Mediasta poimittua

Nyt omalle jatsinkuuntelullekin selvisi syy :D:

"Homma menee niin, että siinä vaiheessa kun pojista tulee miehiä, he rupeavat kuuntelemaan bluesia, ja siinä vaiheessa kun miehet ukkoutuvat, he rupeavat kuuntelemaan jatsia."

Anonyymit addiktit, 83. istunto


Tuttuja paikkoja ex-imatralaisena. Vuoksenniskan sivukirjastosta lainasin ensimmäiset kirjani. Levyaddiktiksi lasken itsenikin.
 
Viimeksi muokattu:
Ööö mikähän minun motiivini on, kun en kuuntele bluesia, mutta jazz on maistunut jo reilun parin vuosikymmenen ajan? :confused:
 
^^ Eikös se Leinon Eikka kirjoittanut, että "Tääll' ukkoina jo syntyy sylilapset, ja nuori mies on hautaan valmis jo". Siis ensin jazz, sitten blues.
 
^^ Tuplapesämankka...nostalgista asiaa. Vie ajatukset 80-luvun lopulle itselläni, :käytetty mopo, käytetyt stereot, kirjaston kasetteja kopsailin. ;)
Tätä on hauska kuunnella tässä samalla kun rippaan kirjaston CD levyjä sängyllä maatessani, eli eipä ne kujeet paljon ole muuttuneet vuosikymmenten aikana, tekniikka onneksi mennyt eteenpäin...
 
http://www.jazzmusicarchives.com/forum/forum_posts.asp?TID=26889

PatMetheny-1024x682.jpg
 
Iltiksen juttu huoltamokaseteista: "Hittibiisien cover-äänitteiden myynnistä tuli Suomessa 1970-luvulla suuren kokoluokan bisnes. Huoltoasemat täyttyivät kasettitelineistä, joissa ei myyty hittien alkuperäisiä versioita vaan niistä tehtyjä jäljitelmiä."

https://www.is.fi/musiikki/art-2000006587592.html
 
" Taloon tehtiin yksi seinä nestemäisellä tapettitekniikalla, josta monet alan ihmisetkään eivät ole olleet aiemmin tietoisia.

– Moni on ihmetellyt, kun huoneessa ei kaiu. Tuote on ollut jo jonkun vuoden markkinoilla mutta itse en ole nähnyt kuin kerran nyt kevättalvella Deko-lehdessä mainoksen. Kiinnostusta materiaali on saanut varsinkin akustisen seinän ominaisuudessa sekä kauniin pinnan vuoksi"

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/2344407
 
YLE Puheelta löytyvä Tommi Liimatan Suuri serkkuteoria on aivan nerokasta settiä. Tämä hyvin hifipainotteinen jakso tarjonnee samaistumispintaa yhdelle jos toisellekin tällä foorumilla: https://areena.yle.fi/audio/1-50572827

Ai perhana :) Tässä korona-aikana on lähtenyt tämä bändipaita innostus vähän käsistä... Piti firman videopalavereissa olla aina eri bändipaita...Tuli vähän kalliksi, mutta aika monta tuli ostettua ennen kuin ilmoitin, että tänään ei enää ole mitään uutta paitaa.
 
Näkökulma: Jos sinulla on yleisö, sinulla on levytyssopimus – taidoista viis

"Tällä hetkellä näyttäisikin siltä, että artistien kiinnittämisessä pääroolia näyttelevät musiikin sijaan yleisö, katselu- ja klikkimäärät. Riskejä tai mahdollisia tappioita vältellään viimeiseen asti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei mahdollisuuksia suurelle yleisölle tuntemattomille artisteille avaudu kovinkaan helpolla.

Alan sulkeutuneisuus on nähtävissä jo pelkästään musiikkifestivaalien artistikattauksessa. Tietyt ykkösnimet löytyvät käytännössä kaikkien kesän juhlallisuuksien listauksista."

 
^Oman käsitykseni mukaan levymyyntien tiputtua levy-yhtiöt ovat menneet enemmän mukaan promootio- ja keikkabisnekseen. Ennen levytyssopimus tarkoitti levy-yhtiön satsausta äänityksessä, markkinoinnissa ja levyn jakelussa. Nyt se tarkoittanee myös levy-yhtiön "talliin" pääsemistä, jolloin artistia myydään keikoille. Levy-yhtiöt ovat ulottaneet lonkeronsa keikkajärjestäjiin, joten he voivat merkittävästi vaikuttaa ketä keikoille bookataan ja tämä tehdään luonnollisesti omaa "tallia" suosien. Samalla levy-yhtiöt saavat tuloja artistin keikkapalkkioista, kun ennen tulot tulivat levymyynnistä. Artistit taas ovat lisänneet fanitavaroiden myymistä, koska levymyynnin tulot ovat minimaaliset ja levy-yhtiöt vetävät välistä myös keikkapalkkioissa. Samasta syystä monet isommat yhtyeet ovat perustaneet omia levy-yhtiöitä.

Levytyssopimuksen tekeminen nykypäivänä ei välttämättä ole niin hohdokasta kuin se oli joskus takavuosina. Eikä se silloinkaan ole aina ollut ruusuilla tanssimista, kun tiedetään monta tarinaa huonojen sopimusten vuoksi menetetyistä tuloista ja jumittumisesta yhden yhtiön haaviin useiksi vuosiksi/levyiksi.
 
^Oman käsitykseni mukaan levymyyntien tiputtua levy-yhtiöt ovat menneet enemmän mukaan promootio- ja keikkabisnekseen. Ennen levytyssopimus tarkoitti levy-yhtiön satsausta äänityksessä, markkinoinnissa ja levyn jakelussa. Nyt se tarkoittanee myös levy-yhtiön "talliin" pääsemistä, jolloin artistia myydään keikoille. Levy-yhtiöt ovat ulottaneet lonkeronsa keikkajärjestäjiin, joten he voivat merkittävästi vaikuttaa ketä keikoille bookataan ja tämä tehdään luonnollisesti omaa "tallia" suosien. Samalla levy-yhtiöt saavat tuloja artistin keikkapalkkioista, kun ennen tulot tulivat levymyynnistä. Artistit taas ovat lisänneet fanitavaroiden myymistä, koska levymyynnin tulot ovat minimaaliset ja levy-yhtiöt vetävät välistä myös keikkapalkkioissa. Samasta syystä monet isommat yhtyeet ovat perustaneet omia levy-yhtiöitä.

Levytyssopimuksen tekeminen nykypäivänä ei välttämättä ole niin hohdokasta kuin se oli joskus takavuosina. Eikä se silloinkaan ole aina ollut ruusuilla tanssimista, kun tiedetään monta tarinaa huonojen sopimusten vuoksi menetetyistä tuloista ja jumittumisesta yhden yhtiön haaviin useiksi vuosiksi/levyiksi.

Eikähän tuo jää vielä siihenkään. Nykyään kun samassa yritysryppäässä voi olla levy-yhtiön kanssa myös TV-kanavaa, radiokanavaa, printtimediaa yms. niin levy-yhtiön lonkerot ulottuvat joka paikkaan. Se voi olla toki hyvä juttu itse artistin kannalta, että hänen uraansa on buustaamassa levy-yhtiön lisäksi kaikki tuo käytössä oleva mediakin, mutta se tekee sitten hyvin paljon vaikeammaksi juuri noiden pienten ja aloittelevien bändien tilanteen. Eli koko musiikin kirjo supistuu mediassa, kun keskitytään vain enemmän niihin oman tallin artisteihin ja pusketaan ne joka paikaan maksimaalisen hyödyn saamiseksi. Johan tuo näkyy muutenkin esim. televisiossa, sillä joillakin kanavilla ohjelmat kyllä vaihtuvat, mutta samat naamat siellä ohjemissa kuitenkin pyörivät. Naamat tahtovat kulua myös äkkiä, joten hommasta voi tulla tylsää pitemmän päälle.

Lisäksi levy-yhtiöt ovat vuosien saatossa lisänneet tekijänoikeuskorvauksien määrää yhtiöille ja se on tapahtunut ihan suoraan artistin/musiikintekijöiden kukkarosta, sillä noista osuuksista ne levy-yhtiön lisätulot ovat tietenkin lohkaistu. Levy-yhtiön prosentuaalisia korvausmääriä ollaan lisätty ja joihinkin korvauksiin lisättiin levy-yhtiöiden osuus mukaan, kun aiemmin ne ovat menneet pelkästään musiikin tekijöille. Että kiitos musiikkineuvos Ilkka Lipsanen/Danny, että olet ollut Teostossa hännystelemässä levy-yhtiöitä ja heikentämässä artistien ja musiikintekijöiden asemaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös