Laitteistoriippuvaiset levyt.

jiteko

Käyttäjä
Liittynyt
26.12.2006
Viestejä
1 464
Kaupunki
Jyväskylä
Paras levy. Loirin Ivalo
Huonoin levy. Loirin Ivalo

Miten tämä on mahdollista? Vastaus: Vaihtamalla settiä.

Tästä tuleekin tämä mieltäni vaivaava kysymys. Onko tässä hommassa enää mitään järkeä kun hyvät levyt jäävät unohduksiin laitteistojen takia?

Loirin levyn ensivaikutelmat olivat sellaiset etten jaksanut kuunnella loppuun. Rupesin sitten soittamaan myöhemmin toisella setillä, kun esittelin miten on Veskun ääni huonontunut ja ohhoh, ihme oli tapahtunut.

Mitä muita tälläisia levyjä on jotka ovat laitteisto riippuvaisia? Kiinnostaisi tietää, jotta voisi hankkia näitä ääripäitä hyllyyn.
 
jiteko sanoi:
Onko tässä hommassa enää mitään järkeä kun hyvät levyt jäävät unohduksiin laitteistojen takia?

Ei ole.

Laiterunkkauksestahan tässä on monesti pohjimmiltaan kyse, mutta omalla kohdallani tuo tuntuisi aika kauhealta. Jos semmoista sanamuotoa voi käyttää.
 
jiteko sanoi:
Onko tässä hommassa enää mitään järkeä kun hyvät levyt jäävät unohduksiin laitteistojen takia?

Mitä muita tälläisia levyjä on jotka ovat laitteisto riippuvaisia? Kiinnostaisi tietää, jotta voisi hankkia näitä ääripäitä hyllyyn.

Monet jazzia ja klassista sisältävät levyt ovat kokemukseni mukaan aika lailla laitteistoriippuvaisia. Välillä oli jakso jolloin en viitsinyt kuunnella kuin pientä osaa hyllystä löytyvistä levyistä, sille ne kuulostivat huonoilta. Tuolloin ei väliaikaisesti ollut kunnollisia kajareita käytettävissä...

Mutta kyllä moisia löytyy raskaankin rockin puolelta. Jokin Saviour Machine on hyvä esimerkki samoin kuin vaikkapa Panteran ekat levyt, IMHO.

t. jjahifi
 
No yksi pahemmistä laitteistoriippuvaisista levyistä on kyllä koko RR:n eli Reference Recordsin tuotanto. Varsinkin Klassisella puolella on tappolevyjä ja tietysti se kaikkien väkivaltalevyjen äiti. Näissä levyissä kun on dynamiikan vaihtelut välistä aivan jumalattomissa mittasuhteissa joten se jo vähän kysyy laitteistolta kykyä selviytyä tuosta urakasta.

Weinbergerin Polka und fugue. Toi biisi on siis ihan täyttä murhaa. Löytyy Refen XL-levyltä. No joo kyllä se soi ihan maltillisilla voimakkuuksilla ongelmitta mutta kovemmilla äänenvoimakkuuksilla voi olla varma et vasen kanava siinä 5 ja puolen minuutin kohdalla lataa pari ööh...pierua. :p

Näitä ääripään levyjä kyllä löytyy kun niitä vain alkaa etsimään. Ja kyllä ne soi pienemmissäkin kattauksessa mutta pääsevät yleensä oikeuksiinsa kun ollaan järeämmän äänentoiston parissa. Ja kokemusta allekirjoittaneelta tästä asiasta löytyy. ;)
 
Panteran allekirjoitan myös minä... mm. Vulgar display of power. Kuulostaa aivan kamalalta tämän hetkisistä gradienteista...
Ei kuuntele Erkkikään
 
Laitteistoriippuvaiset levyt...?

Olisiko se kuitenkin toisin päin? Levyriippuvaiset laitteistot?

Reference Recordings, Chesky, Teldec...
Äänityksiin ei voi vaikuttaa. Ne ovat mitä ovat. Laitteisiinsa voi vaikuttaa.
Olen viime aikoina välillä ajatellut että "huonot äänitykset" ovat vain tekosyy tai savuverhoa laitteelle joka ei kykene soittamaan tasaspuolisesti sekä hyviä että huonoja äänityksiä. Loppupelissä laitteen tehtävä olisi kuitenkin soittaa kaikkea musiikia. Vai onko?

Tietysti tässä voi tehdä kompromisseja, ja vaikka rakentaa laitteiston sellaiseksi että se soittaa erinomaisesti hyviä moderneja äänityksiä. Vaikka noiden edellä mainittujen yhtiöiden. Mutta, virheellistä olisi tehdä sellainen kompromissi ajatellen että "huonot äänitykset" ovat "kuuntelukelvottomia". Niiden toisto vain on paljon, paljon vaikeampaa kuin "hyvien äänitysten" toisto.

Joistain Janis Joplinin LP:stä on hyvä aloittaa. Kun niitä voi luukuttaa täysillä niin että Janis kuulostaa vain _kovalta_ mutta ei hiukkaakan kireältä, ollaan jo aika pitkällä. Tai, klassisen puolelta vaikka RCA live Rahmaninovin kolmas, Horowitz, Ormandy ja NYPO. Erinomainen äänitys! Jos joku luulee muuta, on huonosti informoitu.
Kuulemani laitteistot joka ovat soittaneet näitä hyvin, soittavat muuten erinomaisesti myös moderneja äänityksiä.
 
Ruoska sanoi:
Panteran allekirjoitan myös minä... mm. Vulgar display of power. Kuulostaa aivan kamalalta tämän hetkisistä gradienteista...
Ei kuuntele Erkkikään

En Erkistä tiedä, mutta tuo Vulgar display of power on yllättävän hankala levy hyvin toistettavaksi. Kun aikoinaan itse valitsin kajareita, niin soittamalla ensiksi jazzia, sitten Panteraa ja sen jälkeen dynamiikaltaan hyvä klassinen esitys alkoivat hyvät ja huonot kajarit erottua toisistaan... :D

miksin sanoi:
Tietysti tässä voi tehdä kompromisseja, ja vaikka rakentaa laitteiston sellaiseksi että se soittaa erinomaisesti hyviä moderneja äänityksiä. Vaikka noiden edellä mainittujen yhtiöiden. Mutta, virheellistä olisi tehdä sellainen kompromissi ajatellen että "huonot äänitykset" ovat "kuuntelukelvottomia". Niiden toisto vain on paljon, paljon vaikeampaa kuin "hyvien äänitysten" toisto.

No joo, en tiedä onko huonojen äänitysten toisto vaikeampaa kuin hyvien. Äkkiseltään moinen väite vaatisi vähän perusteluja.

Mutta kyllä hyvät systeemit selviävät molemmista. Painotuksia tosin on monia.

t. jjahifi
 
No en tunne tuota Panteran levyä. Millä tavoin se on hankala?
 
miksin sanoi:
No en tunne tuota Panteran levyä. Millä tavoin se on hankala?

Äänimaailma on melkoinen sillisalaatti ja erilaisten äänien ajoitus sekä tasapainoinen toistaminen vaatii systeemiltä yllättävän paljon. Dynamiikkaa levyllä voisi olla enemmänkin, IMHO, mutta nytkin sitä on poppilevyksi jonkin verran. Erityylisten äänien toistaminen tavalla joka kuulostaa hyvältä on yllättävän vaativaa. Mutta jos käyttää tuollaista möykkää :)D) testiaineistona, niin hyvä akustinen jazz ja orkesterimusiikki ovat tarpeen samassa vertailussa, mielestäni.

t. jjahifi
 
Anna Hanskin Lulu-levy etenkin biisit 2 ja 4 on nannaa triodina ja JJ-6414-Kaufmann putkikombolla, muuten ei aukea :D
 
Kyllä täällä kaikki toimii. Olen rakentanut systeemiä niin, että sillä kuunnellaan musiikkia. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä etteikö ns. paremmista äänityksistä pääsisi nauttimaan. Tärkeintä on, että musiikki soi gentrestä ja äänitysajankohdasta huolimatta kuunneltavasti.
Toki kompressoitu musiikki toistuu niinkuin se on tehty, niin pitääkin.
 
seppo kaksonen sanoi:
Kyllä täällä kaikki toimii.
Gurut onkin erikseen :)


Tuo Loirin levy oli mielenkiintoinen. Ensivaikutelma siitä oli sellainen että vanha mies laulaa ryyppyputken jälkeen. Äänitys oli kuiva ja kaikki soittimet tuli samasta pisteestä. Äänikuvassa ei ollut syvyyttä eikä leveyttä. Vaikutelma oli että kasettimankalla nauhoitettu.
Toisella kombinaatiolla Loiri nousi estradille ja soittajat sijoittuvat lavalle. Vanha mies oli muuttunut herrasmieheksi, mieheksi jolla on särmää äänessä. Muutos vaati uusia putkia, CD-sorvin, kotelottoman kaiuttimen ja piuhaa.
 
jiteko sanoi:
Gurut onkin erikseen :)


Tuo Loirin levy oli mielenkiintoinen. Ensivaikutelma siitä oli sellainen että vanha mies laulaa ryyppyputken jälkeen. Äänitys oli kuiva ja kaikki soittimet tuli samasta pisteestä. Äänikuvassa ei ollut syvyyttä eikä leveyttä. Vaikutelma oli että kasettimankalla nauhoitettu.
Toisella kombinaatiolla Loiri nousi estradille ja soittajat sijoittuvat lavalle. Vanha mies oli muuttunut herrasmieheksi, mieheksi jolla on särmää äänessä. Muutos vaati uusia putkia, CD-sorvin, kotelottoman kaiuttimen ja piuhaa.

No eipäs innostuta. Olen monesti kuullut jossain mielessä huomattavasti parempaa ääntä yksityiskohdat mukaan lukien, mutta näin vähän ääniteriippuvaista harvoin. Sanotaanko, että hyvä laitteisto erottelee jyvät akanoista, mutta minulle on tärkeämpää musiikki kuin viimeinen rutistus "hyvistä äänityksistä".
 
seppo kaksonen sanoi:
Kyllä täällä kaikki toimii. Olen rakentanut systeemiä niin, että sillä kuunnellaan musiikkia. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä etteikö ns. paremmista äänityksistä pääsisi nauttimaan. Tärkeintä on, että musiikki soi gentrestä ja äänitysajankohdasta huolimatta kuunneltavasti.

Ei perhana, Seppo! Saanko edes vähän olla kateellinen (ja pienessä maistissa) ? ;) Tuollainen setti on itselläkin tavoitteena. Olenko ymmärtänyt aivan väärin vai onnistuitko tuossa jopa suht' lyhyessä ajassa ja ilman järjetöntä rahallista panostusta? Aikaa ja vaivaa säätämiseen ja tutkimustyöhön siinä käsittääkseni on kuitenkin mennyt riittävästi.

Musiikinystävän ratkaisu, selvästi.
 
Volta sanoi:
Ei perhana, Seppo! Saanko edes vähän olla kateellinen (ja pienessä maistissa ;)? Tuollainen setti on itselläkin tavoitteena. Olenko ymmäränyt aivan väärin vai onnistuitko tuossa jopa suht' lyhyessä ajassa ja ilman järjetöntä rahallista panostusta? Aikaa ja vaivaa säätämiseen ja tutkimustyöhön siinä käsittääkseni on kuitenkin mennyt riittävästi.

Musiikinystävän ratkaisu, selvästi.

"Ilman suurempaa rahallista panostusta", kuinka sen nyt ottaa. Halvat nämä on High Endistille, mutta duunarille voi olla kalliitkin. Olen pikkuhiljaa rakennellut ja ja netistä katsellut eri vaihtoehtoja. Koekuuntelun mahdollisuus on monestikin poissuljettu mikäli et osta "suurella rahalla aina vain lisää ja lisää", tai ole lähellä pääkaupunkiseutua. Paikallinen myyjä on tilannut tuotteet sillä, että ne sitten otetaan. Kaapelit on hankittu samoin perustein, eli nettiä lukien ja sokkona. Sanotaako niin, että laitteisto ei ole Transparentin tasolla, mutta Analyysarit passaa. Ostin Tranpat sokkona ja myyntiin meni.
Vaikka laittaisit rahaa kuinka ja säätäisit harkiten niin, että kuuntelisit kaiken tarkkaan-siltikin toiveita on, meillä kaikilla on. Tällä kuitenkin avautuu musiikki luoden hyviä kuunteluhetkiä arjeen kiireiden väliin.
 
seppo kaksonen sanoi:
"Ilman suurempaa rahallista panostusta", kuinka sen nyt ottaa. Halvat nämä on High Endistille, mutta duunarille voi olla kalliitkin.
Käytin termiä "järjetöntä rahallista panostusta" ihan tarkoituksella. Duunareita tässä on itse kukin ja high-endistä voi vain haaveilla, mutta harrastukseen panostettuna rahana tuo ei käsittääkseni ollut "järjetön" summa.

