-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Lipposen levy ja kasetti
- Keskustelun aloittaja petsin
- Aloituspäivämäärä
Osti viime viikolla nämä ja vasta kerran ehtinyt kuuntelemaan läpi:
Siis Juicen Tauko Kolmosen ja Ajan hengen. Musiikillisesti levyt ovat erinomaisia, Juicea ihan parhaimmilliaan. Eipä näitä ole tarvinnut aiemmin omistaa kun moni kipale soi joka paikassa ja radiossa jatkuvast. Nyt kun radionkuuntelu on jäänyt lähes nollille niin tarvitsee omistaa ja onhan levyillä semmoisiakin biisejä jotka eivät niin paljon radiosoittoa saaneet. Ajan Henki saattaa olla Jucen uran vahvin kokonaisuus (no, ehkä Per Vers, Runoilija voi vähän yrittää pistää kampoihin) eikä toi Tauko kolmonenkaan todellakaan huono ole, iso läjä klassikoita silläkin on.
Ai niin, tässähän kysyttiin soundeista! Juu prässit ovat erinomaiset molemissa levyissä. Erityisen tanakasti jytisee tuo Ajan henki, siinä on paikoitellen melkoisen raskaat kitarart. Tuntuu että se potkii enenmmän kuin moni moderni hevilevy koska soundia ei ole kompressoitu niin paljon. Vahva suositus näille levyille sekä musiikin että soundien puolesta.
Siis Juicen Tauko Kolmosen ja Ajan hengen. Musiikillisesti levyt ovat erinomaisia, Juicea ihan parhaimmilliaan. Eipä näitä ole tarvinnut aiemmin omistaa kun moni kipale soi joka paikassa ja radiossa jatkuvast. Nyt kun radionkuuntelu on jäänyt lähes nollille niin tarvitsee omistaa ja onhan levyillä semmoisiakin biisejä jotka eivät niin paljon radiosoittoa saaneet. Ajan Henki saattaa olla Jucen uran vahvin kokonaisuus (no, ehkä Per Vers, Runoilija voi vähän yrittää pistää kampoihin) eikä toi Tauko kolmonenkaan todellakaan huono ole, iso läjä klassikoita silläkin on.
Ai niin, tässähän kysyttiin soundeista! Juu prässit ovat erinomaiset molemissa levyissä. Erityisen tanakasti jytisee tuo Ajan henki, siinä on paikoitellen melkoisen raskaat kitarart. Tuntuu että se potkii enenmmän kuin moni moderni hevilevy koska soundia ei ole kompressoitu niin paljon. Vahva suositus näille levyille sekä musiikin että soundien puolesta.
Viimeksi muokattu:
Username
Käyttäjä
- Liittynyt
- 1.9.2016
- Viestejä
- 696
En omista kyseisen lafkan tuotoksia mutta kuulemma joissain levyissä on käytetty cd-masteria ja kannet on suurennettu cd-vihkosen taiteesta.
Kotiteollisuuden levyissä ainakin suttuinen taide, cd-masteri sekä jonkun levyn prässäys oli ihan sekundaa. Mutta ilmeisesti jotkut julkaisut ovat hieman parempiakin, kuulemma. Facebookin Vinyylin Vinguttajat-ryhmässä ainakin tuntui soraääniä saavan nämä tämän kyseisen lafkan julkaisut.
Kotiteollisuuden levyissä ainakin suttuinen taide, cd-masteri sekä jonkun levyn prässäys oli ihan sekundaa. Mutta ilmeisesti jotkut julkaisut ovat hieman parempiakin, kuulemma. Facebookin Vinyylin Vinguttajat-ryhmässä ainakin tuntui soraääniä saavan nämä tämän kyseisen lafkan julkaisut.
Viimeksi muokattu:
aki.m
Hifiharrastaja
Itse avauduin aikanaan tuosta Kotiteollisuuden Helvetistä Itään lätystä. Siitä tosin tuli korjaava levy tilalle, mutta sillä kai korjattiin enempi sitä huonoa prässiä kun neula jäi jumiin. Itsellä saattaa olla vielä myös se eka prässi/levy tallessa, mutta en ole kerennyt vertailla onko siinä muuta eroa. Aikalailla "virallinen bootleg" fiilis tuosta kokonaisuudesta jäi.
