• MTOM rules:
    - When submitting phase opens, you are authorized to upload up to a maximum number of medias (configured by the admin).
    - Once submitting phase ends, voting phase starts and you will be able to vote for your preferred media.
    - At the end of the voting phase, the winner will be awarded !

Levysoittimen rasian ruuvit

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
19 828
Kaupunki
Korvessa
Kysyn mielipiteitä, minulla on omani. Olen tuossa pienen ikäni laittanut rasia ruuvit "väärin päin". Tuolla tarkoitan, että kanta on alapuolella ja kierteet ylöspäin. Tuli tuossa eilen puhetta audiophile Hyvärisen kanssa tuosta. Monessa "hyvässä" rasiassa on ruuvit riittävän lyhyet ja kierrettävissä yläältäpäin rasian muovikierteisiin, aikoinaan mm. pickering.
Laittamalla näissä muissa ruuvit väärinpäin on mielestäni ääni tuolloin selvempi ja kaikkiaan paremmin seurattava. Vaihdoin vielä Shuren rasiaan matalampikantaiset ruuvit ja aina vain parani.
Oletteko huomannet moista. Koskaanhan ei suositella liian pitkiä ruuveja, koska kierteenjämät saattavat sotkea rasian sielunelämää.

Tällaisia huomioita tällä kertaa kuolleen formaatin tiimoilta.
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Kysyt mielipiteitä. Luulen että haluat uppoutua subjektiivisten kokemusten maailmaan ja muodostaa oman ihmemaasi. Ehkä myös toivot ettet olisi yksin havaintosi kanssa. Näin on varmasti pohjimmiltaan kaikilla.

Minä todella luulin että tämä vaietaan, mutta ensimmäinen mielipide kirvoitti tähän vastaukseen.

Itselläni ei ole kokemusta pitkistä ruuvinpäistä tai toisinpäin olevista ruuveista, mutta minulle ei tulisi mieleeni kokeilla sellaisia. Massaakin pitkät ruuvit toisivat turhaan. Jossain mielessä taidan olla samanlainen: laitan varmasti parhaaksi katsomallani ja kuulemallani tavalla oman laitteistoni.

Tiedän kuitenkin että mieli on ainetta vahvempi. En anna aineen hallita kokemuksiani, vaan pyrin päinvastaiseen. En lähtisi erityisesti kuuntelemaan ja etsimään tämänkaltaisia eroja (olettaen: todella mahdottoman pieniä) lainkaan, koska aistimme eivät ole vapaita havainnoitsijoita koskaan.

Dramaattiset erot syntyvät mieltä kehittämällä. Joillekin tosin laitteet toimivat enemmän katalyytteinä ilmiölle.

"Tänne jäin, tänne jäin, tuska mielessäin, milloin kulkee junia eteenpäin..." Jos muistatte mitä siinä jatkossa kuvitellaan. ;)
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Ruuvithan ovat alumiinia. Siihen vaikuttaa magneettikentät, vaikka itse alumiini on epämagneettista. Tältä pohjalta ja teoreettisesti voisi kuvitella jotain vaikutusta olevan. Riippuu rasian olemattoman ja mahdottoman pienestä magneettisesta hajakentästä.
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
Tokihan rasia myös soi itsessään, minkä kuulee parhaiten ilman sähköä levyä soittaessa. Gramofoni ei ole kaukana! Tämän värähtelyn laatuun vaikuttanee pienetkin muutokset värähtelevässä aineessa ja muutos sähköiseksi värähtelyksi on herkkä tilanne vahvistuksineen. Vähintäänkin häiriöitä ajatellen, jos ei sointiinkin. Siksi ajattelisin että rasia on oltava tiiviisti kiinnitetty ja myös sellaisin ruuvein, mitkä varteen, rasiaan ja kelkkaan on tarkoitettu tai ovat parhaat. Siltäkin kannalta että on vielä yksilöimättä mistä laitteesta puhutaan, on kiinnitysruuvin erilaiset asennot aika vaikea puheenaihe.

Ruuveja tulee muistaakseni sekä kelkan että rasian mukana - tai ainakin kelkan. En ollut ajatellutkaan että ne olisivat alumiinia. Kenties minullakin.

Minkä hintaisista rasioista on Sepolla kyse? Onko mutterit toisessa päässä ruuveja? (Eivätkös ne vastaa ruuvin kantaa?) Itselläni on sellainen kiinnitys käytössä, että ruuvin kanta on alhaalla ja ylhäällä kelkan päälle sijoittuu liuska, jossa on kierteet kummallekin ruuville.

Kuva liitteenä. Muistin väärin, ovathan nuo ruuvit millin ylipitkiä! =) Terästä ovat, tuosta liuskasta en tiedä.

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
T

Tawe

Ruuveilla on väliä, IMO. Itse pyrin usein käyttämmään raskaita ruuveja, juurikin massan lisäämisen vuoksi (ellei resonanssitaajuus ole jo liiankin alhaalla), sekä laadukkailla teräspulteilla saa paremman kontaktin kuin heppoililla alumiiniruuveilla, jotka saattaavat vieläpä kylmähitsautua. Ruuveja on tullut laiteltua molemmin päin, usein erinäisistä käytännön syistä johtuen. Itse en ole havainnut ero kumminko päin ne on, mutta en kiellä etteikö pitkillä ruuveilla voisi vaikutusta ollakin, sehän vaikuttaa hieman siihen missä painopiste on, ja kun muistamme, että stereoraidalla rasia veivaa niin sivulta sivulle kuin myös ylös ja alas, niinpientä merkitystä voisi olla. En ota asiasta stressiä.
 

DIA

Käyttäjä
Liittynyt
26.7.2006
Viestejä
1 260
Miksei äänirasiaruuvit ole muovisia?

Kari Nevalainen näytti messuilla äänirasioitaan, joissa oli kasa sinitarraa päällä ilmeisesti massan lisäämiseksi ja värinöiden vaimentamiseksi.
 

Sella

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
405
HAha.

Oli vähän aamupäivällä tylsää, joten raahasin labrasta vähän mittatarpeistoa himaan ja suoritin seuraavanlaisen kokeen.

Mittasin rasian jännitettä audiofiilitason levyltä yhden kappaleen verran seuraavilla kokoonpanoilla.

Koe 1:
rasia kiinni ihan tavallisilla alumiiniruuveilla, lejeerinkiä en tiedä

Koe 2:
ruuvit terästä, lejeerinkiä en tiedä

Koe 3:

ruuvit haponkestävää terästä, AISI Type 314

Koe 4:
ruuvit haponkestävää terästä, AISI Type 316

Kaikilla ruuveilla tein kolme koetta:
1. ruuvit oikeinpäin (mutterit alapuolella)
2. ruuvit väärinpäin (mutteri yläpuolella)
3. 5mm liian pitkä ruuvi

Jokaiseen ruuvityyppiin tasapainotin varren sekä sääsin neulanpainovoiman digitaalivaa'lla, Clearaudion malli.

Sorry boys, mutta lopuksi vedin jännitteet päälekäin ja laskin Mathlabilla suhteellisen virheen, joka oli kertaluokkaa e(-4), siis tarkoittaa promillen kymmenesosaa.

Kritisoimista tietysti tällaisessa kokeessa on, mutta mittalaitteisto on kyllä speksattu nimenomaan millivolttitason jännitteille.

Joten, päätelmänä voisin todeta, että mittarihifillä ei löydä eroja ruuvien asettelusta tai pienestä pituusheitosta.
 
T

Tawe

Ruuveissa minua ei kiinnostakaan muutokset sen sähköjännitteissä vaan rasian mekaanisessa toiminnassa. Siis hidastuvuuksiin (eli resonassitaajuuteen), seurantakykyyn ja mekaaniseen kytkevyyteen.

Ja mitä noihin jännitteisiin tulee, niin low output rasian kohdalla puhutaan todella pienistä jännitteistä jotka vastaavat aivoissamme tapahtuvaa sähköistä toimintaa. Ja on myös syytä muistaa, että uran modulaatiot ovat mikromillien luokkaan pahimmillaan.
 

Jari

Kaupallinen toimija
Liittynyt
8.9.2006
Viestejä
15 082
Kaupunki
Espoo
Jaa että rasiaruuvien kanssa täällä puuhastellaan ja filosofoidaan?

Omissa systeemeissäni olen havainnut, että ruuvien on syytä olla tiukalla (alalla kuulee käytettävän termiä 'Linn-tiukalla'), ja mielellään keskenään yhtä tiukalla. Käytän Regan momenttiavainta (en nyt muista mille arvolle se on tehtaalla asetettu, mutta tarkistan asian kotona... ehkä) ja pitäydyn asiallisissa oikeanmittaisissa kuusiopäisissä teräsruuveissa (Linn, Michell) jotka vaihdan uusiin kun tarvetta esiintyy.

Ja vältän rakenteita, jotka eivät kestä kunnollista kiristämistä  >:D
 
T

Tawe

Kuusiopäisistä teräsruuveista maininnan arvoista laatua edustaa myös SME, Mallaksen mainitsemien merkkien lisäksi. Ja kannattaa todellakin vältää rakenteita jotka eivät kestä asianmukaista Linn-tiukkuutta, tiedän, että kalliita rasioita on pantu paskaksi paremmissakin piireissä.
 

Jari

Kaupallinen toimija
Liittynyt
8.9.2006
Viestejä
15 082
Kaupunki
Espoo
Jup, rikkikin on joskus jotain mennyt, mutta useimmiten ei :D. Ja sitten olkaatten varovaisia sellaisten rasioiden kanssa joissa on runkoon työstetyt kierteet. Kaikki nimittäin eivät oikeasti kestä tiukalle kiristämistä. Erityisen ikävä lopputulos on silloin, jos rungon reikä on ns sokea...
 

tutkija

Käyttäjä
Liittynyt
7.8.2006
Viestejä
383
eikös tuo mutteri ole turha tuossa, kun kerran kiristetään tiukalle (ns. kitkaliitos).
 

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
19 828
Kaupunki
Korvessa
Minkäs tähden ne ruuvit vielä tiukkaan pitää kiristää Tawe. Pistin tällä kertaa vähän löysemmälle, mutta ei ne kuitenkaan sieltä ihan tipu. Eikös tuohon rasiaan kohdistu mahdollisesti jokin voima, joka aiheuttaa jännitettä rasiaan, onko mahdollista. Tiukkaanhan ne tietysti pitää laittaa, jotta rasia on ja pysyy hyvin paikallaan.

Edit (Pirkka): Poistin poistetun viestin kommentin
 
T

Tawe

Tiukkuuskin on suhteellinen asia ja kaikkia rasiat eivät todellakaan kestä hillitöntä vääntöä, eikä ole tarvekkaan. Yleensä mekaanisesti voimallisesti kytkevä konstruktio (rasian resonassit tehokkaasti varteen ja sieltä runkoon välittävä rakenne) on tarkka ja kykenee välittämään runsaasti detaljeja, mutta kokonaisuuden on tällöin oltava laadukas (tiukka laakerointi, oikeanlainen demppaus jne.). Vähemmän kytkevällä rasialla (esim Shure) äänivarrenkaan ei tarvitse välttämättä olla huippuluokkaa, vaan "miellyttävä" ääni voidaan saavuttaa helpommalla, mutta aina jonkin verran tarkkuuden kustannuksella. Ei kai näihin mitään nyrkkisääntöjä ole joka pätisi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Mutta tähän perustuu se hierarkiakin, laadukasta, kytkevää rasiaa (esim Lyra tai kivirunkoinen Kiseki) ei toinna laittaa demppaamattomaan "väljälaakeriseen" varteen. Hyvä pyöritin ensin, sitten varsi ja viimeiseksi rasia. kommentoikaa viisaammat. Tää nyt vähän karkasi noista ruuveista...
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
ealab sanoi:
Ruuvithan ovat alumiinia.
Häh!? Kuka nyt alumiisia ruuveja rasiaan panee??!!

Pultit ja mutterit tulee olla magnetisoitumatonta terästä. Kuusiokolopultein.

Nämä vasta tarjoavat riittävän pitävän, joustamattoman kiinnityksen.

Se on PIENESTÄ kiinni, kun mikrourasta informaatiota noukitaan!!!

Tiukkuus on kiinni rasiasta ja varresta. Linn on jo kauan sitten oppinut läksynsä ja ryhtynyt valmistuttamaan rasioita, joita voi kiertää kiinni kunnolla. Ja lisäsipä sitten aikanaan myös kolmannen pultin paikan ja vasta sitten päästiin oikeasti tukevaan kiinnitykseen. Itsekin käytän tällaista kolmen tolpan kiinnitystä Naim Aro varressa. Se varsi vain ei tykkää huisin kireistä kiinnityksistä, kuten Linnin varret. Kestäisi kyllä, vaan soi paremmin, kun ei vedä liian tiukalle. (Ei Linnin varsissakaan kaikkia pultteja saa kovin kireaälle vetää, huom! korkeussäädön pultti)

Linn Asak rasiaa (sitä ekaa Linn MC-rasiaa) vedettiin aikanaan urakalla halki, kun aina vaan soi paremmin, mitä tiukemmin kierrettiin. Linn julkisti sitten halvemman version, jonka nimeksi pantiin ... Trak.. :D
Seuraava kehitysvaihe olikin siirtyminen muovisesta rungosta metalliin ja tuli Karma MC. Asak uusittiin myös metallirunkoiseksi nimelle Asaka. Karmasta edettiin kolmen pultin kauteen punaisella Troika -rasialla. Sitten siirryttiin Lyran valmistukseen ja tuli Arkiv sekä Arkiv B. Ja viimeisin seuraaja on Akiva. Nämä kaikki viimeiset ovat kolmen pultin rasioita. Kuuntelen Arkiv rasialla.

Ai niin.. Pultti alhaalta ylöspäin, mutterit yläpäähän. Ja hmm. prikat alapäässä pultin juuressa voisi olla hyvät, jos mahtuvat...

Ossi
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
tutkija sanoi:
eikös tuo mutteri ole turha tuossa, kun kerran kiristetään tiukalle (ns. kitkaliitos).
Tämä meni kokonaan yli hilseen. Mikä on kitkaliitos? Ei auta vaikka kuinka miettisin, mistä on kyse. Edes mielen mahti aineesta ei saane riittävää kitkaa aikaan. ???
 

Jari

Kaupallinen toimija
Liittynyt
8.9.2006
Viestejä
15 082
Kaupunki
Espoo
Mallas sanoi:
Käytän Regan momenttiavainta (en nyt muista mille arvolle se on tehtaalla asetettu, mutta tarkistan asian kotona... ehkä)

No nyt muistin tarkistaa tämän - tuossa Regan 'torque wrenchin' pohjassa seisoo viheriäisin kirjaimin jotta 0.4Nm. Se on siitä kätevä kapistus, että siitä saa kunnollisen otteen, ruuvit menee (yhtä) tiukalle eikä tuon kanssa vielä ole tullut pantua paikkoja halki. Ja jotenkin, jotenkin tuntuu siltä, että kun sen rasia-asennuksen sitten viimeistelee momenttiavaimella, sointi paranee vielä pikkuriikkisen verran. Final touch.
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Kitkaliitos perustuu kitkan käyttöön. Esim. puristustiukkuudella oleva laakeri. Myös ruuvein kiinnitetyt kapistukset eivät makaa pelkästään ruuvien varassa. Vaan myös ruuvien aikaansaaman puristustiukkuuden kitkan avulla. Mitä maailmasta tulisi ilman kitkaa.
 

K J Manner

Käyttäjä
Liittynyt
20.10.2006
Viestejä
2 086
ealab sanoi:
Kitkaliitos perustuu kitkan käyttöön. Esim. puristustiukkuudella oleva laakeri. Myös ruuvein kiinnitetyt kapistukset eivät makaa pelkästään ruuvien varassa. Vaan myös ruuvien aikaansaaman puristustiukkuuden kitkan avulla. Mitä maailmasta tulisi ilman kitkaa.
Ei maailmasta toki mitään tulisi, jos siitä puuttuisi mikä tahansa palanen! :) Ruuvihan ei ole tässä mikään puuruuvin tyyppinen, vaan enemmän koneruuvin tapainen, jossa täytyy olla vastakappaleena naaraskierre, mutteri tai muu. Onhan senkin pitävyydessä pohjimmiltaan kyse kitkasta, mutta ns. kitkaliitos ja mutterin turhuus tässä vain ihmetytti. Siis miten kiristät tiukalle ilman että kierre ottaa kiinni. Luulin että tuo 'kitkaliitoksesi' on jokin minulle tuntematon tekninen juttu. Taisitpa tarkoittaa että voisit valita tiukan ruuvin reikiin nähden...
 

Toisinkuulija

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 490
Pitäähän siinä puuruuvikin, jos pääsee survaisemaan sellaisen suoraan rasian keskelle selkäpuolelta.. :p

(P.S. Manner - Linnillä ja Naimilla oli aikanaan tapana sanoa, että pultit voi kiinnittää momenttiin, tai sitten ne voi vetää kiinni.. Naimin nykyinen toimari, Stepensonnin Pate, piti minulle pitkän esitelmän tästä asiasta kerran ajaessamme Heathrown kentältä tehtaalle Salisburyyn. Silloin puhuttiin tosin Rovereista ja Jaguareista.. Mutta sivuttiin merkittävästi Sondekia.)
 
Ylös