T
teekal
Eiköhän nämä laitteet ansaitse jo oman ketjunsa, jokos porukalla alkaa olla kokemusta?
Itse hankin Majik DS soittimen ja olen hieman ällikällä lyöty mitä soundeja löytyykään samoilta levyiltä kun verrataan aiempiin digilähteisiin. Lähinnä hyvät muistikuvat aiemmasta tietokonepohjaisesta systeemistäni (Flac-->RME Digi96-->Russ Andrews Dac-1-->Expo XXXV) Viimeisimpänä tietysti Expon XXII cd-soitin (joka pesi kyllä Russin aikoinaan selvästi) mutta Russiin on helpompi vertailla siinä mielessä koska samat Flacit soivat nyt DS:n kautta. Siinäkin mielessä Expon cd:tä on vaikeampi verrata koska soitin ei toiminut läheskään niin hyvin nykyisellä Linn vahvistuksella kuin Expon omalla, mielestäni Expon vaffi ja cd tukivat paremmin toisiaan soundillisesti. Ero on joka tapauksessa kaikkiin aiempiin kuulemiini digilähteisiin merkittävä, vaikka yksittäistä lähdettä onkin hieman vaikeampi arvoida nyt, koska koko etupää on vaihtunut nopeassa tahdissa.
Ds:n tuomaa äänimailmaa voisi kuvailla hyvillä levyillä erittäin detailirikkaaksi mutta helpoksi korville (erittäin puhdasta), mikään äänialue ei hypi silmille, kaikki soundit tulevat vain helposti esille ja pinnistelemättä, musiikkiin on helppo tarttua. Soinnut soivat pisimpään mitä olen tottunut kuulemaan diginä, melodinen puoli on poikkeuksellisen hienoa digilähteeksi, samaa rullaavuutta olen kokenut aiemmin vain vinyyliltä. Erityisen maininnan ansaitsee vielä poikkeuksellinen 3d vaikutelma hyvillä äänitteillä, soundit tulevat milloin mistäkin, takaa, sivulta, nurkasta, ennen kuulumatonta minulle näin isossa mittakaavassa.
Kokemuksia, kommentteja?
Itse hankin Majik DS soittimen ja olen hieman ällikällä lyöty mitä soundeja löytyykään samoilta levyiltä kun verrataan aiempiin digilähteisiin. Lähinnä hyvät muistikuvat aiemmasta tietokonepohjaisesta systeemistäni (Flac-->RME Digi96-->Russ Andrews Dac-1-->Expo XXXV) Viimeisimpänä tietysti Expon XXII cd-soitin (joka pesi kyllä Russin aikoinaan selvästi) mutta Russiin on helpompi vertailla siinä mielessä koska samat Flacit soivat nyt DS:n kautta. Siinäkin mielessä Expon cd:tä on vaikeampi verrata koska soitin ei toiminut läheskään niin hyvin nykyisellä Linn vahvistuksella kuin Expon omalla, mielestäni Expon vaffi ja cd tukivat paremmin toisiaan soundillisesti. Ero on joka tapauksessa kaikkiin aiempiin kuulemiini digilähteisiin merkittävä, vaikka yksittäistä lähdettä onkin hieman vaikeampi arvoida nyt, koska koko etupää on vaihtunut nopeassa tahdissa.
Ds:n tuomaa äänimailmaa voisi kuvailla hyvillä levyillä erittäin detailirikkaaksi mutta helpoksi korville (erittäin puhdasta), mikään äänialue ei hypi silmille, kaikki soundit tulevat vain helposti esille ja pinnistelemättä, musiikkiin on helppo tarttua. Soinnut soivat pisimpään mitä olen tottunut kuulemaan diginä, melodinen puoli on poikkeuksellisen hienoa digilähteeksi, samaa rullaavuutta olen kokenut aiemmin vain vinyyliltä. Erityisen maininnan ansaitsee vielä poikkeuksellinen 3d vaikutelma hyvillä äänitteillä, soundit tulevat milloin mistäkin, takaa, sivulta, nurkasta, ennen kuulumatonta minulle näin isossa mittakaavassa.
Kokemuksia, kommentteja?