Luonnollinen mittasignaali

  • Keskustelun aloittaja v-a
  • Aloituspäivämäärä
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Edelleen paistaa pahasti se ettei nähdä metsää puilta vaan keskitytään pelkästään tavallisiin vahvistinasteisiin tai niitä vastaaviin komponentteihin, jotka ovat luonnostaan tai suunniteltu laajakaistaisiksi ja vaihelineaarisiksi. Vahvistimet ja vastaavat ovat viimeistään tällä vuosituhannella muuttumassa standardi/bulkkikomponenteiksi - valmiiksi moduleiksi, joista kovinkaan moni ei ole - eikä ole tarvekaan olla mahdottoman kiinnostunut. Ei tietenkään kaikkien HC hifistien ja diy-harrastajien perspektiivistä, mutta useimpien kuluttajien ja jopa monen arvostetun laitevalmistajan.

Yksittäisen ylipäästetyn kanttiaallon ulottuvissa olevat laitteet ja komponentit eivät edusta toimialan varsinaista haastetta. Sellaisella ei päästä kiinni äänentoiston varsinaisiin ongelmiin eikä tarkasti kiinni juuri haluttuihin yksityiskohtiin. Heti jos joudutaan tutkimaan sovelluksen osaa kuten kaiutinelementtiä tai aktiivisuotimen yhtä kaistaa niin yksi ylipäästetty kantti menee kädettömäksi riippumatta miten hieno nimi ja tytärtä sille on siitetty, tai miten lopullinen ja tarkasti tietokoneella analysoitavissa se on.

Ei näitä kukaan tietenkään estä pohtimasta, mutta tahattomatkin väittämät yhden signaalin kaikenkattavuudesta ja 1 kHz siniaaltoa vastaan kilpailuttaminen kertovat vain että laaja-alaisemman ymmärryksen ja mittaustekniikan junasta on hypätty pois jo 80-luvun alkupuoliskolla.


Laajakaistaisuus on tärkeää


Onhan tästä laajakaistaisesta Luonnollisesta mittasignaalista väännetty jo vuosia, mutta täydellistä yhteisymmärrystä ei ole vielä saavutettu. Jo 80-luvulla tulin vakuuttuneeksi siitä, että kaikki äänitaajuslaitteiden mittaukset pitää ehdottomasti suorittaa laajakaistaisella mittasignaalilla, enkä vielä ole muuttanut kantaani tässä asiassa. Paremminkin olen tullut siihen tulokseen, että viimeiset 33 vuotta olen ollut oikeassa, ja tänä keväänä suoritetut testaukset uusilla tytärsignaaleilla ovat entisestään vahvistaneet käsitystäni laajakaistaisen mittasignaalin ylivertaisuudesta.

Minun kannaltani on ihan sama, miten kukakin äänilaitteitaan mittaa ja mihin uskoo, mutta ihan tekniikan kehityksen kannalta olen pitänyt hiukan ääntä Luonnollisesta mittasignaalista. Työkiireiden vuoksi 80-luvulla suoritetut onnistuneet testaukset ja kokeilut jäivät noin 20 vuoden ajaksi unholaan, ja siksi haluan nyt saattaa tutkimukseni aivan loppuun asti. Vielä tämän kevään aikana pyrin saattamaan tutkimukseni ja kokeiluni päätökseen. Eläkeiässä kaikki vanhat ideat alkavat kovasti kiinnostaa. On todella kiva muistella sitä, että osattiinhan sitä ennenkin ajatella ennakkoluulottomasti ja pyrittiin ratkomaan kaikki ongelmat mahdollisimman fiksuilla tavoilla.

On totta, että nykyään useimmat kaupalliset vahvistimet ovat epälineaarisen särön suhteen kunnollisia, eikä niissä ole myöskään lineaarista säröä. Mittauskohteiksi jäävät siis vain jakosuotimet ja kaiuttimet, jotka eivät sanottavasti muodosta epälineaarista säröä, mutta sitäkin enemmän niissä muodostuu lineaarista säröä. Laajakaistainen Luonnollinen mittasignaali ilmaisee hyvin herkästi myös lineaarisen särön, joten siksi se käsitykseni mukaan soveltuisi erittäin hyvin myös kaiutinmittauksiin. En ole itse suorittanut akustisia mittauksia Luonnollisella mittasignaalilla, joten en osaa sanoa mitään käytännön kokemuksia asiasta. Teoriassa akustisten mittaustenkin pitäisi onnistua ihan yhtä hyvin kuin sähköisten piirien testauskin. Olen parhaillaan suunnittelemassa mittapaikkaa akustisia mittauksia varten isoon autotalliini, joten myöhemmin osaan ehkä kertoa asiasta enemmän.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Mittauskohteiksi jäävät siis vain jakosuotimet ja kaiuttimet, jotka eivät sanottavasti muodosta epälineaarista säröä, mutta sitäkin enemmän niissä muodostuu lineaarista säröä.

