MB HiFi-lehti

  • Keskustelun aloittaja jku
  • Aloituspäivämäärä

jku

Käyttäjä
Liittynyt
14.12.2009
Viestejä
740
Kyselin tuolle HiFi-palstn puolella mielipidettä syksyn MB HiFi-lehdestä.
Onko tällä puolella mielipiteitä tuosta Mikro Bitti-lehden HiFi-erikoisnumerosta?

Oletteko tutustuneet MB Hifi:iin?
Ilmestyi syksyllä (kulemma tekevät sen vain kerran vuodessa).
Yritin jo tilata ko. lehteä, näes.

Minusta siinä on hyvä lehti!
Kuuntelutestit täydennetty asiallisilla teknillisillä mittauksilla!
Sellaista lehteä minä kaipaan.
Nuo kuuntelutestit ovat aina hyvin "epämääräsiä" riippuvat kuuntelijan korvasta, jopa mielialastakin!
Hyvät mittauskset eivät riipu mistään henkilökohtista ominasuuksista, vaan ovat faktaa.
Joskaan eivät kerro kaikkea.
Siksi molemmat yhdessä antavat parhaan kuvan testattavsta laitteesta.

Keskustleu meni takasin tuon kuuntelun puolelle. Ja tietysti kiistaksi! Kuten sanoin, se on korvasta kiinni.
Mittaus ei ole!
 
Kiitos, sielläpä näyttää olleen keskustelua ko lehdestä.

Mutta sekin näkyy ajautuneen juupas-eipäs-mielipiteiden vaihtoon aiheesta analogien-digitaalinen-tallennus.
Siis edelleen kuulutan noita teknillisiä mittauksia, kuuntelukokeiden lisäksi.
Olisi aika kummallista, jos jokin autolehti, tai TM, koeajaisi autoja ja senjälkeen pisteyttäsi ne pelkän ajotuntuman mukaan.

Tuo pelkkä kuuntelutesti näyttää olevan alan tapa. Lueskelin viimeviikolla reissussa "What HIFI-lehteä" (tms, jätin sen koneeseen, hukkaostoksena). Siinä ei ollut edes testattavien laitteiden teknillisä tietoja, vain hinnat!
 
Autoja ja hifejä on turha verrata. Hifien ainoa tarkoitus on tuottaa mielihyvää omistajalleen hyvän äänen muodossa - siis hyvän äänen muodossa. En ymmärrä miten ainoa tapa mitata tälläistä mielihyvää ei silloin voisi olla juuri kuuntelu. Musiikkia kuuntelemalla sitä mielihyvää juuri saadaan.

Autoissa taas oleellista ovat mm. tilat, kustannukset turvallisuus, jne...

Mä en kyllä ymmärrä mitä sä tarkkaan ottaen kysyt tässä ketjussa.
Siis edelleen kuulutan noita teknillisiä mittauksia, kuuntelukokeiden lisäksi.
Ja jos keskutelua tuosta aiheesta haluat, niin eikö kannattaisi keskustella tuossa ketjussa, jossa sitä keskustelua on jo käyty?
 
Joo, se keskustelu siirtyi muuhun, kuin tuohon lehden luonteeseen.
Katso mitä sanoin tuossa edellä.

Minä teknokraattina olen vaan tottunut siihen, että asioita yritetään myös analysoida teknillisesti. Vain niin asioita voidaan parantaa.
Toki musiikin ja sen toistolaitteiden tarkoitus on tuottaa nautintoa. Mutta kuten noissa keskusteluissa nähdään, nautinto on hyvin henkilökohtainen asia.
Teknillisillä mittauksilla ehkä pystyttäisiin analysoimaan sitä, missä ne teknilliset erot ovat, jotka sen erilaisen tuntemuksen eri ihmisille antavat.
Esimerkiksi kaapelit.
Minusta niissä kuuntelukokeen lisäksi pitäsi mitata niiden resistanssi ja reaktanssit ja siten saada kokonaisimpedansi taajuuden funktiona.
Tätä keskustelua minä yritän käydä. Näyttää, että vain itseni kanssa.
 
^Oma lehti insinööreille? Tuskin muita tuollaiset taajuuden funktio -hässäkät kiinnostaa.
 
^Vaikka insinööri olenkin, ei minua ainakaan kiinnosta moiset jutut, ei sitten lainkaan :) Voisi olla, että yhden testin lukisin ja toteaisin, että tämä riittää minulle.

jku sanoi:
Toki musiikin ja sen toistolaitteiden tarkoitus on tuottaa nautintoa. Mutta kuten noissa keskusteluissa nähdään, nautinto on hyvin henkilökohtainen asia.
Teknillisillä mittauksilla ehkä pystyttäisiin analysoimaan sitä, missä ne teknilliset erot ovat, jotka sen erilaisen tuntemuksen eri ihmisille antavat.
Esimerkiksi kaapelit.
Minusta niissä kuuntelukokeen lisäksi pitäsi mitata niiden resistanssi ja reaktanssit ja siten saada kokonaisimpedansi taajuuden funktiona.

IMO uskon, että tämä mittailu lopettaisi testailun aika totaalisesti. Suurinta osaa testien tekijöistä en usko kiinnostavan sähköisten mittausten teko ja tästä syystä hommasta voisi tulla "pakkopullamaista". Loppujen lopuksi lehtiin tulisi testi silloin toinen tällöin ja niitä vääntäisi ne pari kaveria, jotka ovat liekeissä mittauksista.
 
Minun mielestäni kaiutinjuttu ilman vastemittauksia on yhtä tyhjän kanssa. Vahvistimen tehomittaukset eri kuormiin ovat myös oleellisia. Toisaalta melkeinpä kaikki muut mittaukset jäävät minulta lukematta. Esim. cd-soittimien mittaustuloksista ei varmaan kukaan tule hullua hurskaammaksi.
 
kre sanoi:
Minun mielestäni kaiutinjuttu ilman vastemittauksia on yhtä tyhjän kanssa. Vahvistimen tehomittaukset eri kuormiin ovat myös oleellisia.

Tämä totta ja olen samaa mieltä, mutta esimerkin tapainen mittailu ei varmaan kiinnosta suurinta osaa tekijöistä :
Esimerkiksi kaapelit.
Minusta niissä kuuntelukokeen lisäksi pitäsi mitata niiden resistanssi ja reaktanssit ja siten saada kokonaisimpedansi taajuuden funktiona.
 
kre sanoi:
Minun mielestäni kaiutinjuttu ilman vastemittauksia on yhtä tyhjän kanssa.

No eikös tässä sitten ole aika huippu, voisi sanoa jopa maailman paras kaiutin? Ja kuulematta.
http://www.genelec.com/products/dsp-products/8260a-2/
divineresponse.png


Siinä on vastetta kerrakseen, jos suoruus ei riitä niin ei sitten mikään. ;)
 
Mittaukset ovat ihan hyvä osa testejä ja hyviä pointteja on tässä keskustelussa tullut esiin. Kuten Alspen esimerkistä huomaamme, niin täydellisen mittaustuloksen kaiutin ei kuitenkaan ole kaikille se paras mahdollinen. Hauskin oli tarina kaverista, joka kävi hifiliikkeessä ja kysyi kaiuttimia, jolloin toisen asiakkaan kanssa tuli juttua koekuuntelemisesta, niin hän sanoi: "Ei niitä tarvitse koekuunnella, kun nehän ovat valmiiksi mitattu valmistajan kaiuttomassa huoneessa."

Joskus halvatkin laitteet saavat hyvät mittaustulokset ja kuunteluissa ne kuitenkin eroavat jonkin verran, kuten alla...

kre sanoi:
Esim. cd-soittimien mittaustuloksista ei varmaan kukaan tule hullua hurskaammaksi.
 
^^^ Tuo 400hz jälkeen oleva pieni kuoppa taajuusvasteessa varmaan pilaa äänen liioittelevalla pehmeydellä :D
 
Minulla on muutama vahvistin, joita mittailin viimetalvena.
-Pioneer SM-83 putkivahvistin, jota remppasin (-60 luvulta, 2*25W).
-Maranz SR 220 viritinvahvistin (80-luvulta, 2*25W)
-Technics, vahvistin (-90-luvun lopulta, 2*125W)
-Sanyo viritinvahvistin (jostain 70-luvulta, pyörinyt autotallin hyllyssä halpana roskana. vamistettu "silloin joskus" kun TIM:iä ja korkeita taajuusalueita pidettiin kuuntelunautinnon tärkeänä osana).

Luvatut / mitatu toistoalueet:
-Pioneer 30Hz....100kHz, mitattu 40....60 kHz (P= 2*23W)
-Maranz 20Hz...20kHz, mitattu 20...100kHz ( P= 2*25W)
-Technics 10Hz....25 kHz, mitattu 10....45kHz (P= 2*128W)
-Sanyo ???, mitattu 20Hz...120 kHz

Jos vertaa spexejä on Pioneer:lla ehdottomasti paras taajuusalue.
Mutta todellisuudessa Maranz antaa selvästi paremmat arvot, kuin lupaa.
Sanyo pidin noista huonoimpana!

Jos noita kuuntelee, niin luulisin ammattimaisen testaajan toteavan saman, kuin mittaukset.
Mutta ilman mittauksia ei löydy mitään selitysta, miksi?
Kuten sanoin, eivät mittaukset yksitään kerro totuutta, mutta molemmat yhdessä antavat mahdollisuuden ymmärtää, miksi!
 
moi
joku sano ,että toi ei oo hirveen vaikea saada kaiuttimeen tommonen käppyrä,mutta.että se ääni siinä kaiuttimessa vastais käppyrää on toinen juttu.
ter.reiska
 
Joo, totta.
Mutta, jos vahvistin ei toista yli 20kHz:n on turha ostaa kaiuttumia, jotka menisivät sen yli!
Mittaamalla saadaan arvioiduksi "parilliset" laitteet.
Ihminenhän kuitenkin aistii suurempiakin taajuuksia.

"There's Life Above 20 Kilohertz!
A Survey of Musical Instrument Spectra to 102.4 KHz"
Siis EEG näyttä, että ihminen aistii yli 20kHz:n äänen, vaikkei kuule sitä sokkotestissä.

http://www.cco.caltech.edu/~boyk/spectra/spectra.htm
 
jku sanoi:
Joo, totta.
Mutta, jos vahvistin ei toista yli 20kHz:n on turha ostaa kaiuttumia, jotka menisivät sen yli!
Mittaamalla saadaan arvioiduksi "parilliset" laitteet.
Ihminenhän kuitenkin aistii suurempiakin taajuuksia.

Miten tämä kohtaa käytännön? Jos vaikkapa annetaan tehtäväksi etsiä mittausten pohjalta erinomainen (ellei täydellinen) vahvistin Totem Arroille tai Dynaudio Contour 1.3SE -mallille? Netistä löytyy varmasti käppyrät noille kaiuttimille, kun sen verran yleisiä ovat.
 
Minusta kysymys menee toisinpäin (vrt topic).
Kun kuunnellaan erilaisia yhdistelmiä, jotkut kuullostavat hyviltä jotkut ei!
Silloin mitauksilla nähdään, että jotkut laitteet täyttävät sepxit, jotku ei ja toiset taas ylittävä ne reippaasti.
Tällöin kuuntelukoe saa jonkinlaisen faktapohjan: miksi jokin yhdistelmn kuullosti paremmalta!
 
Back
Ylös