Sen verta kuitenkin kysyin tuon oston jälkeen LevykauppaX:sta somessa, että erillisiä LP-mastereita ei ilmeisesti ole käytössä, ainakaan (käsittääkseni) levyissä joita ei ole aiemmin julkaistu LP:nä - ja miksi olisikaan. Ostin kuitenkin Loirin Ivalo:n LP:na ja levyn kannet ovat selvästi laadukkaammat siinä, eikä äänenlaatukaan ollut häiritsevä. Tosin musiikkigenre saatta antaa myös paljon anteeksi.
Sen verta kuitenkin kysyin tuon oston jälkeen LevykauppaX:sta somessa, että erillisiä LP-mastereita ei ilmeisesti ole käytössä, ainakaan (käsittääkseni) levyissä joita ei ole aiemmin julkaistu LP:nä - ja miksi olisikaan. Ostin kuitenkin Loirin Ivalo:n LP:na ja levyn kannet ovat selvästi laadukkaammat siinä, eikä äänenlaatukaan ollut häiritsevä. Tosin musiikkigenre saatta antaa myös paljon anteeksi.
Viimeksi muokattu:
Username
Käyttäjä
- Liittynyt
- 1.9.2016
- Viestejä
- 696
@aki.m juuri tuo levy oli kyseessä ja se testattiin kun kaveri tilasi sen. Eka levy oli jotenkin kiero tms. ja kaveri saikin postissa korvaavan painoksen, se ei ollut kiero mutta soi ihan yhtä huonosti, kuten cd-levyä olisi kuunnellut. Siis koko paketista huokui tuo bootleg-fiilis. Tuon levyn perusteella en ikinä ostaisi mitään Lipposen julkaisemaa levyä.
En ikinä ole ollut liian hifistelijä tai vaativa näiden suhteen mutta Helvetistä Itään levyn lp-painoksen kuuntelun jälkeen tiedän mitä tai minkälaista levyä en halua kokoelmiini.
Pari seuraavaa KT:n julkaisua olen nähnyt (ja toki kuullut) ja kansien perusteella vain suurennettu niissäkin cd-taidetta isommalle arkille.
Voihan se olla että laatu on parantunut lafkalla nyttemmin uudemmissa julkaisuissa mutta noiden muutaman levyn perusteella ei kovin hyvää kuvaa anna tai laadukasta julkaisua jos ihan cd-masterilla tekevät vinyylejä. Laadukkaissa julkaisuissa jotka masteroidaan hyvin, saadaan kyllä eri formaateille kunkin antamien "rajojen" sisällä hyvä soundinen julkaisu, vähän sama juttu kuin vieläkin tuntuu tarkoitukselliselta cd-levyjen huono masterointi tai loudness wars-meininki joka tehdään täysin tietäen kun parempaankin pystyttäisiin. Mikään formaatti ei siis olennaisesti valmiiksi ole surkea vaan se miten masteroidaan yms. mutta en siltikään ostaisi cd-levyn kuuloista lp:tä.
En ikinä ole ollut liian hifistelijä tai vaativa näiden suhteen mutta Helvetistä Itään levyn lp-painoksen kuuntelun jälkeen tiedän mitä tai minkälaista levyä en halua kokoelmiini.
Pari seuraavaa KT:n julkaisua olen nähnyt (ja toki kuullut) ja kansien perusteella vain suurennettu niissäkin cd-taidetta isommalle arkille.
Voihan se olla että laatu on parantunut lafkalla nyttemmin uudemmissa julkaisuissa mutta noiden muutaman levyn perusteella ei kovin hyvää kuvaa anna tai laadukasta julkaisua jos ihan cd-masterilla tekevät vinyylejä. Laadukkaissa julkaisuissa jotka masteroidaan hyvin, saadaan kyllä eri formaateille kunkin antamien "rajojen" sisällä hyvä soundinen julkaisu, vähän sama juttu kuin vieläkin tuntuu tarkoitukselliselta cd-levyjen huono masterointi tai loudness wars-meininki joka tehdään täysin tietäen kun parempaankin pystyttäisiin. Mikään formaatti ei siis olennaisesti valmiiksi ole surkea vaan se miten masteroidaan yms. mutta en siltikään ostaisi cd-levyn kuuloista lp:tä.
Onkohan niin ettei osasta levyjä mitään cd-masteria parempaa olekaan. Sitten vähän tiputellaan tasoja ja vedetään riia käyrän läpi. Jos ei kuulostaisi cd:lle niin sehän olisi jo remasteroitu? 80-luvun levyistä löytynee vielä vinyylimasterikin. Ts. CD ajan julkaisun vinyylin äänenlaadun määrittää cd. Nämä ovat enemmän "ostaisin vinyylinä jos saisin" julkaisuja kuin mitään nn anniversary remaster jubilee box set julkaisuja.
Minulta löytyy ainakin Sleepy Sleepers Sinulle äiti. Vinyylin laatu ja prässi on oikein hyvä. On varmasti cd-master, mutta ei haittaa mua tässä tilanteessa. Varsinkin kun ei ennestää löydy levystä muutakaan versiota hyllystä. Joku muukin mulla mielestäni on mutta en muista nyt mikä...
Joitakin olen ostanut enkä ole äänenlaadussa löytänyt valittamista. Mitä kansiin tulee, kun alkuperäismateriaali ei välttämättä ole enää käytettävissä, niin ainoa vaihtoehto saattaa olla cd-kannen suurentaminen tai sitten kokonaan uuden kannen tekeminen.
Juhani
Juhani
NIin, tulee vain mieleen tähän ketjuun yllä Kotiteollisuuden levystä kirjoittaneiden teksteistä: onko ihme jos kuulostaa cd:lle jos on digitaalisesti äänitetty ja yltiökompressoitu? Jos jo levyn äänitysvaiheessa homma on totaalisesti ryssitty niin miten ihmeessä masternauhan (tai tiedoston, heh...) informaation siirtäminen vinyylille voisi jonkin ihmeellisen taikatempun avulla saada homma kuulostamaan sellaiselta että resoluutiota ja dynamiikkaa riittää? Ei skeida siitä parane että sen vinyylille siirtää.
Eri asia on tietenkin jos prässi on esim. kiero tai siinä on isoja napsuja ja rätinöitä, silloin prässi on huono. Mutta jos homma on mokattu jo äänitysstudiossa niin asialle ei ole enää mitään tehtävissä, olipa kuluttajan laitteistossa pyörimässä cd tai vinyyli.
Noi mun Juicet ainakin ovat prässien laadun suhteen täysin moitteettomia ja soundit ovat tanakat. Ei tarvitse laittaa soimaan kuin Ajan hengen nimibiisi jossa Juice tylyttää olan takaa, pyyhkii myöhempien sukupolvien räppäreillä lattiaa. Jyräys on soundillisestikin vääjäämätöntä. Kyllähän kaikkien aikojen parhaan suomalaisen tekstittäjän paras levy kuuluu jokaisen musdiggarin hyllyyn ja tämä prässäys on erinomainen. Ei tuollaisista Kotiteollisuuden kaltaisista jo äänitysvaiheessa (soundillisesti) tuhotuista levyistä saisi helmeä vinyylille edes Mofin tai Speakers Cornerin tyyppiset puljut.
aki.m
Hifiharrastaja
Kannattanee kuunnella se Kotiteollisuuden levy ensin, jos sitä ei ole tehnyt ja samalla heittää musiikilliset ennakkoluulot ja mieltymykset keskustelun ulkopuolelle, jos sellaisia on.
Ei se CD:tä kyllä kuulosta. Kuulostaa siltä kun olisi tallentanut musiikin mikillä kaiuttimen vierestä C-kasetille. Kuten jo aiemmin toisessa ketjussa levystä kirjoitin, kys. levy on itselle hyvin tuttu koska se kuului autoni vakiovarustukseen. Alkup. CD on tietenkin kompressoidun kuuloinen (kuten hyvin moni tuotanto nykyään on), mutta ei pahimmasta päästä.
Täältä krediitit: https://www.discogs.com/Kotiteollisuus-Helvetistä-Itään/release/728503
Esim Topin ja Agentsien In beat löytyy helposti niin alkup. LP-painos kuin Lipposen julkaisu. Siitä vaan vertailemaan. Odottelen itse vielä alkup. postissa.
Kys. kuuluneekin, onko rahastusta julkaista levyä, jos siitä ei saa edes kohtuullisesti soimaan ja kansitaidekin on pilselimössöä.
Ei se CD:tä kyllä kuulosta. Kuulostaa siltä kun olisi tallentanut musiikin mikillä kaiuttimen vierestä C-kasetille. Kuten jo aiemmin toisessa ketjussa levystä kirjoitin, kys. levy on itselle hyvin tuttu koska se kuului autoni vakiovarustukseen. Alkup. CD on tietenkin kompressoidun kuuloinen (kuten hyvin moni tuotanto nykyään on), mutta ei pahimmasta päästä.
Täältä krediitit: https://www.discogs.com/Kotiteollisuus-Helvetistä-Itään/release/728503
Esim Topin ja Agentsien In beat löytyy helposti niin alkup. LP-painos kuin Lipposen julkaisu. Siitä vaan vertailemaan. Odottelen itse vielä alkup. postissa.
Kys. kuuluneekin, onko rahastusta julkaista levyä, jos siitä ei saa edes kohtuullisesti soimaan ja kansitaidekin on pilselimössöä.
Viimeksi muokattu:
Oliskohan ollut juuri helvetistä itään sellainen lätty, jonka poijaat oli ihan ite nauhotelleet "kotistudiossa". Hynynen oikein kehuskeli jossain haastattelussa, että bändi säästää riihikuivaa rahaa, kun ei tartte kalliita studioita ja ammattilaisia palkata. Samat hommat kun onnistuu hyvin olohuoneessakin. Kuuntelin mielenkiinnosta lätyltä yhden biisin ja tulin siihen tulokseen, että ilmeisesti poijaat kuuntelee musiikkiaan 80-luvun monotransistoriradion läpi. Vaikka lätty olis ollut eri, niin kertoo varsin olennaisia asioita siitä miten muusikot itse suhtautuvat musiikkinsa äänenlaatuun. Kun kustantajana oli vielä suomalainen nyrkkipaja, niin tuskinpa sielläkään oltiin niin kauhean kiinnostuneita aiheesta. Nykyinen Johanna kustannuksen omistaja Universalkaan ei varmaan näe, että LP-myynti ja LP-painosten laatu on jotain sellaista, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota.
No siinä on kuitenkin Karmilan Mikko ollut miksaajana ja tuottajana joten eiköhän se ole ihan oikeissa oloissa ole nauhoteltu
Helvetistä itään – Wikipedia
aki.m
Hifiharrastaja
No siinä on kuitenkin Karmilan Mikko ollut miksaajana ja tuottajana joten eiköhän se ole ihan oikeissa oloissa ole nauhoteltu
Helvetistä itään – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Kyllä suurin osa biiseistä tosiaan taidettiin äänittää Sinkkosen kotona, oliko siitä nyt maininta jo bittiavaruudessa olevassa studiopäiväkirjassa (ja krediittien mukaan Karmila ollut äänittämässä), mutta yhtälailla on äänitetty vastaavassa ympäristössä myös toinen Lipposen julkaisema levy, jonka omistan, eli aiemmin mainitsemani Loirin Ivalo. Tuosta levystä en löydä moitetta, vaikka en ole CD-versioon vertaillutkaan, vaikka senkin omistan.
Niin eli LIpposen levy ja kasetti ei ainakaan kaikkia julkaisujaan ole ryssinyt vaikka yksi Kotiteollisuuden lätty olisikin kiville mennyt? Tuo mitä Sarte yllä kirjoitti, on kyllä karseata luettavaa. Karmilan nimen vetäminen tähän keskusteluun ei ainakaan mulle ole mikään kova juttu, päinvastoin. Eikös herra ole "kivenkova ammattilainen" nimenomaan ylitökompressoijana?
Ja täsmennettäköön että mulla ei ole mitään Kotiteollisuuden musiikkia vastaan. Niillä on joitakin hyviä biisejä kyllä. En vain jaksa bändin tukkosoundia ollenkaan kuten en jaksa monen muunkaan nykybändin tukkosoundia ollenkaan kaiken maailman Nightwisheistä ja von Hertzen Brotherseista alkaen. Von Hertzenin veljeksiä on ihan kiva kuunnella keikalla mutta ihan yhtä vähän sitä jaksaa kotona kuunnella kuin Kotiteollisuuttakin. Eli ei ollenkaan.
Ja täsmennettäköön että mulla ei ole mitään Kotiteollisuuden musiikkia vastaan. Niillä on joitakin hyviä biisejä kyllä. En vain jaksa bändin tukkosoundia ollenkaan kuten en jaksa monen muunkaan nykybändin tukkosoundia ollenkaan kaiken maailman Nightwisheistä ja von Hertzen Brotherseista alkaen. Von Hertzenin veljeksiä on ihan kiva kuunnella keikalla mutta ihan yhtä vähän sitä jaksaa kotona kuunnella kuin Kotiteollisuuttakin. Eli ei ollenkaan.
aki.m
Hifiharrastaja
Ei kai tässä ole kukaan teilannut autom. ja yleisesti kaikkia Lipposen julkaisuja. Itselle tuo yksi levy oli ensimmäinen hankintani Lipposen levyistä ja siitä jäi kyllä hyvin vahva negatiivinen mielikuva ja ennakkoluulo kaikilta osin; mainittu huono prässi, pikselikansitaide ja soundit sekä korkeako hinta laatu huomioon ottaen. Jopa niin vahva ennakkoluulo, että aloin skippaamaan julkaisuja, jos siellä luki Lipposen Levy ja Kasetti levy-yhtiön kohdalla. Kuitenkin täällä luin positiivisemmasta kokemuksesta esim. Loirin levyn kohdalla, minkä sitten hankinkin ja mielikuva on nyt paljon positiivisempi ja olen mielipidettäni muuttanut.
Sekä itse tosiaan tuon KT:n levyn jälkeen kysyin suoraan "levy-yhtiön edustajalta" (eli X:n kautta) käytetyistä mastereista. Tuo tieto laittaa itseni nyt sitten hieman varautuneemmaksi musiikista ja julkaisusta riippuen. Mainittakoot etten ole edes tarkoitannut puhua levystä ja sen soundeista hifi-kontekstissa. Samalla se myös kertonee, miten epäonnistuneena tuota LP-julkaisua pidän ihan vain musiikinkuuntelijana.
Sekä itse tosiaan tuon KT:n levyn jälkeen kysyin suoraan "levy-yhtiön edustajalta" (eli X:n kautta) käytetyistä mastereista. Tuo tieto laittaa itseni nyt sitten hieman varautuneemmaksi musiikista ja julkaisusta riippuen. Mainittakoot etten ole edes tarkoitannut puhua levystä ja sen soundeista hifi-kontekstissa. Samalla se myös kertonee, miten epäonnistuneena tuota LP-julkaisua pidän ihan vain musiikinkuuntelijana.
Omasta hyllystä löytyy pari näiden levyjä eli Lemonatorin Grandpop ja The Crashin Comfort Deluxe ja molemmat ovat äänenlaadullisesti mainioita.
Itselläni Francine - King For A Day. Ihan hyvältä kuulostaa ja kuvakin on ihan ok, ei venytettyä cd-kantta.
www.discogs.com
Francine - King For A Day
View credits, reviews, tracks and shop for the 2020 Vinyl release of "King For A Day" on Discogs.
www.discogs.com
Pitääpä vielä kuulostella tuota kotiteollisuuden äänitettä uudelleen suoratoistopalvelusta. Toki tuo kotiteollisuus on sitä radiosoittojen ykkösluokkaa joka tapauksessa, joten äänitteen lopullinen tulema on tietysti äänite joka toimii parhaiten hälyisessä radiokuuntelussa, mutta itselläni jäi kyllä sellainen mielikuva, että myös äänitys olisi tehty luokattoman huonosti. Ylipäätään tuossa 2000-luvun alkupuolella tuntui olevan hieman trendiä, että asioita äänitellään milloin missäkin kelomökissä. CMX:n Vainajala on esimerkiksi hyvä esimerkki äänittestä, jota ei ole tehty studiossa ja sen kyllä kuulee. Mutta nyt lähtee tämä keskustelu vähän ehkä väärään suuntaan. Eli poistun takavasemmalle ketjua paskomasta.