Tutkimustyöllä, kärsivällisyydellä ynnä muulla aikaa vievällä touhulla voi todella säästää ison nipun euroja, jos omalle työlle ei laita hintaa. Koska rahaa on hyvin niukasti eikä työnantaja maksa tuntiperusteista taksaa, oma työ on ainoa millä voi oikeasti panostaa. Onnekseni työaikanakin on luppoaikaa silloin tällöin...

Koekuunteluja liikkeissä en myöskään kehtaa harrastaa ihan siitä syystä, etten kuitenkaan ostaisi laitetta uutena. Tällöin siis käytettyjen laitteiden kierrättäminen on lähes ainoa tapa kasata settiä menettämättä suuria summia käteistä.

Mutta tämä alkaa olla jo niin sivussa ketjun aiheesta, että mode saa minun puolestani tehdä omat ratkaisunsa.
 
Tuo Loirin levy oli mielenkiintoinen. Ensivaikutelma siitä oli sellainen että vanha mies laulaa ryyppyputken jälkeen. Äänitys oli kuiva ja kaikki soittimet tuli samasta pisteestä. Äänikuvassa ei ollut syvyyttä eikä leveyttä. Vaikutelma oli että kasettimankalla nauhoitettu.
Toisella kombinaatiolla Loiri nousi estradille ja soittajat sijoittuvat lavalle. Vanha mies oli muuttunut herrasmieheksi, mieheksi jolla on särmää äänessä. Muutos vaati uusia putkia, CD-sorvin, kotelottoman kaiuttimen ja piuhaa.

Tuohan pitää hommata. Melkein kaikki muut ploirin levyt minulla jo onkin.

Minkä noista muuttujista arvelet tehneen suurimman muutoksen?
 
Olen lyhköisen hifistiurani aikana ihmetellyt että musiikin pitäisi kuulua" rasittamattomasti".
Tulee heti helppo hissimusa mieleen.
"Kuuntelun helppous" on jo parempi ilmaisu.Jos se tarkoittaa että voi kuunnella tuntikausia ahnaasti
levyhyllyyn käyden.Musiikissahan ei ole mitään helppoa-siinä käydään koko tunnekirjo lävitse.
Ja saadaan joku sovitus samalla.
Joidenkin klasarilevyjen dynamiikka on niin mahtavaa ettei niitä kerrostalossa kuuntele.
Innokkaat naapurit hakkaavat ovea sen verran musiikin herkistäminä.
Nämä ovat osoiteriippuvaisia levyjä.

i
 
A. E. Neuman sanoi:
Minkä noista muuttujista arvelet tehneen suurimman muutoksen?

CD-soitin muutti eniten, etusen putket sitten. Nyt kun tuolla Loirin levyllä on tullut kokeiltua muutamaa eri etusta ja vaikka etuvahvistimen merkitys on yllättävän suuri siihen millainen äänikuva syntyy niin äänilähde vaikuttaa silti enemmän. Kaiuttimet ovat juttu erikseen koska verrokit eroavat toisistaan musiikillisesti, äänikuva esiintyjistä säilyy kuitenkin samantapaisena.

Loirilla löytyy useita hyviä levyjä. Pariviikkoa sitten vierähti hetki Tyyne-levyn kanssa :D
 
Panteran allekirjoitan myös minä... mm. Vulgar display of power. Kuulostaa aivan kamalalta tämän hetkisistä gradienteista...
Ei kuuntele Erkkikään

:D meikän kajarit maksoi 400e uutena ja kyllä tuo levy komiasti ja rouheasti mulla soi.
Myös Loirin Ivalo levy ei kuulosta kasettimankalla äänitetyltä Youtubesta kuunneltuna.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös