Levyjen "korjaus", eli se kun vahinko on jo tapahtunut

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
27 203
Kaupunki
Korvessa
Levyt tulee säilyttää ja käsitellä hyvin. Toisinaan kuitenkin voi tapahtua jokin vahinko ja levylle tulee naarmu. Mikäli neula kulkee naarmusta huolimatta levyllä, niin kannattaa harkita korjaako, vai jättääkö.
Toisinaan rasia ei suoriudu tehtävästään ja jää paikolleen jauhamaan, tai pomppaa hieman etemmäs. Niin hyvät ystävät nämä on vain tosiasioita tässä kuolleessa formaatissa.

Aikoinaan kokeilin eri tapoja korjata noita ongelmia. Kotisoittolevyt pidettiin huolella, mutta pitihän levyjä lainata... :)
Totesin märän käytetyn villasukan hyväksi ja edulliseksi keinoksi. Villasukalla hangataan urien suuntaan vaurio kohtaa ja varotaan lämmittämästä levyn pintaa. Voit joutua painamaan lujaakin korjataksesi vahingon. Hetkellisesti levynpinta muuttuu jäljen kohdalta vaaleaksi. Tuon voi korjata hankaamaalla esim. mikrokuituliinalla varovasti (aemmin ei ollut mikrokuituliinaa).

Vanhempia levyjä voi korjata myös mekaanisesti esim. pienellä neulalla (tuo vaatii kärsivällisyyttä ja taitoa). Olen myös käyttänyt huonompaa neulaa (rasiaa) ja laittanut kolikon varren päälle (rasian kohdalle). Nämä keinot ovat äärimmäisiä keinoja.

Tässä oli pari vinkkiä, onko teillä jotain muuta keinoa vaurioiden korjaamiseen.
 
Joskus pinnassa on pieniä juuttuneita roskia, kun pomppaa. Ehkä hiekanmuru tai mikä lie. Sellaisen tuntee sormella ja viimeksi sain irtikin kynnellä. Saattaisi pesukin auttaa. Mutta ehkä villaakin voisi tällaiseen kokeilla.

Ompeluneulaa olen käyttänyt naarmuihin vaihtelevin tuloksin. Joskus onnistunut ja joskus pilannut pahemmaksi. Siinä pitäisi olla kyllä jonkinlainen luuppi silmillä, muuten vetelee uria aika sokkona. (Siis siten että juuri vain lyhyesti sen naarmun yli kuljettaa - ei levarissa.) Ja pahus jos siinä sitten naarmussa korjausneula vaihtaakin uraa, kun pitäisi suoraan saada menemään. Miksi sanoit vanhoihin levyihin sopivan neulan käytön?

Ja tuota lisäpainoakin on tullut joskus kokeiltua, jopa sormella painaen levyn pyöriessä, jolloin voi vielä hieman antaa momenttia sivullekin siihen suuntaan kuin kyseinen naarmu tarvitsee jotta neulan saisi kulkemaan oikeaa polkua naarmun yli. Ensimmäistä kertaa kuulen ohjeita lisäpainoon... tai ehkä olen pienenä broidilta kuulut jotain, olen unohtanut. :) Villa oli täysin uusi juttu minulle ja se kuulostaa hyvältä sopivasti karkeana kuituna.
 
paikoilleen jäävän kohdan voi korjata pyörittämällä kädellä levyä lautasella edes takaisin nytkyttämällä - tulee uusi ura - tämän sivutuotteena keksittiin scratching, josta tuli dj-piireissä kova juttu.
 
Tuli äsken korjattua kolikolla pomppiva levy ja hyvä tuli. 50 senttinen Adiktin päällä oli aika hurja paino niin että levyn kiiltoon tuli niihin kohtiin eroa. Koitin ensin villalla, mutta en onnistunut. Ehkä en painanut tarpeeksi. Naarmuja levyssä ei ollut - en tiedä mitä ihmettä siihen oli tullut. Onneksi kolikkojyräys ei jättänyt kuultavaa vaikutusta musiikkiin.
 
Oho! Voi rasian ripustusparkaa! Btw, toi mun edellinen "scratching" -viestihän oli tietysti ihan hölyn pölyä.
 
Rasioitten pitää tuollaiset kestää. Muuten ne menisivät kieroistakin, joissa neula painuu pahimmillaan pohjaan, rikki. Skratsaamaan en Adiktin neulalla kuitenkaan alkaisi. ;)
 
Jo, kyllä ne toki kestävätkin lyhyt aikaisesti yllättävänkin suuria painovoimia - pitkässä juoksussa ripustus romahtaa ennen aikojaan, jos suositellut VTF:t ylitetään.
 
Tarkemmin: Neula ei ollut ihan pohjassa vielä tuolla painolla. Kuitenkin levy vipotti sivusuuntaan jolloin ylimääräistä ääntä kuului kierroksien tahdissa. Kolmisen kierrosta piti antaa soida, jotta kohta löytyi ja kaksi kohtaa korjasin. Kummatkin paranivat kerralla. Napsu jäi niihin, mikä varmaan pienenee käytössä. :)
 
Ompas Adiktin rasiassa kova ripustus, ei mennyt pohjaa? Joku hyvällä (lue napakalla) ripustuksella oleva rasia täytyisi hankkia kakkossoittimeen, Shure ei kestä juurikaan optimi painon ylitystä. Shure kestää toki pientä "tärähdystä", kun se on suunniteltu niin, että ripustus hieman joustaa. Minäkin soittelin silloin joskus kolikko päällä=ainut keino ja vika korjaantuu.
 
ainut keino? vika korjaantuu? mistä oli kyse? rasia-varsikombinaation resonanssitaajuudestako? liian korkea?jos kyllä, niin varren efektiivisen massan lisäyksen jälkeenhän vastapaino säädetään uudelleen, jotta vtf pysyy optimialueella.
 
seppo kaksonen sanoi:
Ompas Adiktin rasiassa kova ripustus, ei mennyt pohjaa?

Piti oikein tarkistaa nyt asia, lautanen pysähtyneenä tällä kertaa. Erehdyin oikein kunnolla. Menee pohjaan jopa kymmensenttisellä. (+neulapaino 1,75g) Luulin siitä sivuvipotuksen tuottamasta kierroksittaisesta äänestä ettei neula ollut pohjassa. Kumman vähän se kuului että rasian maha laahasi pintaa! (Ei kuitenkaan vähän, muttei se ääni peittänyt musiikkia. Vaikea arvioida tätä kuuntelua enkä viitsi turhaan toistaa.. =)

Tawe, lisäpaino muovaa vinyyliä - toivon mukaan juuri vain suoristaen vian. Ideaalina tuo painava neula ajettaisiin vain pikku matkan vian yli.
 
jos rasian pohja kyntää levyn pintaa niin se ei ole terveellistä, ei neulalle, ei ripustukselle sen enempää kuin levyllekään. kuuluu sarjaan 'älä kokeile tätä kotona'.
 
Riippuu kodista! Se ei kynnä joka pelkää. 8) Noin niitä levyjä on vain korjattu, enkä henkilökohtaisesti usko että rasia ja neula olisi suunniteltu niin että se pohjatessaan taipuu liikaa. Tai sitten se on huono. Ei tätä Seppokaan suositellut, vaan esitti 'äärimmäisenä' keinona. Ajattelikohan levyä vai rasiaa, tai kumpiakin.

Ajattelin kyllä ottaa seuraavalla kerralla AT95E:n tähän hommaan. Se on toisessa levarissa kiinni ylähyllyllä.
 
K J Manner sanoi:
Riippuu kodista! Se ei kynnä joka pelkää. 8) Noin niitä levyjä on vain korjattu, enkä henkilökohtaisesti usko että rasia ja neula olisi suunniteltu niin että se pohjatessaan taipuu liikaa. Tai sitten se on huono. Ei tätä Seppokaan suositellut, vaan esitti 'äärimmäisenä' keinona. Ajattelikohan levyä vai rasiaa, tai kumpiakin.

Ajattelin kyllä ottaa seuraavalla kerralla AT95E:n tähän hommaan. Se on toisessa levarissa kiinni ylähyllyllä.

Totta se Manner on, että noin niitä levyjä on korjattu. Tervettähän tuo ei ole kummallekkaan osapuolelle-vinyylille ja neulalle. Minulla oli aikoinaan Ortofonin rasioita. Mm sarjaa ennen Concorde- mallia (OM). Tapana on ostaa mm-rasia ja uusia neula sitten kerran vuodessa. Noita vanhempia neuloja sitten käytin "levyjen korjailuun" (monet oli vielä aivan hyvässä kunnossa vaihtaessa).

Pitäisiköhän minunkin ostaa AT levynkorjausrasiaksi. Kaverillahan on yksi käytetty jonka neula on kulunut, hyvä idea Manner.
 
Virkistetäänpäs tätä ketjua nyt kun olen kaivellut vanhoja vinyyleitäni esiin. Osassa on naarmuja, ei kuitenkaan niin pahoja etteikö soitto onnistuisi. Olen kuullut, että naarmuisia levyjä kannattaisi välttää, ettei neula vioitu. Onkohan tuossa perää? Jotkut kuulemma tästä syystä välttävät käytettyjen levyjen ostoa tai kirjastosta lainaamista. Kuulostaa hätävarjelun liioittelulta, vai mitä mieltä raati on?
 
No se on miten vaan. Toki neula säilyy parempana pidempään mikäli levyt on ehjät. Mikäli neula hyppää, jää jauhamaan on jo vakavampaa-Etenkin tuo jauhaminen.

Lisään vielä, että "hiekkainen levy" (likainen levy) kannataa pestä ja tapoja tuohon on monia.
 
Eikö kukaan muu ole hoksannut käyttää hammastikkuja tai cocktail-tikkuja pienten vaurioiden korjaamiseen? Itse olen saanut korjatuksi levyjä hammastikulla urien suuntaisesti liikuttamalla. Levy pöydälle, suoja alle ja kevyesti painaen liikutetaan hammastikun kärkeä (kärki edellä) uran suuntaisesti. Kun työ on tehty, puhdistetaan aluksi mikrokuituliinalla, sitten levypesurilla. Hammastikku on melko kovaa puuta, mutta antaa periksi eikä vaurioita levyä.
 
Olen kyllä kuullut/lukenut ko. tavasta korjata levyjä, en ole vielä omiini uskaltanut kokeilla.
Eli levyyn tullut naarmu vääntää vinyylin uran reunan niin että siitä syntyy pieni väkänen, johon neulan osuessa kuuluu napsu. Tällä tikkumetodilla sitten voidaan vääntää ne väkäset pois tieltä/ ehkä napsauttaa pois kokonaan.
Pitäisi vain hankkia kunnollinen suurennuslasi että näkisi korjauskohteen kunnolla.
 
sihvis sanoi:
Olen kyllä kuullut/lukenut ko. tavasta korjata levyjä, en ole vielä omiini uskaltanut kokeilla.
Eli levyyn tullut naarmu vääntää vinyylin uran reunan niin että siitä syntyy pieni väkänen, johon neulan osuessa kuuluu napsu. Tällä tikkumetodilla sitten voidaan vääntää ne väkäset pois tieltä/ ehkä napsauttaa pois kokonaan.
Pitäisi vain hankkia kunnollinen suurennuslasi että näkisi korjauskohteen kunnolla.
Minä olen selvinnyt korjauksesta ihan ilman suurennuslasia. Olen sitä mieltä, ettei pieniä napsuja kannata väijyä - korjaan levyiltä vain sellaiset virheet, mitkä estävät normaalin musiikin kuuntelun.
 
Kirpparilta tarttui käteen Eaglesin kokoelma levy.
Mutta piruvie siinä on tajuton lommoo ulkokehällä, Eli kolme ekaa biisiä on soitto kelvotonta kun hypää niin kovasti.
Toisella puollella luonnollisesti kuhmu.!
Pirun kovaa matskuu mutta millä oijon tuon möllin???

On tuollanen peukunkoinen, Muuten levy on suora. Samperi, Miten tollasia ees voi tulla. ???
No onneksi muut 5 kpl. levyy pelas hienosti.

Mutta joo, Kyllä tsiikasin tonkin ja ei siin oo yhtää jurmuuu mut on vaan toi hyppyri.
Pitäskö jotenki lämmittää ja painaa?? mitä, mitä??????????????????????????????
 
Back
Ylös