Luemme musiikkikirjallisuutta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pirkka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
pirkka

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 844
Kaupunki
Järvenpää
Yleisön pyynnöstä ja omasta tarpeestakin ketju musiikikirjallisuudelle.

Aloitan kertomalla siis että ostinpa kirja Inside Out, joka on Nick masonin näkemys Pink Floyd yhtyeestä. Hyvin kuvitettu ja kivasti kirjoitettu. Eikä maksa paljoa amazon.co.uk used&new osastosta alle £6.
 
Käännetystä musiikkikirjallisuudesta antoisin on ollut Legs McNeil & Gillian McCainin Please Kill Me - Punkin sensuroimaton esihistoria.
Kirja sisältää kaiken sen, mitä et olisi halunnut tietää elävistä ja kuolleista legendoista (Iggy, Stiv Bators, David Bowie, Lou Reed, DeeDee Ramone etc..).
Sitä olisi jaksanut lukea enemmänkin kuin 520 sivua. Vaikka superlatiiveja tulisikin välttää, niin tämä on paras lukemani kirja. Kirjaa lukiessa meinasin välillä tukehtua nauruun.

Toinen mainitsemisen arvoinen voisi olla Alvin Gibbsin kirja Neighbourhood Threat: On Tour WIth Iggy Pop. Kirja kertoo Iggyn Instinct-kiertueesta bändin basistin (huom! basisti, joka osaa kirjoittaa) kertomana. Kirjan keskeisin hahmo ei yllättäen olekkaan Iggy, vaan kaikkien suomalaisten rakastama Mr Andy McCoy, joka toimi tuon kiertueen ajan bändin kitaristina. Hauskin ikinä lukemani kirja.
 
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston loisteliaasta kokoelmasta on parhaillaan työn alla edesmenneen John Peelin keskeneräiseksi jäänyt ja puolisonsa Sheila Ravenscroftin viimeistelemä muistelmateos Margrave of the Marshes (2005). Lukemistaan odottavat John Chiltonin "Let the Good Times Roll - The Story of Louis Jordan and His Music" (1992) ja Roland Gelattin "The Fabulous Phonograph from Edison to Stereo" (1965). Omaankin hyllyyn on jo kertynyt useita satoja toimialaamme liittyviä teoksia, osittain puhtaita hakuteoksia mutta myös kaikenlaista muistelmaa ja elämäkertaa. Saisinkohan noista pienen artikkelin laadittua joskus...

Juhani
 
Janis Joplin:Paratiisin arvet(Like)
Todella mainio kirja meikäläisen suurimmasta idolista.Tykkään kirjasta erittäin paljon.Vaikka kirjassa on välillä hieman sensaatio hakuista meininkiä.Niin Janis Jopliniin perehtynyt lukija kyllä osaa ne kohdat jättää omaan arvoonsa.Kaiken kaikkiaan erittäin koskettava ja hienosti kirjoitettu elämänkerta.
 
Erityisesti Millkowskin 'Jaco Pastorius' -kirja, Seppo Heikinheimon suomentama Shostakovich-kirja sekä Motörhead-Lemmyn omaelämänkerta ovat jääneet kirjahyllyyni mielenkiintoisina ja hyödyllisinä opuksina, kukin omalla tavallaan avaamalla näkemyksiä ko henkilöiden tuotantoon ja vaikutteisiin.

Seppo Heikinheimon omaelämänkerran luin kertaalleen, ihan hyödyllinen sekin oli - ja siinäkin loppua kohti jännitys tiivistyi ;-)



-m-
 
Ei liity kirjallisuuteen, vaikka niitäkin on tullut jokunen luettua. Eli onko mielipiteitä ja suosituksia kiertue/dokumenttielokuvasta eri musiikintekijöiden elämästä/arjesta. Lähinnä lienee pop/rock/punk ihmisten hommia nämä? Mielestäni kaikenkaikkiaan yleensä ihan mielenkiintoista seurattavaa, vaikka lähtökohtaisesti olenkin kirjojen puolella.

Asia tuli mieleen kun katsoin joku viikko ensi kertaa sen Metallican dokumentin (tuli TV:stä) ja oli omalla tavallaan ihan mielenkiintoinen pläjäys bändin sielunelämästä. Myös se iäkäs Ramones dokkari on aika mainio tekele, vaikka se kohtaus Dee Deen alkavasta räppärinurasta aiheuttaakin katsojissa myötähäpeän tunteita..
 
Ei ehkä kovin korkeakulttuurista kirjallisuutta -- ja jos totta puhutaan, niin ei kirjana kovinkaan hääppöinen, noin niin kuin kirjallisuuskriittisestä näkökulmasta -- mutta Brett Milanon Vinyl Junkies on viihdyttävä kokooma hellyyttäviä eri tarinoita vinyylilevyjen keräämisestä. Varsinkin näin myöhäisherännäiselle vinyylinarkkarille kirja oli mitä mainioin.
 
Nick Hornby:Uskollinen äänentoisto
Kirja on aivan uskomattoman hauska.Tämä on sellainen kirja jonka jaksaa lukea uudestaan ja uudestaan.Yllättäen tämä toimii elokuvanakin todella loistavasti.Emäntä joskus naureskelee kun taas kerran valitsen tämän katsottavaksi.Luultavasti tämä on tullut katsottua ainakin 20 kertaa dvd:ltä.Vieläkään en ole siihen kyllästynyt.Parasta a-ryhmää kirjana ja leffana.
Mötley Crue:Dirt
80-luvun puolivälissä bändi oli meikäläisen yksi suurimpia suosikkeja.Näin pari kymmentä vuotta myöhemmin bändin sekoiluista ei oikein jaksa enää innostua.Taidan olla ainoa kenelle tämä kirja ei ole toiminut.Ainakin kaikki omasta tuttavapiiristä jaksaa tätä aina kaljapäissä hehkuttaa.Ei ole semmoinen kirja mitä menisin omana suosikkina kehumaan.
 
Nick Hornby:Uskollinen äänentoisto

Pitänee lukea kun tuo on hyllyssä...

Nicholas Schaffner: PinkFloydin odysseia on myös oikeenkin hyvä kirja. Oli se Syd Barrett aika vekkuli äijä.
 
Love Records 1966-1979 ja 22 Pistepirkko (like) ovat hyviä kirjoja molemmat, kannattaa vilkaista! Luin Anthony Kiedisin Scar Tissuen tässä jokin aika sitten... hmm... ihan hyvä, yllättävänkin paljastava, liikaa kaman vetoa ja naimista (kyllästyttävää luettavaa), mutta monet bändi/biisi yms. jutut ovat oikein mielenkiintoisia. Työalla olisi Mick Wallin kirjoittamana Run To The Hills - Iron Maiden kun vain saisi aloitettua. Opusta on parjattu huonosti suomennetuksi (ja näin varmasti onkin), mutta selailun perusteella vaikuttaa mielenkiintoisella: esim. Steve Harris kertoo vaikutteikseen mm. Genesiksen ja Yesin - ja kyllähän ne kuuluvat Maidenin varhaisessa tuotannossa, siis proge.
 
Tawe sanoi:
Love Records 1966-1979 ... Steve Harris kertoo vaikutteikseen mm. Genesiksen ja Yesin - ja kyllähän ne kuuluvat Maidenin varhaisessa tuotannossa, siis proge.
Napsauta laajentaaksesi...

Jep, kyllä tuo Love kirja kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan suomalaisen vinyylikeräilijän hyllyyn. Minullakin se on vaikken itseäni kunnioitakaan saati edes kerää vinyyliä. Ja kaikki on mahdollista: Iron Maiden on hyväksytty mukaan ProgArchives saitin progeyhtyeisiin, toki genreen prog related, mutta kuitenkin!
 
Kyllä mä muistaisin että Harris on noista proge vaikutteistaan hehkutellut jo 80-luvulla.Semmoinen muistikuva meikäläisellä on.Että vähän joka toisessa haastattelussa noi proge bändit on tullut esiin.Ei se ainakaan mikään uusi uutinen ole ollut mielestäni.No mä en ole seurannut Iron Maidenin tekemisiä No prayer for the dying levyn jälkeen.
 
