisi toistamaan tarpeeksi "ylös"

Tietysti tähän loppuun voisi tokaista että metalliahan ne on rumpujen pellitkin ;) ..silti puollan tekstiilin suuntaan :)
 

Kiukas

Kaupallinen toimija
Liittynyt
8.9.2007
Viestejä
4 166
Kaupunki
Tampere, Koivistonkylä
Meikäläisellä on metallidiskanttiallergia. Korviin rupeaa vaan sattumaan kun kuuntele kyseisillä diskanteilla varustettuja kaiuttimia. Toki niissäkin on eroja, Harbethit toimii kuten myös Epokset.
 

Jyrki_P

Hifiharrastaja
Liittynyt
2.8.2006
Viestejä
8 752
Kaupunki
Lahti
Omat preferenssini ovat hieman tekstiilin puolella, mutta molemmissa on hyviä ja huonoja toteutuksia. Makuasioista puhutaan tässäkin.
 

jni

Käyttäjä
Liittynyt
19.7.2007
Viestejä
3 427
Molemmissa olen kuullut hyviä, mutta myös toisinpäin. Jotkut metallidiskantit ovat olleet "rääkyviä", mm. Linn Keilidh alkuperäisillä disuillaan. Vastaavasti olen joissakin brittikaiuttimissa pitänyt silkkidomea "suttuisena". Ehkä enempi on ollut hyviä silkkidomeja kuin metallidomeja.

Valitettavasti en ole päässyt (vielä) kuuntelemaan Acapellan plasmadiskantteja, joita TL-audion Tapsa on vuolaasti kehunyt. Omat referenssit tähän asti ovat olleet B&W:n timattiset ja Linnin monitietoteutukset valmiista tuotteista.
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
21 943
Kaupunki
Korvessa
jni sanoi:
Molemmissa olen kuullut hyviä, mutta myös toisinpäin. Jotkut metallidiskantit ovat olleet "rääkyviä", mm. Linn Keilidh alkuperäisillä disuillaan. Vastaavasti olen joissakin brittikaiuttimissa pitänyt silkkidomea "suttuisena". Ehkä enempi on ollut hyviä silkkidomeja kuin metallidomeja.

Tuo oli hyvin muotoiltu.
 

Gretch

Käyttäjä
Liittynyt
2.9.2007
Viestejä
10 849
punssi sanoi:
Mitä ihmeen silkkidomeja? ???

Kangas-domeja. Yleensä uitettu, jossain nesteessä, jotta se tekstiili on saatu ominaisuuksiltaan sopivaksi. Itsellä ei ole mitään erityistä preferenssiä. Omistin joskus titaanidomella varustetut kaiuttimet ja niissä rumpujen pellit ainakin soi aidontuntoisesti. Omalla rajallisella kokemuksella en osaa pistää näitä paremmuusjärjestykseen kun tuntuu että niille on omat vahvuudet ja toisto riippuu monesta muustakin seikasta kuin domen materiaalista.
 

punssi

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
3 316
Niin joo, tässä oli siis väännetty uusi harhaanjohtava nimi vaan. :D
Ja itse kysymykseen. Molempia on omissa prokkiksissa ollut. Suoranaista voittajaa ei löydy kun se kokonaistoteutus määrää enimmäkseen.
 

Collusion

Käyttäjä
Liittynyt
24.6.2008
Viestejä
468
Olen omistanut kaiuttimia, jossa diskantti on tehty silkistä, alumiinista ja titaanista. Mielestäni mitään selvää korrelaatiota diskantin valmistusmateriaalin ja soinnin rasittavuuden välillä ei ole ollut. Titaanidiskantti on kuitenkin kuulostanut näistä kaikista siisteimmältä, alumiinisistä ja silkkisistä on löytynyt hyviä ja huonoja.
 

Zuhnu99

Käyttäjä
Liittynyt
10.3.2009
Viestejä
203
Kotona kuuntelen Saksalaista ryppynauhaa. Autossa Tanskalaista metallidomea. Töissä Kiinalaista kangaskalottia.

Kaikissa noissa eri materiaaleissa on tullut vastaan hyviä ja huonoja toteutuksia. On tullut pari kertaa yllätys, kun koekuuntelukaiuttimesta on otettu suojakangas pois. Uskoisin että monta kertaa kyseessä on vain ennakko-odotukset, jos tietää mikä materiaali on kyseessä. Niitä ennakkoasenteita vielä vahvistaa, kun kuulee huonosti toteutettua konseptia.
 

Klingsor

Käyttäjä
Liittynyt
17.8.2007
Viestejä
280
Olikos se HES:n Mitro, joka jossain Hifimaailman kolumnissa sanoi jotain sinne päin, että ei ole koskaan törmännyt metallidiskanttisiin kaiuttimiin, joissa olisi täysin luonnollinen yläpään toisto? Muistaako joku paremmin? Mikä numero mahtoi olla kyseessä?
Itse olen lähtökohtaisesti kangaskalotti-miehiä (vaikka esim. Revojen diskantista kovin paljon pidinkin), ihan yksinkertaisesti siksi että enemmän on tullut vastaan epämiellyttävän ja riipivän kuuloisia aludisuja kuin vastaavanlaisia tekstiilidisuja. Usein on tuntunut siltä myös, että aludisu paikantuu selkeästi omaksi korkeiden äänien lähteekseen. Tuohon silkkidomen häiritsevään tunkkaisuuteen tai verhomaisuuteen olen törmännyt pari kertaa. Tosin vain varsin halpojen kaiuttimien kohdalla, noin hintaluokassa 200e-700e.

Mutta niinkuin täällä on jo moneen kertaan todettu: Kokonaisuus ratkaisee, molemmissa ratkaisuissa löytyy erinomaisia, eikä tiettyjä piirteitä voi varauksetta yleistää koskemaan vain esim. alumiinidisuja.
 

mako

Käyttäjä
Liittynyt
26.3.2016
Viestejä
413
Nostetaas vanhaa aihetta! Itselläni on jonkinlainen metallikalotti allergia joskin tottakai ennakkoluulottomasti hyvän hifistin tapaan annan kaikelle mahdollisuuden. Tässä olen taistellut yksien vanhojen genelec 8250 kanssa juurikin yläpään rasittavuuden takia. Tuo rasittavuus esyää jopa kuulemasta asioita ylemmällä ja jopa alemmalla keskialueella. Väitän jopa että se riipivyys ei ole vain makua asia koska omiin korviin jopa sattuu siedettävillä voimakkuuksilla. Itse pidän noiden yläpäätä hyvin epätarkkana koska metallikalotti tuottaa hommaan omia juttuja jopa kuutavaa säröä joka kuulostaa kerrannaiselta vaikka puhtaissa viheltävissä pitkissä äänissä.

Noissa geneleceissähän on käytetty kautta koko tuotannon seasin halpaa aludomea jo 1991 lähtien! Usein perus elementin valmistajilla on tuo halvin luokka metallikalotilla ja kalliimpi luokka kangaskalotilla. No korvasin tosta genelecistä tuon orkkis taf 27 d/g sähköisesti vastaavalla seasin kangas kalotilla. Nääissä erona on tuo 2,3khz-6khz alue joka tässä tekstiilissä on tasaisempi ja jatkuu suoraan 20khz ollen loivasti korostunut 10khz-20khz välillä.

Tosiaan maailma avautui ja väitän että sointi on puhtaampi ja korjaamattomana vaste on suorempi ja jopa hitusen kirkkaampi, mutta rasittavuudesta ei tietoakaan!!! Tältä näiden genelecien olisi pitänyt aina kuulostaa, nyt niitä voi kutsua tarkkalumonitoreiksi!

Kun vasteen suoristi kajarin omalla dsp:llä, niin nyt tuolla kriittisellä yläalueella säästyy tehoa ja se taas auttaa laadussa kun vahvistin pääsee helpommalla.

Väitän eron johtuvan liikkuvan massan suuruudesta sekä alumiinidomen rakenteesta liimasaumoista, kumiripustuksesta ja tosta karseasta 1990 luvun metalliritilästä jota kangasdomessa ei tarvitse olla... tuon ansiosta suuntaimen alku on paljon siistimpi ja elementti sopii siihen saumattoman täydellisesti jossa myös elementin oma pieni suuntain on hyödyksi!

Kaiutin on tarvittaessa palautettavissa täysin alkuperäiseksi koska uusi elementti sopi suoraan paikalleen!!!
 

Liitteet

  • gensu.jpg
    gensu.jpg
    224,3 KB · Katsottu: 54

mako

Käyttäjä
Liittynyt
26.3.2016
Viestejä
413
Tosiaan veikkaan että molempien diskanttien vaste on sen verran suora, ettei valmistaja ole sitä alkanut turhaa muokkaamaan. Myöskin jakotaajuuden kohdalla vasteessa ei ole mitään monttuja tai korostumia jne vaste ongelmia. Aktiivikajarissa ei ole passiivisuodinta joka on yleensä erittäin kriittinen elementtivaihdokselle jos suodin on pitkälle kehitetty josta tässä ei moisesta ollut pelkoa. Edelleen ajattelen että, kumpaa on helpompi heiluttaa nopeasti kädessä puupalikkaa vai 5kg lekaa... :)
 
Viimeksi muokattu:

Analog

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2006
Viestejä
2 309
Kaupunki
Pirkanmaa
Metalli vs. tekstiili asiasta käytiin vuosia sitten pitkä keskustleu DIY puolella. Syvemmissä suuntaimissa kangaskalotlla on taipumusta isommilla voimakkukksilla muuttaa muotoaan paineen vuoksi. Se aiheuttaa rajusti säröä. On tämä käytännön maltillisessa kuuntelussa kuultavissa on epäselvää.
Metallissa on voimakas resonanssi kuuloalueen yläpuolella. Muistan hämärästi kotimaisesta tutkimuksesta missä tutkittiin vaikuttaa yli 20kHz äänet kuulohavaintoon äänissä missä niitä luonnostaan on kuten vaikka rumpujen pellit. Muistaakseni lopputulema oli että vaikuttaa vaika ihminen ei niin korkeita erikseen kuulekaan. Metallidiskantin resonanssipiikki jossain 25k tuntumassa voi tuon tutkimuksen valossa vaikuttaa harmonisen särön kuuluvuuteen koska vaihvistimet kyllä tuottaa harmonisia noinkin korkealle. Vasteen eroilla varmasti silti moninkertainen vaikutus ääneen.

Voi myös olla että olemme sukupolvea joka on nuoruudessaan tottunut tekstiilidiskantin ääneen ja pitää sitä oikeana vaikka se tekisi vääryyttä alkuperäiselle.
 

mako

Käyttäjä
Liittynyt
26.3.2016
Viestejä
413
Juu toki noinkin. Omat havainnot äänessä olivat juurikin huomattava keveys, aineettomuus ja neutraulius. Veikkaan että teksiilissä itse materiaali ei juurikaan tuota sivuääniä tai väritä ääntä. Luulen että juurikin metallidiskantilla on taipumusta noihin eri säröihin jotka rasittavat salakavalasti kuunteluelämystä. Sekin vielä että juurikin nuo kaikkein korkeimmat kuultavissa olevat taajuudet olivat todella vaivattomat ja tossa ilman korjausta korostuneet eikä silti olleet ärsyttävät, Mielestäni tuo kaiutin olis pitänyt alkujaan olla tehty noin, toki nyt ei kuulosta geneleciltä. :)
Tosiaan hommaan vaikuttaa kaikki muutkin tekiät joten kokonaisuus sattui nyt kohdalleen.
Jollain ultranopeuskameralla sais kyl selville helposti ne muodon muutokset...
 
Viimeksi muokattu:

Jyrki_H

Moderaattori
Liittynyt
6.8.2006
Viestejä
21 310
Kaupunki
Oulunsalo
^Voisit yrittää mitata säröjä. Pitäisi vaan olla vertailumittaus alkuperäisellä diskantilla. 8250:ssä on vielä isompi diskantti ja alempi jakotaajuus, kuin malliston pienemmissä.
Itse olen laittanut "Genelec soundin" enemmän suuntaimen/DI-portaan piikkiin kuin diskantin materiaaliin. Etenkin, kun kangaskalotteja ei juuri käytetä suuntaimissa em. syystä.
 

mako

Käyttäjä
Liittynyt
26.3.2016
Viestejä
413
Joo elikkä tota olen välillä miettinyt, että kuinka harrastelia voi mitata särön kaiuttimesta. Tosiaan itse koen tuon saundi asian täysin päinvastoin kuin mitä tässäkin ketjussa on asiaa spekuloitu. Omasta mielestä tuo ns metallikalotin ylivertaisuus kuuluu omaan korvaan kovana särönä, korostuneena aladiskanttina 8-11khz alueella sekä yleisenä monotonisuutena/ yksinuottisena suttuisuutena. Tosin voi olla että noissa 8250 on elektronisesti halpa ja kelvoton ääni jonka tuo metallidiskantti toistaa tuoden kuultaville?
 
Viimeksi muokattu:
Ylös