Laitteiden erot "desibelein" kuunnellen

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
27 203
Kaupunki
Korvessa
Tuosta eteenpäin voi lukea pohjaa keskustelulle siitä että pitäisikö laitteiden väliset erot voimakkuuksina tasata ennen varsinaista vertailutilannetta. Yleensä ajatellaan niin, tai jopa asiaa on tutkittu jotta kovempaa soiva testilaite vaikuttaa monesti soivan paremmin.

Itse tasaisin kaiuttimienkin väliset voimakkuuserot setityksessä ennen kuin lähtisin tekemään kuunteluarviota, jos sellaisen tekisin. Toki kaiuttimet ovat mitatenkin hyvinkin erilaiset ottaen huomioon elementtien sovituksen ja suuntakuviot, mutta hakemalla tarkat paikat tasapuolisuuden aikaansaamiseksi erot voivat maltillisin voimakkuuksin yllättävänkin pienet. Tässä nyt toki pitää käyttää järkeään, eli onhan kaiuttimissa eroja tietysti mutta tilaan sopivat ja arvoiltaan likikkäin/saman tyylisellä toteutuksella olevat toistimet saa istumaan kuultaen yllättävän samankaltaisiksi, mutta ei tietenkään samanlaisiksi...

Vahvistimien kohdalla jo erot dB:t tasattuina erot ovatkin sitten pienemmät jos mittausarvoltaan lähekkäin olevat vahvistimet ovat liki samantasoiset, äänilähteissä... Kuinka on erot niissä.

Omalla kohdalla suuretkin erot tasoittuvat varsinaisen testitilanteen jälkeen monesti olemattomiksi - Tai ainakin merkityksettömiksi. Korvalla ei ole muistia, tuo kannattaa muistaa vertailuja tehdessä. Sovitusongelmien, eli sovitus eri merkkien kesken setissä nostaa varmaan kaapeleidenkin erot esiin ja mikä osa on tilalla kuultaessa suuria eroja?
 
Entä jos kunkin laitteen ja äänitteen kanssa valitaan se äänenvoimakkuus, joka tuottaa suurimman musiikkinautinnon? Eikö sekin ole tasapuolinen lähtökohta vertailuun?
 
jannek sanoi:
Entä jos kunkin laitteen ja äänitteen kanssa valitaan se äänenvoimakkuus, joka tuottaa suurimman musiikkinautinnon? Eikö sekin ole tasapuolinen lähtökohta vertailuun?
Mitä tarkoitat? Minusta vertailu tehdään niin, että omasta mielestä parhaiten soiva tzydeemi saa toimia referenssinä ja äänenvoimakkuus säädetään sen mukaan. Muut säädetään samalle tasolle.

t. jjahifi
 
Mä ainakaan en näe että olisi joku tietty voimakkuus jolla vertailu olisi optimaalista tehdä. Toki sitä volaa pitää olla sen verran että se setti herää soimaan. Jotkut setithän vaatii sitä volaa jotta se ääni aukeaa kunnolla. Mulla ainakin on tapana soittaa aika kovalla ja en tosiaan usko että sillä on mitään merkitystä onko se vola just sama kun vertaillaan laitteita. Se joko toimii tai ei toimi jos sitä volaa on riittävästi ja yleensä silloin kun toimii sitä volaa tekee mieli nostaa aina vain enemmän. No toki joskus olisi ihan kiva testata onko sillä juuri samalla voimakkuudella ihan oikeasti merkitystä. Itse en omilla preferensseillä täysin sen varaan laskisi koska muutenkin vaihtelen sitä volyymiä sen mukaan mitkä omat fiilikset on ja miten setti tuntuu siinä tilassa toimivan. Hissutellen harvoin saa kaikkea irti saundista, siitä kai voimme olla yhtä mieltä, vaikka toki on settejä jotka soivat hiljaakin hyvin.
 
isojussi sanoi:
Hissutellen harvoin saa kaikkea irti saundista, siitä kai voimme olla yhtä mieltä, vaikka toki on settejä jotka soivat hiljaakin hyvin.

Jep, kun hiuksia aletaan halkomaan niin volet pakkaa olemaan n. 10db yli normikuuntelun. Jos ei tuolloinkaan havaitse eroa niin käytännössä sillä ei ole merkitystä.

Mä näkisin tämän db-tasauksen hyödylliseksi lähinnä lentävässä vaihdossa, esim. dac-vertailussa jne. joka voidaan toteuttaa niin.
 
Ei kai ole kysymyskään jostain "tietystä" db-volyymista, vaan että kaikki testattavat laitteet ovat samalla tasolla. Ja silloinkun ne ovat niin silloin erot on helpompi huomata, oli volyme kovalla tai ei. Unohtakaa ne merkkiuskollisuudet ja muut kuppikunta-ajatukset.
Kuunnelkaa musiikkia ja tehkää niitä testejä joko sokkona, avoimena tai ihan miten vaan, kunhan se tehdään oikeasti avoimin mielin ja korvin.
Erojahan on, siitä ei ole kysymys, vaan siitä miten annamme mielemme vaikuttaa niihin(ennakkoasenteet, visuaalisuus ym.).
Höpinää joo ???
Kyllähän se kai perusjuttu on että laitteet on vertailun alussa samalla db-volyymilla, sitten testin edetessä kuunnellaan kovempaa sekä hiljempaa. Anteeksi ja hyvää yötä.

Terveisin Olli Leivo.
 
Jos pienempisäröinen laite kuulostaa vaisummalta samalla äänenpaineella?
 
Kertokaapa mitä hyötyä tuollaisesta yksittäisten erojen etsimisestä lopulta on, kun kyse on kuitenkin siitä miten se musiikki kokonaisuudessaan toistuu ja toimii?
Musiikissa yksittäiset "paremmat" asiat kun eivät muodosta sitä kokonaisuuden paremmuutta, vaan kaikkien ominaisuuksien välillähän on joku "suhde", joka loihtii sen toimimisen ja tasapainon.

Hommahan taitaa useimmiten mennä niin, että vanhan laitteen metkut on jo oppinut tunnistamaan ja uuden laitteen myötä ensimmäiseksi kiinnittää huomionsa sellaisiin asioihin jotka poikkeavat selkeämmin vanhasta, opitusta toistosta.
Mielestäni uutta laitetta täytyy useimmiten vähän opiskella monella äänenvoimakkuden tasolla ja kuunnella niin kauan kunnes nuo yksittäiset erot vanhan ja uuden masiinan välillä häviävät mielestä. Vasta sen kokonaisuuden hahmottamisen jälkeen voi sanoa kumpi on parempi.
Eli mielestäni sillä äänenvoimakkuuden tasolla ei ole loppupelissä mitään merkitystä vertailussa, joka tehdään kunnolla ajan kanssa. Nopeat vertailut taitavat aina olla vähän niin ja näin. Luovat vain usein väärän käsityksen tuotteista, jota totuutena sitten muille harrastajille kerrotaan. :)
 
Lentävien/nopeiden vaihtojen osalta varmaan voimakkuuksien tasauksessa on järkeä, mutta muuten en näe siitä mitään sen erikoisempaa hyötyä. Jos kuuntelee kutakin laitetta sillä voimakkuudella mikä tuntuu parhaiten toimivan ko. laitteella niin silloinhan testi vastaa normaalia kuuntelua ja tämä on hyvä lähtökohta jos/kun ei voi tasata voimakkuuksia tai testailee pidemmän aikaa (niinkuin järkevät testit pitäisi mielestäni tehdä). Hyvä tapa toteuttaa tämä on nollata volyme laitteen vaihdon yhteydessä ja sitten nostaa se sellaiselle tasolle kun tuntuu toimivalta.

Jos etusessa/integroidussa on joku selkeä asteikko (esim. numeronäyttö) volyymille, niin sitten voi toki tulla ongelmia sellaisessa testissä että "pidämpä volymet samana" jos esim. vertailtavien lähteiden tasot eivät olekaan samoja. Numeroasteikko kannattaisikin peittää jos haluaa minimoida voimakkuuksien vaikutuksen. Oma etunen ei omaa mitään selkeää asteikkoa joten volaa säädetään sen mukaan mikä tuntuu toimivalta.
 
Jaa'a. Tasauksen kanssa tehtyjä testejä pidetään siis ilmeisen merkityksettöminä. :D

Syykin lienee ilmeinen. Viittaan kimmoston viestiin, joka vastaa täysin omia kokemuksiani:
kimmosto sanoi:
Tasausta ei kannata kokeilla ellei halua kokemusta että 100% varmasti parempi vajoaakin tasattuna huonommaksi. Homma nakertaa omaa uskoa boheemeihin testausmenetelmiin aika mukavasti.

Tuo edellisessä viestissä oleva vaakon kommentti, jonka mukaan volaa säädetään sen mukaan mikä tuntuu toimivalta on aika jännä. Muistan hyvin vuosien takaisen kokeilun, jossa kajareina oli Kappa 9:t ja kaverilla oli kokeiltavana uusi ja hehkutettu vahvistin vanhan rakkineensa sijaan. Uusi kuulosti paljon paremmalta kuin vanha avoimessa kuuntelussa.

Pienin järjestelyin saimme aikaiseksi ratkaisun, jossa äänenvoimakkuudet oli tasattu ja vertailua pystyi tekemään lentävästi ja myös säätämään äänenvoimakkuutta molemmille tasatahtiin. