Lyömäsoittajat/rumpalit

Jussi

Käyttäjä
Liittynyt
14.9.2006
Viestejä
497
Moikka!

Onkos joukossa paljonkin rummunlyömiä tai muihin lyömäsoittimiin harrastuksena (tai ammattina) aikaansa musiikin kuuntelun ohessa panostavia?
Itse sain kipinän rumpujen soittoon 70-luvun alkupuolella, kun serkkupoika opetti ensimmäisen rumpukompin.Sitä piti kellarissa sitkeästi melkein itku silmässäja raajat krampissa treenata!! Eli ei oikotietä onneen!
Myöhemmin sain käydä muutaman silloisen konkarin (Matti Koskiala ja Matti Oiling) rumpuopissa alkeita opettelemassa, koska olin harrastekerhossa, jonka vetäjä oli musiikki-ihmisiä!
Siitä kiitos hänelle (hän on jo aikaa sitten edesmennyt)!
Eka rumpusettini tuli hankittua serkulta (sen aikainen Pearli setti ja Paisteen symbaalit sekä Huttusen tekemät kuljetuskotelot) ja siitä sitten eri vaiheiden kautta ekaan bändiin!
Aikanaan kävimme muutamissa opiskelijabileissä soittelemassa - mitään sen suurempaa siitä ei tullut, mukavaa silti!
Setti vaihtui Tamaan (en saanut niistä ikinä mieleistäni soundia, en ehkä kokeillut erilaisia kalvoja ja virityksiä tarpeeksi!!?) ja se ei ollut hyvä vaihto mielestäni - mikälie saikin tuon tekemään?
Myöhemmin uudestaan Pearlit ja ne olivat taas ok! Tosin täytyy todeta samaan hengenvetoon, ettei minulla ole tuota Tamaa vastaan mitään - he tekevät oivallisia soittimia ainakin nykyään!
Soittoharrastukseni loppui 80/90 vuosikymmenen vaihteessa ja elpyi erään kotisoittelun jälkeen tuossa 2003:n paikkeilla.
Melko pitkä "breikki" 13 vuotta!!
Siitä sitten taas uudella innolla ja käytetyllä Pearl (!) setillä treenaamaan.Ja kotiin Pearlin padisetti, jolla voi treenata ilman kovaa meteliä - ainakin motoriikan kannalta hyvä.Soitto tatsi tosin ei ole oikeiden rumpujen luokkaa, mutta muuten jees.
Ja erään vanhan kaverini kanssa ollaan taas samassa bändissä ja soittoa harrastellaan milloin keritään!
Saapahan ainakin itse tehdä jotain,ei passivoidu aivan.Kun en ole näitä hifitviikkareita, niin onpahan jotain tekemistä ja vielä musiikkiin liittyvää (sikäli kun tuota voi kohdallani sellaiseksi sanoa :D !!).
Joten hyviä treenituokioita kaikkien soittimien harrastajille - tuleepahan jotain perspektiiviä tähän hifiharrasteluun vaikkakin setin takaisesta "näkökulmasta".
Pistäkäähän perkussio/rumpuharrastajat hiukka juttua tulemaan.Ehkäpä se harrastajien bändi saadaan joskus kasattua vaikkapa soittamaan joihinkin bileisiin!!
 
Rumpuja on tullut paukuteltua vuosikausia, valitettavasti ei vaan koskaan tullu mentyy oppiin. Bänditouhuja on ollut jonkinverran, viime kesänä soitettiin keikka Hurriganesia paikallisessa juottolassa. Kamoina Premier Signia -setti, Sabian & UFIP pelleillä ja Yamahan tuplapedaali. Vintage puolelta löytyy Olympic by Premier setti. Sähkörummut myin just pois. Tossa profiilissa pikkukuva Signioista. Nykyään setti on kasassa alakerrassa, jossa tulee käytyä kolaamassa aina silloin tällöin, mm. tänään viimeks oli pakko mennä, ku kattelin Gavin Harrisonin työskentelyä Porcupine Treen DVD:llä. Että tämmösiä.
- Kari -
 
Tämmöinen vanha aihe löytyi ja vaikka se ei ole paljon ottanut tuulta niin koitetaan jos täältä saisi vinkkejä. Poika on koulussa innostunut rumpujen soitosta ja haluaisi rummut kotiin. Akustisia en osta koska ei ole vaimennettua tilaa ja muut tulisivat hulluksi, mutta sähkörummut voisin ostaakin ja siihen kaipaisin vähän neuvoja. Sen verran olen elämässä oppinut, että halvinta ei kannata ostaa eikä ehkä niitä halpismerkkejäkään. Sillä ajatuksella haaviin tarttui tällaiset. Onko asialliset vai onko joku muu parempi? Riittääkö noissa säädöt niin, että saa lapselle sopivaksi? Mitään erillisiä lasten malleja en ainakaan löytänyt.

Valinnassa painottuu ehkä se, että setti on sellainen että sillä pärjää pitkään jos innostuu ja jälleenmyyntiarvo on kohtuullinen jos homma lopahtaa. Ja liitettävyys rumpumoduulissa pitäisi olla hyvä, jotta uutta ei tarvi olla hommaamassa heti jos haluaa äänitellä jotain tai soittaa ulkoisesta laitteessta tulevan musan päälle.

dtx452_L.jpg
 
En ole mikään rumpujen asiantuntija, mutta minimivaatimus sähkörummuille on oikeat kalvot padeissa. Kumipädeillä ei saa tuntumaa etenkään virveliin. Lisäksi rumpujen täytyy tunnistaa iskunvoimakkuus ja kantti-iskut, sekä symbaaleiden eri alueet ja sammuttaa sointi sormilla.

Minulla oli Rolandin sarja, jossa oli kalvo virvelissä ja nuo mainitut ominaisuudet.
 
Back
Ylös