Joo, tää Maiden -kirja EI tuo mitään uutta hard core maidenfanille :o). Mä oon kuunnellut Maidenia vuodesta 1981, mutta aika vähän loppujen lopuksi olen ollut kiinnostunut muusta kuin heidän musiikista, siis itse en ole paljoa juttuja lukenut.
 
Populaarimusiikkia Vittulajänkältä! Kipeä ja humoristinen kasvutarina rock'n rollin hengessä. Musiikkikirjallisuutta parhaimmillaan vaikkei ihan perinteisimmillään. Lienee omaava myös kaunokirjallisia ansioita. :)

t. Tapsa
 
Jahas, tälläinenkin ketju oli. Tyhmänä aloitin oman ketjun, mutta onneksi oli moderaattorin oikeudet niin pystyi deletoimaan ketjun ;). Eli Nick Hornbyn uskollinen äänentoisto on kaunokirjallisuuden saralla aivan ykkönen. Tämä on ehdottomasti lempikirjani, jonka olen lukenut arviolta 10 kertaa. Ja joka kerta kyseinen kirja on yhtä loistava. Populaarimusiikkia vittulanjänkältä oli omassa persoonallisuudessaan ihan kiva kirja, mutta ehkä ennakkohehkutus oli saanut liian suuret ennakko-odotukset kirjaa kohtaa, sillä lukuelämys oli hienoinen pettymys.

Oikeista elämänkerroista on jäänyt mieleen Kurt Kobainin jokin elämänkerta (näitähän on useita), josta sai kyllä kuvan melko sekopäisestä nuoresta miehestä. Kovimmat fanit ovat kieltäneet kirjan sisällön ja hieman sellaisen kuvan olen saanut keskustelupalstoilta että tapahtumia on väritelty hieman(eli vankkoja faktoja on mielipiteen takana ;) ). Eläkeläisten kirja on omassa hauskuudessaan kyllä aivan loistava. Jutut ja kuvat ovat taattua Eläkeläiset -tasoa, eli viinanhuuruisia ja värikkäitä. Tätä suosittelen ehdottomasti kaikille.

Ruokatunnilla tarttui mukaan Bruce Springsteen - Pomon tarina ja Metallicasta kertova kirja. Jostain kummansyystä (toivottavasti ei vanhuuden takia) Pomon musiikki on alkanut kiinnostamaan kovasti ja tarinat kappaleiden takana. Toivottavasti kirja valottaa näitäkin juttuja.
 
Musiikkikirjoja joihin palaan aina uudestaan:
Mark Lewisohn: The Complete Beatles Chronicle
- jokaisen Beatlesfanin raamattu, päivästä päivään pikkutarkasti selostettu kuka teki mitä, missä ja milloin.
Peter Guralnick: Sweet soul music
- etelän soulin tarina alkujuurista 1980-luvulle, muusikoiden, laulajien ja tuottajien itsensä kertomana;
Guralnickin kirja valottaa myös hyvin soulin sosiokulttuurista taustaa (rotukysymykset yms). Löytyy nykyään myös suomennos, mutta sillä en tee mitään kun kirja on englanninkielisenä hyllyssä.
Beatles Anthology
- Beatlesien tarina heidän itsensä kertomana; jäänee definitiiviseksi teokseksi kun George Harrisonkin on jo vainaa. Upea kuvitus.
Nick Hornby: High fidelity
- pakollinen jokaiselle levyjenkeräilijälle, hillittömän hauska ja myös oivaltava kirja.
 
Pakko pistää kotimaista sekaan.

Siniset mokkakengät

Elikäs Irwinin ja Vainion kohellusta Saksassa ja vähän kotimaassakin, hupaiseva kirja.
Taisi olla like tuotantoa.

Elvis ja Jerry Lee Lewis kirjoja on tullut luettua myös, reippaita poikia molemmat :D

Ah toi Nick Hornbyn High fidelity on jäänyt lukematta, joskus lukenut hyvän arvostelun jostain (taisi kyllä olla kyseinen dvd takakansi). Noh kirjakauppaan heti huomenna...

Todella hyvä threadi.

Luoti
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Takaisin
Ylös