Magnepan tweakit

On se Magnepanin nauha yleensä aika pitkäikäinen.
Kaikki muu toiminta voi rikkoa sen.
Esim.Muutto tai Kaiuttimien siirtely.
Touhuaminen kaiuttimien takana.
Pitäisi sijoittaa Paneelit niin,ettei taakse ole asiaa.
Jo huolimaton imurointi on vaara.

Muuton yhteydessä minulla rikkoutui.3 Vuotta sitten.
Syytän Kuopion Kalustemiehiä Nauhojen rikkoutumisista.
Painava MG 3.6 Laatikko oli pudotettu.
Päättelin näin,koska laatikon teippaukset olivat löystyneet ja osa oli irti.
Ja muutenkin laatikko oli löysempi.

En vahtinut tätä Laatikon siirtoa riittävän hyvin.
Hento poika pienehköillä nokkakärryillään siirteli tavaroitani.
Mutta en voinut jälkikäteen todistaa mitään.
Toisesta Paneelista nauha repsotti yläpäästä,toisesta alapäästä.
Tämäkään ei tapahtunut heti.Viikko muuton jälkeen.Nauhojen säikeitä löysin.

Näissä Paneeleissa on nyt oma "Tympani 5 "kytkentäni.
MG 1.6 ajaa diskantit Bryston 10B-STD Akttivijakosuotimen kautta.MG 3.6 basson ja keskialueen.
Erittäin tomiva ja voimakas on minulla tämä MG 1.6-MG 3.6 Yhdistelmä.
Tämä Setitys vaatii vain tilaa jonkin verran.
Toimii Brystonin monipuolisten säätöjen avulla myös vähän pienemmässäkin huoneessa.
Tästä "köyhän miehen Tympani"-järjestelystä olisi mukava saada kuva.
 
Varmaan on tällä foorumilla huomioitu,että en ole innostunut Kuvista enkä Peukutteluista.
Jälkimmäiseen monta syytä.
Mietin asiaa.
 
Vähän huono kuva, mut ohessa setin uus laite. miniDSB 2x4 HD. Hoitaa jakoa ja muutamia manuaalisia dippejä. Erittäin pätevä laite. Setissä myös Chorys X-Power päätteenä. Jännä nähdä, miten 100W per kanava riittää noinkin ns. vaikealle kuormalle. Erittäin luonnollista ulosantia. Lisäsin vielä viimeisimmän mitatun summavasteen nykyisillä säädöillä spotissa.
 

Liitteet

  • IMG20220130174451.jpg
    IMG20220130174451.jpg
    103,8 KB · Katsottu: 46
  • 36_Maggie_miniDSB.jpg
    36_Maggie_miniDSB.jpg
    160,9 KB · Katsottu: 36
Viimeksi muokattu:
Hieman fiksailua yläpään osalta (leveä 2 db tasoitus yhdellä dipillä) ja erilaisia mittauksia. Mittailin myös niin, että siirsin mikin korvan kohdalle kahdella eri pisteellä (vasen ja oikea korva), josta keskiarvovektori. Vektori laskee yläpään osalta jännästi. Helppo huomata että korjauksia ei kannata tehdä juurikaan yli 1000 hz. Viimeinen vektori on hiottu arvo kahdesta mittauskerrasta. Myös vikasta vesiputouskäppyrä. Pientä sanomista 300-800 hz alueella. Tuota en vielä hionut, mutta toki mahdollista.

Ja miltä kuulostaa.. Tuollaisen korvaan puukotuksen Queenia laitoin soimaan säätöjen jälkeen. Voi melkein itkemättä tuollaistakin kuunnella. Sanoisin että huonompiakin tallenteita kiva testailla ja laittaa jalan vippaamaan😊
 

Liitteet

  • IMG20220214200715.jpg
    IMG20220214200715.jpg
    140 KB · Katsottu: 26
  • 36_miniDSP.jpg
    36_miniDSP.jpg
    140,2 KB · Katsottu: 24
  • 36_miniDSP_vesiputous.jpg
    36_miniDSP_vesiputous.jpg
    141,9 KB · Katsottu: 23
  • Screenshot_2022-02-14-20-37-51-14_199e34a65d291270c641402977292055.jpg
    Screenshot_2022-02-14-20-37-51-14_199e34a65d291270c641402977292055.jpg
    104,5 KB · Katsottu: 19
Viimeksi muokattu:
Tuo 1000 Hz lienee melko maaginen raja. Ellei jopa liian korkealla jo sekin..? Kovin vakavalta ei vaikuta, joten kannattaako tuota 300-800Hz lähteä puukottamaan...

Kiinnostavaa luettavaa joka tapauksessa. Lisää säätöjen ja korvan keskinäistä korrelaatiota kehiin, kiitos (y)
 
^Laitoin vähän kuuntelukokemuksia mukaan. Jokatapauksessa miniDSB yllättävän täsmällisesti ja häiriöittä tälläsessäkin setityksessä.
 
Osaisko joku sanoa, mistä johtuu, että summavaste tekee tuollaisen 5 db:n montun 2-6 kHz?

36_miniDSP1.jpg
 
Osaisko joku sanoa, mistä johtuu, että summavaste tekee tuollaisen 5 db:n montun 2-6 kHz?

katso liitettä 191439
Tuo on lähes varmasti mittausvirheestä tai kaiuttimien epäsymmetrisestä sijoittelusta suhteessa kuuntelupaikkaan johtuva poikkeama.

Edit.
Jos kaiutinsijoittelu on epäsymmetrinen niin summavaste ei todennäköisesti kerro kovinkaan hyvin kuullusta taajuusvasteesta. Mikrofoni on kuitenkin vain yksi piste kun taas kuunneltaessa korvat sijaitsevat eri pisteissä ja pään eri puolilla. Tässä tapauksessa summavaste on melko hyödytön ainakin korkeammilla taajuuksilla.
Mittausvirheen kyseessä ollen kannattaa parantaa mittausjärjestelyiden luotettavuutta. Virheellisen summavasteen lisäksi mittausjärjestelyiden poikkeamat vaikuttavat myös yksittäisten kanavien mittaustuloksiin.

Oma järjestelyni on että ensin viritän mikrofonin korkeuden vastaamaan korvan korkeutta istuessani kuuntelupaikalla. Seuraavaksi siirtelen mikrofonijalkaa siten että etäisyys takaseinään vastaa korvan etäisyyttä takaseinästä kuuntelupaikalla. Lopuksi mittaan mikrofonin etäisyyden suhteessa molempiin kaiuttimiin ja mikrofonijalustaa kääntämällä säädän etäisyyden molempiin kaiuttimiin samaksi. Mittauspisteeksi tulee siis virtuaalisen kuuntelijan korvien välinen keskipiste.

Näillä järjestelyillä summavaste kuvaa riittävän luotettavasti kanavien signaalien summaa. Mittauksen onnistumisesta kertoo se että summavaste on periaatteessa 6dB kanavien erillistä mittattua äänenpainetasoa suurempi. Alla esimerkki vasteista taajuusalueella 1k-22kHz. Vasen kanava (sin), oikea kanava (pun) ja stereo (vih). Mitattu summasignaali ei näillä taajuuksilla poikkea yksittäisten kanavien laskennallisesta summasignaalista joten jätin sen näyttämättä.
CQwj8AO.png
 
Viimeksi muokattu:
^Juu, näinhän se helposti on. Mittasin etäisyyden mittauspisteen eli spottiin vielä tarkasti, niin etäisyys menee 2 cm väliin kaiuttimen ulko- ja sisäreunoista eli etäisyydet lähes samat. Paksu vihreä on vasemman ja oikean kanavan laskennallinen keskiarvo ja kyllä mittaus lähes prikulleen sama kuin ohut vihreä käppyrä, joka siis yhtäaikainen mitattu vasemman ja oikean summa. Pari muuta mittausta 5 cm sivuun spotista, jossa näkyy kuinka taajuusvaste muuttuu aika erillaiseksi. Jännää, miten paljon pienet mittauspisteen siirrot vaikuttaa vasteeseen. Ei taida korva toimia ihan samalla tavalla🤔

Ohessa myös kuva miniDSP manuaalisista korjauksista. Tuolla 3,3 khz tuntumassa 4 db:n suht leveä korjaus ylöspäin. Äänikuva selkeämpi yläpäästä. Taajuusmittauksesta poiketen 63 hz:ssä pieni viilaus alaspäin.
36_miniDSP2.jpg
IMG20220221133336__01.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Onko täällä Magnepan omistajilla kokemusta Magna Risers tai vastaavista jaloista? Eli saavutetaanko äänellisesti jotain parannusta vakio jalkoihin verrattuna? Series 1 ja 2nd Airborne sopisi omistamilleni 1.7i mallille. Ainakin nostasivat hieman ylemmäksi kaiuttimia vakio jalkoihin verratuna, mutta saavutetaanko sillä isompaa äänikuvaa tai mitään?


Toki vastaavat jalat teettäisi myös jossain metalli firmassa suomessa.
 
Onko täällä Magnepan omistajilla kokemusta Magna Risers tai vastaavista jaloista? Eli saavutetaanko äänellisesti jotain parannusta vakio jalkoihin verrattuna? Series 1 ja 2nd Airborne sopisi omistamilleni 1.7i mallille. Ainakin nostasivat hieman ylemmäksi kaiuttimia vakio jalkoihin verratuna, mutta saavutetaanko sillä isompaa äänikuvaa tai mitään?


Toki vastaavat jalat teettäisi myös jossain metalli firmassa suomessa.
Nyky-Maggiet ovat melko rimpuloita, joten rakennetta ”jäykistävät” jalustat eivät ainakaan heikennä lopputulosta. Isommasta äänikuvasta en tiedä. Omat 3.7i:t antavat ihan sellaisinaan valtavan äänikuvan myös korkeussuunnassa, kunhan sijoittelu osuu kohdilleen.
 
Viimeksi muokattu:
Nyky-Maggiet ovat melko rimpuloita, joten rakennetta ”jäykistävät” jalustat eivät ainakaan heikennä lopputulosta. Isommasta äänikuvasta en tiedä. Omat 3.7i:t antavat ihan sellaisinaan valtavan äänikuvan myös korkeussuunnassa, kunhan sijoittelu osuu kohdilleen. Toisin sanoen paljon leveämmällä kolmiolla kuin perusohje antaisi ymmärtää.
Varmasti niin, mulla vaan ei olohuoneen koosta johtuen saa kauheasti leveämmälle kolmiolle kaiuttimia. Ellen sitten siirrä niitä sivuseinälle, jossa on ikkunat. Se kyllä toisi arki elämisen kannalta omat haasteensa. Katsoikin että olit aikaisemmin teettänyt LRS:iin jalat metallifirmassa ja ilmeisen tyytyväinen olit äänelliseen parannukseen.
 
Varmasti niin, mulla vaan ei olohuoneen koosta johtuen saa kauheasti leveämmälle kolmiolle kaiuttimia. Ellen sitten siirrä niitä sivuseinälle, jossa on ikkunat. Se kyllä toisi arki elämisen kannalta omat haasteensa. Katsoikin että olit aikaisemmin teettänyt LRS:iin jalat metallifirmassa ja ilmeisen tyytyväinen olit äänelliseen parannukseen.
Magnepan on kaiutin, joka ei tykkää kompromisseista (toisaalta eihän mikään muukaan). Itse olen päätynyt muutamaan eri sijoitteluun tilanteen mukaan. Suurilla orkestraatioilla ja kuorolla asetan 3.7i:t niin, että niiden sisäreunojen väliksi asettuu +2,5m. Tällöin kuuntelupiste siirtyy myös kauemmas ja muodostaa tasasivuisen kolmion. Diskantit sisäsivulla ja niiden leikkauspiste kuuntelupisteen edessä. Muuten sitten kapeampikin asettelu toimii, joskus jopa syväterävämmin.

Totta, LRS:t hyötyivät selvästi teetetyistä T-koivista, samoin kuin aikanaan smg ja 12qr.
 
Kyllä nuo paneelit vaan on hienoja. Vaikka vaste noissa ei nyt ihan suora ole mutta huoneesta johtuvat rypyt on todella pientä. DSP:llä saa vasteen muodonkin kuntoon. Takasäteilyn heijastumien tuoma tilavaikutelma sitten lisänä.

Kateeksi käy kun itsellä tila ei riitä paneeleihin. Upeita vasteita (y)
 
Onkohan täällä joku tehnyt tällaisen GR-twiitin Magnepaniinsa? Tampereella olisi kaupassa tarjolla valmis upgrade setti. Mahtaako olla vaivan näön / riskin oton arvoinen projekti. Onko kokemuksia kuulopuheita yms. Upgrde setin sivulla valmistajalta on käyrät, mutta kaipasi tietoja äänellisestä muutoksesta. https://gr-research.com/product/magnepan-1-7-upgrade/
 
Pari muuta mittausta 5 cm sivuun spotista, jossa näkyy kuinka taajuusvaste muuttuu aika erillaiseksi. Jännää, miten paljon pienet mittauspisteen siirrot vaikuttaa vasteeseen. Ei taida korva toimia ihan samalla tavalla🤔
Sininen käppyrä näyttää dipin ~1.5kHz kohilla ja piikkiä ~3kHz kohilla, meinaa karkeasti sitä että kaksi äänilähdettä on puolikkaan aallonpituuden verran matkaeroa ~1.5kHz taajuudella, eli ovat vastavaiheessa. Vastaavasti oktaavia ylempänä, eli missä sama matkaero on tuplat, kokonainen aallonpituus, tulee korostumaa. ~3kHz on noin 11cm pitkä, jotenka ~11cm matkaero jotakuinkin vastaa mittauspisteen siirtämistä ~5cm, toinen kaiutin tulee jonkun verran lähemmäksi ja toinen kauemmaksi, jolloin matkaero voisi olla tuota luokkaa.

Merkittävää tässä on se että asia näkyy näinkin selkeästi mittauksessa, josta johtopäättelen että huoneen vaikutus suoraan ääneen nähden on jokseenkin vähäinen, ainakin tuossa kHz kantturoilla. Molemmista kaiuttimista saapuva ääni on verrattain hyvin samanlainen.

Kampasuotoa se on käppyröissä ja sitä syntyy, kun sama ääni tulee kahdesta eri äänilähteestä ja tarkkailijan sijainti muuttuu muuttaen matkaeroa äänilähteisiin. Huoneen heijasteet, eli kaiku, tasoittelee kampasuotoa huomattavasti, samoin kuulojärjestelmä peittelee hienosti kun kuunnellaan huoneessa kahdella korvalla. Koitapa laittaa kohina kuulokkeisiin ja viivästä toista (esim sen 10cm), kampasuoto on helppo kuulla kun yhdeltä puolelta tuleva ääni ei vuoda toiseenkin korvaan, eikä huoneen heijasteet pehmennä.

ps.
Tietysti pohdiskelen ääneen tuon yhden kuvaajan perusteella, eli muutakin on todennäköisesti mukana. Enkä edes tiedä kuinka selkeästi kampasuoto lopulta näkyy eri tapauksissa, vastaavia testejä näkee harvoin. Selkeähkö jaksollisuus kuitenkin pisti silmään.

Eikös mieluummin kannata muutaman pisteen sijasta ottaa isomman kuuntelualueen keskiarvo, eli mitata liikkuvan mikrofonin tekniikalla? internetistä löytyy hakemalla Moving Microphone Measurement, MMM


pps. no juu jos ottaa toiseen suuntaan mikrofonia siirtämällä otetun punaisen käppyrän myös mukaan pohdintaan niin taitaa olla kaiuttimien kulmat erit, jolloinka toiseen suuntaan mikkiä siirtämällä kulmat kaiuttimien keskilinjoihin nähden on erit, eli kaiuttimien keskilinjat risteää muualla kuin kaiuttimien väliin kuvitellulla keskinormaalilla.
Tämä johtopäätös olettaen että sijoittelu huoneessa on symmetrinen / huoneen (ja tavaroiden) vaikutus vasteisiin on vähäinen. Nyt molemmista kaiuttimista tuleva ääni eroaa sen verran ettei vastaavaa kampasuotoa synny kuin toiseen suuntaan mikkiä siirrettäessä.
Ylipäätään sweetspotti vaikuttaa pieneltä. Mittaa matka kaiuttimien molemmista etukulmista mikkiin ja säädä kaiuttimien suuntaus sen mukaan, jolloin saat maksimaalisen kampasuodon kumpaankin suuntaan mikkiä siirtäessä, eli vastet lähelle toisiaan sikäli kun se on mahdollista kapeasti suuntaavalla kaiuttimella. Jos tällä nyt on minkäänlaista käytännön merkitystä, kuuntelun kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti hattiwatti siulla on jotkut maggiet ketjun otsikosta päätellen? :D Täällä on jonkun magnepanin mallin mittaukset, ja aika paha reunadifraktio >2kHz ylöspäin näkyy olevan (katso fig 3.). Meinaa sitä että suoraan 0 akselilla kaiuttimessa on dippi tai piikki riippuen taajuudesta ja heti kohta muutaman aste sivuun on käänteinen tilanne, dipin sijasta piikkiä ja toisin päin, eli 0 akselin vaste ei korreloi sivuvasteen kanssa. Tämä tukee analyysiä että kaiuttimet on suunnattu ohi keskinormaalista, eli toiseen suuntaan mikkiä siirtäessä suuntaus poikkeaa ja toiseen suuntaan siirtäessä ne vastaa enemmän toisiaan. Luultavasti sinisessä käppyrässä mittaus sattui lähelle kummankin kajarin 0 akselia jolloin signaalit korreloi ja voimakas kampasuoto pääsee syntymään. Toiseen suuntaan siirryttäessä suuntaus ja sitämyöten vasteet poikkeaa esimerkiksi reunadifraktion takia sen verran, ettei yhtä voimakasta kampasuotoa synny. Tietysti kyseessä voisi olla epäsymmetrinen sijoittelu huoneeseen, huonekalut jne... noh, kuitenkin lisäsäätöä sinulle luvassa jos haluat näitä pohdintoja kokkeilla käytännössä ja mitata vielä kertaalleen :D

Muokkaus:
täällä saman kaiuttimen mittauksista lisää kuvia https://www.audiosciencereview.com/forum/index.php?threads/magnepan-lrs-speaker-review.16068/ ja ainakin tässä mallissa siis vaste muuttuu aika radikaalisti vasemmalle / oikealle siirryttäessä varsinkin tuossa muutaman kilohertsin kantturoilla. Eli kun kaiuttimet on suunnattu risteämään kuuntelupaikalla (tai siis hieman kuuntelupaikan vieressä tässä siun tapauksessa) ja siirryt sitten toiseen suuntaan niin kuunteluakseli kaiuttimen 0 akseliin nähden muuttuu eri suuntiin, vasemman kaiuttimen kuunteluakselin kulma on positiivinen ja oikean negatiivinen, eli toinen saa buustia ja toinen dippiä vasteeseen, kampasuoto häviää koska vasteet ei korreloi keskenään kovinkaan hyvin. Hyvin pieni sweetspotti ainakin näillä linkkien magnepanneilla. Saat isomman sweetspotin jos kajarit on suunnattu risteämään edes hieman kuuntelupaikan edessä tai takana, jolloinka mikkiä (korvia) vähän siirtäessä pysyt kummankin kaiuttimen suhteen samalla puolen kummankin kaiuttimen vastetta (0 akselia), eli kummassakin kaiuttimessa on edelleen piikkiä tai dippiä tuossa muutaman kilohertsin kohilla ja vastaavat enemmän toisiaan myös isommalla kuin 5cm liikkumisella. Koittaisin siis suunnata kaiuttimet hieman kuuntelupaikan eteen. Jos tuntuu että treblet tai jotain muuta hävisi niin oikaise nyt kuunteluakselin vaste DSP:llä ja anna 0 akselin vasteen olla mitä on.

No juu, kuhan jupisen, en ole koskaan kuunnellut tällaista kaiutinta. Kirjoittelu auttaa pohtimaan asioita, tässä tapauksessa kyseessä oli mielenkiintoinen mittaustulos.
 
Viimeksi muokattu:
Magnepanit ovat tyypillisesti kaksiteitä ja diskanttinauha on keskiääni-/bassopaneelin vieressä. Tästä syystä liuskottumista tapahtuu vaakatasossa, kun tyypillisesti kaiuttimissa jakoalueen liuskottuminen on pystyakselilla, koska elementit on sijoitettu pystylinjalle.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Back
Ylös