Jahas, tälläinenkin ketju oli. Tyhmänä aloitin oman ketjun, mutta onneksi oli moderaattorin oikeudet niin pystyi deletoimaan ketjun
. Eli Nick Hornbyn uskollinen äänentoisto on kaunokirjallisuuden saralla aivan ykkönen. Tämä on ehdottomasti lempikirjani, jonka olen lukenut arviolta 10 kertaa. Ja joka kerta kyseinen kirja on yhtä loistava. Populaarimusiikkia vittulanjänkältä oli omassa persoonallisuudessaan ihan kiva kirja, mutta ehkä ennakkohehkutus oli saanut liian suuret ennakko-odotukset kirjaa kohtaa, sillä lukuelämys oli hienoinen pettymys.
Oikeista elämänkerroista on jäänyt mieleen Kurt Kobainin jokin elämänkerta (näitähän on useita), josta sai kyllä kuvan melko sekopäisestä nuoresta miehestä. Kovimmat fanit ovat kieltäneet kirjan sisällön ja hieman sellaisen kuvan olen saanut keskustelupalstoilta että tapahtumia on väritelty hieman(eli vankkoja faktoja on mielipiteen takana
). Eläkeläisten kirja on omassa hauskuudessaan kyllä aivan loistava. Jutut ja kuvat ovat taattua Eläkeläiset -tasoa, eli viinanhuuruisia ja värikkäitä. Tätä suosittelen ehdottomasti kaikille.
Ruokatunnilla tarttui mukaan Bruce Springsteen - Pomon tarina ja Metallicasta kertova kirja. Jostain kummansyystä (toivottavasti ei vanhuuden takia) Pomon musiikki on alkanut kiinnostamaan kovasti ja tarinat kappaleiden takana. Toivottavasti kirja valottaa näitäkin juttuja.