Tuo ominaisuus on lähes aina tarkoituksellista ja useimmiten pakko hyväksyä monikaistaisissa systeemeissä. Mittaustapa, jonka avulla ei päästä näkemään ja hallitsemaan suunniteltujen ominaisuuksien määrää ja luonnetta vaan kaikki näyttää systemaattisesti sekavalta ja väärältä, on käytännössä käyttökelvoton ja jopa haitallinen.
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

En ole itse suorittanut akustisia mittauksia Luonnollisella mittasignaalilla, joten en osaa sanoa mitään käytännön kokemuksia asiasta. Teoriassa akustisten mittaustenkin pitäisi onnistua ihan yhtä hyvin kuin sähköisten piirien testauskin.

Soveltuuhan joihinkin yksittäistapauksiin, mutta miksi ihmeessä pitäisi tyytyä mittaamaan pelkästään sopivia sattumia vain siksi että pääsee käyttämään haluamaansa signaalia. Eräs touhun tarkoituksista on kehittää valittujen ominaisuuksien puolesta mahdollisimman hyvä laite, eikä vain valita mitattavaa komponenttia tai kokonaisuutta signaalille sopivaksi. Ei lineaarinen särö viiveellisine heijastuksineen ole määritelty nollattavaksi stereojärjestelmässä kaiutintoistolla, joten jokainen mittaustapa joka tukehtuu tuohon informaatioon eikä kykene ilmaisemaan oleellisia tai mittaajan haluamia tietoja on yksinkertaisesti huono ja tarkoitukseen soveltumaton.
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Tuo ominaisuus on lähes aina tarkoituksellista ja useimmiten pakko hyväksyä monikaistaisissa systeemeissä. Mittaustapa, jonka avulla ei päästä näkemään ja hallitsemaan suunniteltujen ominaisuuksien määrää ja luonnetta vaan kaikki näyttää systemaattisesti sekavalta ja väärältä, on käytännössä käyttökelvoton ja jopa haitallinen.


Tahallisia väärinymmärryksiä?

Nyt olet kyllä ihan tahallisesti halunnut ymmärtää väärin Luonnollisen mittasignaalin tarjoamat mahdollisuudet. Jos katsellaan Luonnollisen mittasignaalin vääristymistä esimerkiksi voimakkaasti lineaarista säröä muodostavan jakosuotimen jälkeen, niin muuttuuhan signaali aivan täydeksi söhröksi. Aaltomuoto saattaa vääristyä lähes tunnistamattomaksi. Suomesta ei taida löytyä sellaista fakiiria, joka pystyisi tuosta söhröstä arvioimaan, miten signaalin amplitudi ja vaihe käyttäytyvät eri taajuuksilla.

Tilanne muuttuu aivan toiseksi, kun pistetään tietokone laskemaan tästä söhröstä haluttuja mittaussuureita. Kun tietokone ottaa riittävän monta näytettä vääristyneestä Luonnollisesta mittasignaalista yhden perustaajuusjakson aikana, niin silloin pystytään nopeasti laskemaan kaikki halutut tiedot. Riippuu täysin mittaajan haluista, missä muodossa tulokset esitetään. Normaalisti ihmisiä kiinnostaa se, miten amplitudi ja vaihe muuttuvat mittauskohteessa taajuuden funktiona, ja tietokone pystyy helposti näyttämään tämän tiedon. Tietokonekäsittelyn jälkeen Luonnollinen mittasignaali soveltuu hyvin myös jakosuodinhommiin.

Laajakaistainen Luonnollinen mittasignaali on siis vain hieman normaalista poikkeava tapa kerätä raakadataa mitattavasta kohteesta, mutta tietokonelaskennan jälkeen tulokset voidaan esittää ihan normaalissa muodossa amplitudin ja vaiheen vaihteluina eri taajuuksilla. Koska analysointi on erittäin nopea (homma valmis yhden perustaajuusjakson aikana), niin menetelmää voidaan pitää täysin reaaliaikaisena. Luonnollisella mittasignaalilla ja tietokoneella voidaan siis yhden perustaajuusjakson aikana mitata taajuusvaste, vaihevaste ja kaikki säröt. Näin ainakin pätevät DSP-miehet minulle viime viikolla vakuuttelivat. Mielestäni näin tehokas ja nopea mittasignaali soveltuu erittäin hyvin kaikkien äänitaajuuslaitteiden laatumittauksiin.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

No ei tuo nyt paljoa ohuemmalla pohjalla voisi olla. Toisen käden tietoa ilman yhtään sovellusta, ja pelkkiä oletuksiin perustuvia omia mielipiteitä ilman kokemusta käytännön mittauksista.

Jos tuollaista signaalia tulkitaan jatkuvana eli analysoidaan esim. 32kt FFT:llä signaalivirrasta erotetusta ja ikkuinafunktiolla pehmennetyistä paketeista niin perusmallin signaalin kaista alkaa perustaajuus x3, jonka päällä on kerrannaiset tasavälein. Signaali ei siis sisällä tarpeeksi informaatiota koko kaistan analysoimiseksi tuolla tavoin. Ideaalisen laitteen vasteeksi saadaan herätteen spektri, mutta tutkittavan laitteen spektri jää kokonaisuutena saamatta. Ja kuten sanottu aiemminkin kohta 10x, epälineaarisia säröjä ei saada kaikkineen näkyviin jos tutkittava laite ei kykene toistamaan taajuutta, jolle IMD-tulokset kertyvät. Tuo on hyvin yleistä erityisesti sähkö-akustisilla komponenteilla, mutta koskee osittain myös sähköisiä suotimia.

On toki muitakin analysointitapoja kuin suora FFT signaalivirrasta, mutta niillekin on käytännössä tyypillistä että heräte on laajakaistainen signaali kuten kohina, sinipyyhkäisy tai MLS. Häiriösietoisimmat tulokset saadaan herätteellä, jonka RMS per jokainen taajuus koko kaistalla on mahdollisimman suuri (vrt. mahdolliseen maksimiin). Tuo on erityisen tärkeää akustisissa mittauksissa kun pitää taistella mittaussysteemin kohinaa ja ulkoisia häiriöitä vastaan. Toive ei toteudu lähimaillekaan ylipäästetyllä kanttiaallolla, jonka perustaajuus pyyhkii esim. parissa sadassa hertsissä.

Lineaariset säröt voidaan tietenkin analysoida FFT:llä vaikka herätteenä olisi yksittäinen tai reilun FFT:n pituuden välein toistuva impulssi. Ylipäästetty kanttiaalto ei kuitenkaan ole yksittäinen impulssi, joten signaalin jakson mittaiseksi fileerattuun mittaussignaaliin tulee käytännössä sekoittumaan muiden jaksojen aineistoa. Jäämme odottelemaan mittaussovellusta, joka hoitaa tuon asian ihan käytännössä, eikä vain toisen käden tietona. Siitäkin eteenpäin minun valinta tulee olemaan mittaussysteemi ja signaalit, joiden avulla pystytään kohdistamaan yksityiskohtaisemmin, tarkemmin ja häiriösietoisesti haluttuun kohteeseen. Juosten kuseminen yhden signaaljakson aikana ei kiinnosta, koska se ei palvele kaikkia tarpeita 100% varmuudella. Edes minun tarpeita - muista puhumattakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Uusia ideoita iskuääniin

Tämä perinteiseen sävyyn käyty ajatustenvaihto toi taas mieleeni uusia ajatuksia. Kun värkkään niitä iskuääniä (taas uudet tytärsignaalit) Luonnolliseen mittasignaaliin, niin yritän levittää mittaustehoa entistä tasaisemmin laajemmalle taajuusalueelle, jotta hönkä ei loppuisi kesken akustisissakaan mittauksissa. Pyritään nyt tekemään niin hyvä signaali, että se kelpaa jokaiseen hommaan. Konsteja on vielä paljon jäljellä.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Kaapelitesteri alkaa valmistua

Monta kertaa lupaamani kaapelitesteri alkaa vihdoin valmistua. Luulin hommaa paljon helpommaksi, koska mitään sähköisiä ongelmia mittaussysteemissä ei ollut, mutta ongelmat tulivatkin vastaan ergonomiapuolella, kun kaiutinkaapeli pitää päästä testaamaan sen ollessa paikallaan vahvistimen ja kaiuttimen välissä. Mittausvirta pitää päästä ajamaan kaiuttimen napoihin, ja samalla pitää päästä mittaamaan jännite virransyöttökohdasta tai vaihtoehtoisesti vahvistimen ulostulosta, niin melkoiseksi säheltämiseksi homma menee. Kun otetaan vielä huomioon se, että käytän mittauksessa mittasignaalina Luonnollista mittasignaalia, ja näyttölaitteena toimivasta 2-kanavaisesta oskilloskoopista katselen Lissajous-kuvioita, niin onhan testeri alkuunsa hieman outo. Kun testeriin on vielä laitettu ylimääräinen vahvistin, jonka ulostulosta kaapelin sointiväriä voi tarkkailla kuulokkeilla, niin tekelettä voidaan pitää vähän omintakeisena.

Nyt valmistumassa oleva laite (ensimmäinen versio) pitäisi olla jo täysin käyttökelpoinen, joten sillä pystyy helposti demonstroimaan kaiutinkaapeleiden käyttäytymistä normaalissa ajossa. Mielestäni ratkaisin ergonomiakysymykset riittävän yksinkertaisella tavalla, ja siksi kaapelin testaus sujuu helposti ja luonnikkaasti. Parannettavaa tietysti löytyy kokeilujakson aikana, mutta pääpiirteittäin kaiken pitäisi nyt olla kunnossa. Testerin avulla jokainen pystyy helposti tajuamaan sen, miksi kaiutinkaapeli voi tietyissä olosuhteissa värittää ääntä. Testerillä pystyy hyvin helposti osoittamaan senkin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kultakorvien puheet voidaan nyt testerillä todentaa. Kaapelivänkäykset palstalla ovat siis kohta historiaa.

Laitan testeriin myös sisäisen generaattorin, joka tekee erityisesti kaapelimittauksiin optimoitua Luonnollista mittasignaalia, mutta aloitan testimittausket ihan vanhalla mittasignaalilla sekä tavallisella musiikkisignaalilla. Koska käytän testauksessa Lissajous-menetelmää, niin kaiutinkaapelin aiheuttama äänen värittyminen saadaan erittäin selkeästi esiin myös tavallisella musiikkisignaalilla. Uskon vakaasti, että kaikkiin mittauksiin skeptisesti suhtautuvat musiikimiehetkin voivat hyväksyä tämän kaapelitesterin, koska viimeinen testaus voidaan suorittaa normaalilla musiikilla.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Hienoa:) Montaako kaapelia olet testannut ja onko löytynyt suuriakin eroja ?
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Suuri kunnioitus täältä KKuikalle ennakkoluulottomasta ja aloitteellisesta toiminnasta, tuloksista riippumatta. Kiitokset myös siitä, että meidän PK-harrastajien *) toiveita kuunteluharrastuksenomaisista mittausolosuhteista on otettu huomioon.

*) PK=pelkkänä korvana
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Hienoa:) Montaako kaapelia olet testannut ja onko löytynyt suuriakin eroja ?

Koekäyttö alkaa pian

Tätä uutta laitetta en ole vielä kokonaisuutena kokeillut, mutta eri yksikköjä olen jo vähän testaillut. Täytyy vielä tehdä yksi yksikkö valmiiksi, niin sitten päästään kokonaisuutta säätämään. Aluksi täytyy passata kaikki tasot sellaisiksi, että laite toimii mahdollisimman mukavasti kaikilla normaaleilla kaiutinkaapeleilla. Kun kaikki on passattu kohdalleen, niin erilaisissa demonstraatiotilanteissa tastattavien kaapeleiden vaihto sujuu kaikkein mukavimmin.

Olen aiemmissa viesteissäni esittänyt paljonkin mittaustuloksia erilaisista kaapeleista, mutta nämä testit olen suorittanut sellaisilla "risukasakytkennöillä, joita ei voi normaalissa ajotilanteessa käyttää. Siksi jouduinkin nyt pistämään kaikki testikytkennät samaan helposti liikuteltavaan pakettiin, jotta normaalissa ajotilanteessa testaus voidaan suorittaa helposti ja turvallisesti. Jos hommaa ei paketoida oikein, niin kaikki testaukset menisivät vain testerin mittapiuhojen kanssa sähläämiseksi, jolloin testaustapahtuma olisi niin vaikea suorittaa, ettei koko hommaan haluttaisi edes ryhtyä. Kun ergonomia laitetaan kohdalleen, niin silloin testaustapahtuma on suorastaan nautinnollinen.

Mittausteni mukaan kaapeleissa on hyvinkin suuria eroja tietyissä ominaisuuksissa, mutta läheskään aina ihminen ei niitä eroja kuule. Tämän testerini tarkoitus on nimenomaan tuoda kaapeleiden sointierot hyvin selvästi esiin, mutta samalla voidaan testerin kuuntelutoiminnolla normaalia musiikkisignaalia käyttäen tarkistaa se, onko äänen värittyminen niin vähäistä, ettei siitä ole mitään haittaa. Kunhan testeriä opitaan kunnolla käyttämään (saadaan paljon käytännön kokemusta erilaisista kaapeleista), niin silloin voidaan nopeasti ja luotettavasti tarkistaa se, onko äänen värittyminen kuultavalla tasolla. Jos värittyminen on kuultavissa, niin silloin settiin kannattaa ehkä valita kaapeli, joka värittää vähemmän ääntä. Saattaa kuitenkin olla niin, että harrastajaa miellyttääkin eniten kaapeli, joka värittää runsaasti ääntä, ja silloinhan tilanne on OK. Makuja on erilaisia, joten kaikki saavat harrastaa tyylillään.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Luonnollinen mittasignaali ja TIM-särö

Viime huhtikuussa oli ketjussa "Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä / elektroniikka yms. #655 #652 " hieman tarinaa Otalan markkinoimasta TIM-säröstä, mutta kiireiden vuoksi keskustelu jäi kesken. Muistaakseni lupasin suorittaa vertailumittaukset vanhalla 741 operaatiovahvistimella ja Luonnollisella mittasignaalilla. Löysinkin romulaatikosta muutamia vanhoja 80-luvun 741 piirejä, joten kokeilu oli helppo tehdä.

Jatkan keskustelua TIM-säröstä tässä Luonnollisen mittasignaalin ketjussa, sillä muutamat kokeneemmat harrastajat eivät pidä suotavana, jos pistän esiin näitä kerettiläisiä ajatuksiani muissa ketjuissa. Mahtuuhan oikeasta asiasta täälläkin vääntämään.

Tein 741 vahvistimesta vahvistinkytkennän, jonka vahvistus oli noin 20 dB. Laitoin vahvistimen käyttöjännitteiksi + 15 V ja - 15 V. Aluksi ajoin sisään 1 kHz siniaaltosignaalin sellaisella tasolla, että ulostulossa jännite oli 20 V pp. Tämän jälkeen nostin siniaallon taajuuden arvoon 15 kHz ja katsoin ulostuloa oskilloskoopilla. 741 vahvistimen nousuaika on niin hidas, että 15 kHz siniaalto muuttuu ulostulossa melkein kolmioaalloksi, joten vaativaan äänitaajuuskäyttöön 741 ei sovellu.

Tämän jälkeen kytkin sisäänmenoon Luonnollisen mittasignaalin äitisignaalin, ja nopeasti oskilloskoopilla katsottuna signaali näytti toistuvan kelvollisesti. Kun tarkastelin toistoa signaalin epäjatkuvuuskohdassa suhteellisen suurella pyyhkäisynopeudella 20 us/div, niin sisäänmenosignaali ja ulostulosignaali erosivat selvästi toisistaan. Noin 30 us:n aikana ulostulosignaali (kanava B) ei pysty seuraamaan sisäänmenosignaalia (kanava A) nopeissa muutoksissa, ja tämä tietysti aiheuttaa ääneen säröä. Otala alkoi nimittää tällä tavalla syntyvää toistovirhettä TIM-säröksi.


katso liitettä 119010



Otala teki TIM-särön mittausta varten ihan erityisen mittasignaalinkin, jolla hän tutkimuksiaan teki. Omien kokemusteni mukaan Luonnollinen mittasignaali kuitenkin ilmaisee TIM-särön paljon paremmin kuin Otalan mittasignaali, ja siksi mittasinkin spektrin 741-vahvistimen ulostulosta. Alla olevasata spektrikuvasta nähdään, että 741-vahvistimen ulostulossa muodostuu mittasignaalin omien taajuuskomponenttien väliin merkittäviä intermodulaatiotuloksia koko äänitaajuuskaistalle. Liian hidas nousuaika muodostaa myös perustaajudelle ( 275 Hz) voimakkaan särökomponentin. TIM-särö siis sössii koko taajuuskaistan, joten musiikin puhtaus siitä kärsii. Koko kuuloalueelle tulee epämääräistä söhröä, joka saattaa häiritä kriittisimpiä kuuntelijoita.


katso liitettä 119011



Mielestäni 741-operaatiovahvistimen TIM-säröjen testaus on vähän turhaa hommaa, sillä jo pelkällä siniaallolla mitattaessa vahvistimen hitaus tulee riittävän selvästi esiin. Koska vahvistin ei vääristymättömästi toista edes 15 kHz siniaaltoa suurilla tasoilla (20 V pp), niin silloin on aivan turhaa alkaa miettiä sen muodostamaa TIM-säröä. Sitä on taatusti riittävästi.

Otala varmasti tiesi testauksia suorittaessaan sen, että 741-vahvistin on toivottoman hidas ja kelvoton vaativiin äänihommiin. Ehkä juuri siksi hän testasikin 741-vahvistinta, koska sillä sai helposti näyttäviä TIM-säröjä aikaiseksi. Asia oli silloin niin kuuma ja sillä oli paljon uutuusarvoa, vaikka Köykkä oli jo vuosia aiemmin puhunut täsmälleen samasta asiasta. Hän ei kuitenkaan älynnyt ottaa käyttöön hienoa TIM-särö käsitettä, vaan korosti ainoastaan hyvän transienttitoiston tärkeyttä. Ihan samasta asiasta molemmat sankarit kuitenkin puhuivat.

Vaikka TIM-särö tuleekin Luonnollisella mittasignaalilla näin selvästi esiin, niin siitäkin huolimatta olen sitä mieltä, että erillisestä TIM-säröstä ei oikeastaan kannattaisi puhua. Se on vain yksi toistovirhe, joka tulee muiden virheiden ohella esiin, kun mittauksissa käytetään kunnollista laajakaistaista mittasignaalia. Minä en koskaan ala TIM-säröä sen kummemmin erittelemään, koska se ei aiheuta mitään ongelmia silloin, kun vahvistimessa käytettyjen komponenttien nousuajat ovat riittävän lyhyitä. Pätevä vahvistinsuunnittelija ottaa jo komponenttivalintojen yhteydessä tämän asian huomioon, joten TIM-säröstä ei tarvitse sen jälkeen välittää mitään. Suunnittelija voi olla varma, että TIM-säröä ei valmiissa laitteessa tule esiintymään.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka


PS. Oskilloskooppikuva on vähän heikkolaatuinen, mutta toivottavasti asia siitä selviää.
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Joko kaapelitesteri on valmis ?

Kohta se alkaa

Tarkoitus on aloittaa kaapelimittaukset uudella testerillä hyvinkin pian, mutta koekäytön perusteella teen laitteeseen vielä pieniä parannuksia. Laitan laitteeseen vielä sisäisen generaattorin, jotta käyttö olisi entistä helpompaa ja mukavampaa. Sitten mittaustapahtumaan vaaditaan vain pelkkä testeri ja oskilloskooppi.

Aloitin tämän syyskauden kirjoittelut tekemällä valmiiksi viime keväänä rästiin jääneen TIM-särötestin. Tästä TIM-säröstä ei ole tarkoitus jäädä pidemmäksi aikaa vänkäämään, mutta jos kiinnostuneita keskustelijoita löytyy, niin voidaanhan asiaa vielä pohtia yhdessä.

Tarkoitus on viimeinkin saattaa loppuun nämä kaapelitestaukset, sillä ikää tulee joka päivä lisää. Toivottavasti voimia vielä riittää, jotta saadaan taas alkamaan railakas kaapelivääntö, jonka seurauksena saadaan kaiutinkaapeleiden salaisuus lopullisesti selvitettyä. Lopullinen totuus on hyvin simppeli asia, joka on ollut tiedossa jo 200 vuotta, joten mullistavia uutisia ei ole luvassa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Oletko mitannut muita vahvistimia tuon yllä linkatun 741-operaatiovahvistin mittauksen lisäksi (testikuva)
https://foorumi.hifiharrastajat.org/attachment.php?attachmentid=119011&d=1539197629

Voisitko kertoa, mitä rautaa ja softaa tarvittiin tuohon TIM särötestiin.

Omia pienimuotoisia harrastemittaksia olen tehnyt win 7:aan asennetulla ARTA ohjelmistolla, edullisella behringer uca202 äänikortilla, 1khz ulkoisella hyvälaatuisella generaattorilla,
artan omalla generaattorilla ja 40W kaiutin dummy loadilla. Siksi olisi kiva kuulla taustaa tuosta erikoisemmasta TIM-särömittauksesta ja siihen vaadittavista "vimpaimista".

Ja jaksamisia hyvään harrastukseen !
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Offtopic/
Toivottavasti voimia vielä riittää, jotta saadaan taas alkamaan railakas kaapelivääntö, jonka seurauksena saadaan kaiutinkaapeleiden salaisuus lopullisesti selvitettyä. Lopullinen totuus on hyvin simppeli asia, joka on ollut tiedossa jo 200 vuotta, joten mullistavia uutisia ei ole luvassa.
Minkähänlaiset hifivermeet Georg Simonilla oli? Todennäköisesti käytii omia diy-kaapeleita kalliiden merkkikaapelien sijasta? :rolleyes:/Offtopic
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Mittauskohteiksi jäävät siis vain jakosuotimet ja kaiuttimet, jotka eivät sanottavasti muodosta epälineaarista säröä, mutta sitäkin enemmän niissä muodostuu lineaarista säröä.

Korostin kohdan, johon puutun.

Esa Meriläinen on osoittanut ja monet muutkin ovat omissa mittauksissaan todenneet, että tavanomainen sähködynaaminen kaiutin tuottaa epälineaarista säröä, ja havaittu särö onkin ollut keskeinen kannustin kaiuttimien virtaohjauksen kehitystyössä.

Soveltuisiko tämä Kuikan luonnollinen mittasignaali kaiuttimien säröjen mittailuun ja kaiuttimien kuultavan äänenlaadun vertailuihin?
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Oletko mitannut muita vahvistimia tuon yllä linkatun 741-operaatiovahvistin mittauksen lisäksi (testikuva)
https://foorumi.hifiharrastajat.org/attachment.php?attachmentid=119011&d=1539197629

Voisitko kertoa, mitä rautaa ja softaa tarvittiin tuohon TIM särötestiin.

Omia pienimuotoisia harrastemittaksia olen tehnyt win 7:aan asennetulla ARTA ohjelmistolla, edullisella behringer uca202 äänikortilla, 1khz ulkoisella hyvälaatuisella generaattorilla,
artan omalla generaattorilla ja 40W kaiutin dummy loadilla. Siksi olisi kiva kuulla taustaa tuosta erikoisemmasta TIM-särömittauksesta ja siihen vaadittavista "vimpaimista".

Ja jaksamisia hyvään harrastukseen !

Melkoisesti on testailtu


Menneiden vuosien aikana olen testaillut hyvin monien vahvistimien käyttäytymistä Luonnollisella mittasignaalilla. Ensimmäiset testaukset suoritin jo vuonna 1983 lainaksi saadulla spektrianalysaattorilla, joten kokemusta on karttunut vuosien varrella melkoisesti. Särökäyttäytyminen on Luonnollisella mittasignaalilla ihan erilainen kuin siniaallolla, joten särötulosten vertailu on hieman kinkkistä. Signaalit kun ovat niin erilaisia ominaisuuksiltaan.

Jos olet halukas itse testaamaan erilaisten vahvistimien TIM-säröä, niin sinulla alkaa rauta olla jo kunnossa. Sinulla on kohtuullinen äänikortti ja analysaattorina voit mainiosti käyttää ARTA-ohjelmassa olevaa spektrianalysaattoria. Mikäli otat Artan spektrianalysaattorissa käyttöön lineaarisen taajuusakselin, niin saat hidasta 741-vahvistinta mitatessasi täsmälleen samanlaisen spektrikuvan kuin minäkin.

Ainoa asia, mitä tarvitset lisää, on mittauksessa tarvittava Luonnollinen mittasignaali, mutta sekin asia järjestyy helposti. Voin lähettää sinulle sähköpostilla häviöttömästi tallennetun äänitiedoston, jota voit soittaa vaikka Audacity-ohjelmalla. Kun pistät Audacity-ohjelman soittamaan päättymättömästi äänitiedostoa, niin siinähän sinulla on hyvä signaaligeneraattori. 48 kHz näytteenottotaajuudella äänitetty 24 bittinen äänitiedosto riittää mainiosti näihin mittauksiin. 16-bittinen äänitiedostokin on riittävän hyvä näin karkeisiin testeihin.

Jos pistät yksityisviestillä minulle sähköpostiosoitteesi, niin voin tuupata vaikka heti äänitiedoston tulemaan. Näin pääset helpoimmalla jatkamaan kokeilujasi.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka


PS. Jos jotkut muutkin haluavat äänitiedoston kokeiluja varten, niin voin lähettää sen muillekin. Pistäkää vain sähköpostiosoitteenne minulle yksityisviestillä, niin äänitiedosto tulee paluupostissa.
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Korostin kohdan, johon puutun.

Esa Meriläinen on osoittanut ja monet muutkin ovat omissa mittauksissaan todenneet, että tavanomainen sähködynaaminen kaiutin tuottaa epälineaarista säröä, ja havaittu särö onkin ollut keskeinen kannustin kaiuttimien virtaohjauksen kehitystyössä.

Soveltuisiko tämä Kuikan luonnollinen mittasignaali kaiuttimien säröjen mittailuun ja kaiuttimien kuultavan äänenlaadun vertailuihin?

Asiaa tutkitaan parhaillaan


Esitit oikein hyvän kysymyksen, johon en vielä osaa antaa vastausta. Suhteellisen korkealla perustaajuudella ( 275 Hz) oleva Luonnollinen mittasignaali on kaiuttimen kannalta helppo signaali, joten kovin suuria intermodulaatiotuloksia en ole kokeiluissani havainnut.

Viimeisten kuukausien aikana olen suorittanut kokeiluja hyvin matalalla perustaajuudella olevalla Luonnollisella mittasignaalilla, ja se alkaa ollakin kaiuttimen kannalta hieman hankalampi tapaus. Erilaiset kartiovärähtelyt ja muut resonanssit alkavat häiritä toistoa. Käsitykseni mukaan matalalla perustaajudella oleva Luonnollinen mittasignaali saattaisi olla (kokemusta ei vielä ole) kova sana jännite-/virtaohjattujen kaiutinratkaisujen vertailussa. Minulla on juuri menossa kokeilu, jossa yritän määritellä sitä, miten alhaista perustaajutta näissä testeissä kannattaisi käyttää. Lähiviikkojen aikana ollaan viisaampia tässäkin asiassa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

Offtopic/Minkähänlaiset hifivermeet Georg Simonilla oli? Todennäköisesti käytii omia diy-kaapeleita kalliiden merkkikaapelien sijasta? :rolleyes:/Offtopic

Georg Simonin ajatukset oikeita


Georg Simon taatusti käytti soittovehkeissään DIY-kaapeleita, sillä siihen aikaan kalliita merkkikaapeleita ei ollut yleisesti tarjolla. Ahneimmatkaan kauppiaat eivät vielä tienneet, että kaiutinkaapeleilla voi ansaita omaisuuden, kunhan mainoslauseet vain ovat kohdallaan.

Tulevan lopullisen kaapeliväännön tarkoituksena on, että Georg Simonin ajatukset nostetaan kunniaan, ja kaikki muut kauppiaiden höpinät toistoa parantavista ihmeominaisuuksista heitetään romukoppaan. Keskustelun lopuksi julkaisen palstalla yksityiskohtaiset ohjeet, joiden perusteella jokainen pystyy halvoista raaka-aineista värkkäämään itselleen kaiutinkaapelit, jotka ovat parempia kuin mitkään hintavat kaupalliset tuotteet. Tulen myös kertomaan julki sen, millä konstilla harrastajia on jo vuosikymmeniä harhautettu uskomaan olemattomiin ominaisuuksiin.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Vs: Audiovahvistimen mittailun vieminen maaliin kaiutinkuorman kanssa

OT/Tuo on varmasti totta. Kun Newtonin mekaniikkakin on totta suhteellisuusteoriankin aikakudella, niin miksei sitten vieläkin uudempi Ohmin laki?/OT
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös