Levylautasen "heitto" ja huojunta

Sepeteus

Käyttäjä
Liittynyt
31.1.2010
Viestejä
313
Mulla on Dual 505-4. Sinänsä aivan laadukas peli. Mutta minua on vaivannut aavistuksenomainen huojunta, joka kuului levyllä kuin levyllä. Moottori ja lautasen akseli voideltu, hihna vaihdettu. Tuntui, että mitään muuta vikaa ei voi olla kuin sähköverkkö vaan huojuu ;-)

Paneuduin ongelmaan taas tänään.

Levylautasessa on pystysuuntaista heittoa reaunasta katsoen arviolta maksimissaan n. 0.3...0.5mm! Elikkäs akseli vaan ei ole tasan tarkkaan suorassa. Tämän verran heittoa tulee tietysti pelkästään jo vääntyneistä levyistä mutta mun kuuloaistille tuo on ollut liikaa. Elikkäs nyt sitten leikkasin kopiopaperista puolikkaan levylautasen kokoisia korotuspaloja ja laitoin lautasen maton alle. Vaikutus oli kuultavissa aivan heti! Levy soi kuin CD - ei minkäännäköistä huojuntaa enää! Taas hyppäsi tämän perussoittimen arvo mun korvien välissä pykälää korkeammalle ;-)

Laitoin kokeeksi paperipalat myös "väärälle" puolelle lautasta aiheuttamaan lisäheittoa. Ja sekin vaikutus oli heti kuultavissa ...
 
Vs: Levylautasen "heitto" ja huojunta / laskukone palautti maan pinnalle ...

Pyysin herra Pythagorasta avukseni - halusin tarkistaa ihan trigonometriaa käyttäen, miten suuri merkitys paperinpaloilla oli huojuntaan.

Mikäli laskelmani pitävät paikkansa, tulos oli musertava: tuon 0.5mm heiton poistaminen levyn alta aiheuttaa huojuntaan tuskin ppm:n suuruisen muutoksen. Siis Parts Per Million! Edes minä en voi tuollaista korvin kuulla ;-(

Eli korvien välissä tuo kuultava muutos oli sittenkin tai jotain muuta tuli tehdyksi kun levylautanen oli irti. Tai siten kaikki mun levyt on vuosien varrella muuttuneet epä****.

No, henkimaailman ilmiöt on mielenkiintoisia näissä tosi "High End" -jutuissa ;-) Arvatkaa vaan, alkoiko huojunta taas kuulua kun tuijottelin taskulaskimesta mun Pirkka-niksin vaikutusta ...
-------------------------
Henkimaailman juttu on sekin, miten sana "epähom ogeenisiksi" (tarkoituksella nyt väärin) muuttui itsekseen tähtiversioksi tuossa pari riviä ylempänä!
 
Lievästi mutuillen, tuon korkeuseron aiheuttama liike voisi aiheuttaa ääneen muutoksia muuttamalla neulakulmaa levyyn nähden joka sitten kuuluisi diskantin ja basson tasojen pieninä muutoksina.
Jos ääniero on huojuntaa niin silloin nopeuden pitäisi vaihdella, joko levylautasen pyörimisnopeuden tai sitten levyjen pitäisi olla epäkeskoja jotta neulan kulkunopeus muuttuisi tarpeeksi.
 
Epäkesko levy on muuten yllättävän jokapäiväinen ilmiö. Erityisesti uustuotannossa.
 
...ja maton ja lautasen kontakti muuttuu...
 
Vähänkin taipunut levyhän aiheuttaa muuten erittäin matalan taajuuden, noin 1.8 0.6 Hz LP-levyillä. Voisi kuvitella, että sitä ei saa menemään vahvistinketjusta läpi, mutta olen omin silmin nähnyt kuinka bassokaiuttimen kalvot pullahtelee levyn taipuilun tahdissa, jos käytössä on DC-kytketyt vahvistinasteet ilman ylipäästöä!

Nyt vinyyleitä digitoidessa olen FFT-analyyseissä havainnut, että noilta vinyyleiltä, levyn taipuilujen aiheuttamana kovalevylle siirtyy railakkaasti alle 20Hz taajuuksia (muistaakseni jopa alle 10 hertsiäkin näkyy jonkinlaisina piikkeinä) . Ihan tuonne alle Hz:iin ei muistaakseni Audacity:n spektrillä pääse, kun ei taida saada tarpeeksi mittapisteitä.

Mietinkin siis, voisiko tuo matala taajuus sittenkin aiheuttaa jotain "modulaatiota", jonka aivot mieltää huojuntana? Siitä huolimatta, että levylautasen pieni heitto ei kuultavaa huojuntaa aiheuttaisikaan neulan paikan hieman vaihdellessa.
 
Hieman OT, mutta olen huomannut tuon bassoelementin "pullahtelun" jopa C-kaseteilla, jotka on äänitetty kierolta levyltä. Kyllä ne menevät läpi toistoketjusta.
 
Tuossa katselin FFT-analyysillä, mitä matalia taajuuksia levyltä digitoidessa oikein löytyy. LP-levyillä tulee piikki 8Hz:n kohdalle ja single-levyillä 11Hz kohdalle. Oikein selkeä taajuus, sentään muutaman kymmenen dB:tä alle 0-tason. En tiedä vaikuttaako sinällään ääneen tai huojuntaan. Dualissa on sentään kevyt varsi ja kevyt rasiakin, tuollainen taajuus on varmaan vinyyliltä peräisin vai voisko varsi ja rasia resonoida.

Toinen asia millä voi olla huojuntaan vaikutus: Tutkin taas eilen levylautasen alaista elämää. Levylautanen makaa hihnapyörällä, jonka halkaisija on noin 90mm, siis säde 45mm. Ehdottomasti tarkan tieteelliselllä mittauksella (!) - käyttäen "rakotulkkina" 100um:n paksuista kopiopaperia - päädyin siihen, että tuossakin on ehkä jopa 0.1mm suuruinen heitto säteessä tai laakerointipisteessä. Tämähän tarkoittaa sitä, että huojuntaa tuo voi aiheuttaa +-0.05mm/45mm verran eli +- 0.11%. Dual ilmoittaa lukemaksi 0.06% tosin DIN-normin mukaan mitattuna! (Ehkä kumminkin kesällä kaivan luotettavamman rakotulkin esiin, kunhan prätkäkausi starttaa taas ...)

Testasin tietokoneella, että pystyn erottamaan 999 ja 1000Hz sinit toisistaan kun ne on vuoronperään saumattomasti liitetty toisiinsa, siis +-0.05% vaihtelu. Voi siis olla, että tuon ison hihnayörän epätarkkuus on sittenkin juuri havaittavissa/aavistettavissa ja ilman sorvia sitä ei pois saa! Olen kyllä melko tarkkaan muut mahdollisuudet jo tutkinut eli moottori ja Dualin hassunhauska pitch-säätösysteemi ...
 
Sepeteus sanoi:
Tuossa katselin FFT-analyysillä, mitä matalia taajuuksia levyltä digitoidessa oikein löytyy. LP-levyillä tulee piikki 8Hz:n kohdalle ja single-levyillä 11Hz kohdalle. Oikein selkeä taajuus, sentään muutaman kymmenen dB:tä alle 0-tason. En tiedä vaikuttaako sinällään ääneen tai huojuntaan. Dualissa on sentään kevyt varsi ja kevyt rasiakin, tuollainen taajuus on varmaan vinyyliltä peräisin vai voisko varsi ja rasia resonoida.

Sattuu aika hyvin haluttuihin rasia-äänivarsi yhdistelmän resonanssitaajuuksiin.
 
Onkohan olemassa mitään tietsikkaohjelmaa, joka osaisi kertoa huojunnan lukuarvoina vaikka testilevyn 1000 Hz signaalin perusteella?

Nyt havainnnoin asiaa niinkuin pianonvirittäjä eli korvakuulolla vertaan testilevyltä kuuluvaa ja tietokoneella tehtyä 1000 Hz taajuutta keskenään, kuulostellen niiden keskinäistä "hidasta" interferenssiä!
 
Huomasin tuossa, että soittimeni Pro-ject RPM 1.3 levylautanen huojuu hieman. Tätä ei oikein huomaa normaalilla 33rpm nopeudella, mutta kun lautasen pistää vauhdilla pyörimään ilman hihnaa, niin sitten se on sopivaa taustaa vasten helposti havaittavissa. Voiko tämä aiheuttaa selvää sävelkorkeuden ajoittaista notkahtelua, mikä nyt on ongelmana? Hihna, sekä moottorin pyöritin ja lautasen reuna on putsattu, ei auta.

Onko soittimen rakenne mahdollisesti hyvin herkkä levylautasen pienelle "heitolle"? Siinähän on moottori täysin irrallaan rungosta, ja hihnalle ei ole mitään hahloa(lautasessa), vaan se pyörittää suoraan sivuiltaan tasaista lautasta. Uusi moottori on maahantuojalta jo takuuseen tulossa, kun epäilimme vian olevan siinä. Hihna ainakin näyttää olevan täysin ok, ja soitin on muutenkin vain pari kk vanha. Lautanen pyörii muuten kyllä hyvin smuudisti ja jämäkän oloisesti(ja tosi pitkään ilman hihnaa), eli laakeriosasto näyttää olevan kunnossa.

Mutta se sävelkorkeuden notkahtelu on kyllä aivan sietämätön ongelma, varsinkin kun muuten alkaa säädöt ja soundi olla kunnossa.
 
miksin sanoi:
...ja maton ja lautasen kontakti muuttuu...

Vinkki, terävä napautus levyyn ylhäältä päin. Poistaa "ilman" levyn alta, jos vaikka keskiö on tiivis ja matto on sellainen levy liikaa kelluu päällä.
 
Kyllä sävelkorkeuden muutosten pitäisi johtua nopeuden muutoksista, äänivarsi ja neula kyllä seuraa levyuraa levylautasen huojunnan verran, neulakulma voi muuttua, mutta tämä kuuluu jos kuuluu äänen sävyn muutoksina
 
Ok *helpotus*. Mitenkäs moottorin virtalähde? Voiko se vaikuttaa moottorin nopeuteen? Joudun käyttämään jatkojohtoa, jotta saan kaikki virtatöpselit kiinni, joten uskoisin virran olevan jossain määrin ns. likaista sortimenttia. Ja virtalähteenä toimii siis sellainen levarin mukana tullut perushalpismötikkä.
 
No voihan se vaikuttaa, tämä nyt sitten jo aika kaukaa haettua epätodennäköisyyttä.

Milloin sävelkorkeus muuttuu? Foliohatusta vetäistynä voisi esim. suuren dynaamisen vaihtelun seurauksena tapahtuva vaihtelu johtua siitä että samaan jatkojohtoon kytketty vahvistin, subbari yms. imaisee virtaa hetkittäin niin paljon että levysoittimen virtalähde jää vähemmälle ja vääntö loppuu kesken.

95% todennäköisyydellä kirjoitin höpöjä.
 
Kun sinulla on uusi moottori jo tulossa takuuseen, niin kannattaa nyt varmaan ensin vaihtaa se ja katsoa auttaisiko se ongelmaan. On ehkä hieman hätiköityä tehdä sitä ennen muita korjaustoimenpiteitä.
 
Noin tarkkaan ottaen neulan paikkahan vaeltelee edestakaisin levyllä (eli tavallaan se näkee nopeudenmuutoksia), jos levylautanen huojuu pystysuunnassa tai levy on kovin taipuillut. Ja tämän huojunnan sitten pystyy kyllä kuulemaan ainakin pahasti vääntyneillä levyillä. Jos äänivarsi/rasia on vielä raskas, neulanpaino ja neulan asento sivusta katsoenkin vielä vaihtelee ja muuttaa tosiaan äänenväriäkin pahimmillaan.
Millin kymmenesosien pystysuuntainen vaihtelu jää kyllä kuulokynnyksen alapuolelle, kuten jouduin itselleni jopa laskennallisesti todistamaan tuossa aiemmin. Paljon enemmän merkitsee se, että levyn reikä ei satu olemaan keskellä.
 
Kevyt lautanen, pienitehoinen moottori ja voimakas kohta levyn kaiverruksessa voivat yhdessä aiheuttaa nopeuden notkahduksen (dynamic wow). Myös epämääräisyydet hihnan kulussa vaikuttavat, ja ovat yllättävän yleisiä nykypäivän soittimissa. Tarkastele silmämääräisesti hihnan vaeltelua lautasen reunalla ja/tai vetopyörällä.
 
Jos käytössä on sattumalta LP-testilevy, jolla esim. 1000Hz signaalia ja läppäri tai muu tietokone, niin korvakuulolta saa helposti selville huojunnan määrän ja vaihtelun.

Läppäriin laitetaan joku sopiva ohjelma jolla generoidaan 1000Hz signaalia ja sitten kuunnellaan levaria ja läppäriä yhtäaikaa, volyymit säädetään suunnilleen samoiksi. Jos eroa on, korva kuulee matalataajuisen vaihtelun (interferenssin), joka sekin saattaa vielä "elää". Tarpeen tullen tietsikalla voi kokeilla taajuuksia vaikka 995 ... 1005Hz väliltä, jos levari ei pyöri tasan oikealla taajuudella tai siinä ei ole pitch-säätöä.

Ohjelmaksi vaikka Little Sinegen tai peräti Audacity. Kakkoslaitteeksi kelpaa hätätilassa myös testi-cd, mutta sillon ei pääse vaihtelemaan taajuuksia 1 hertsin välein siihen 1000Hz ympäristöön.
 
joku about 3kHz testipiippa kertoo aika kivasti ihan korvakuulolta nuo epästabiiliudet.
 
Back
Ylös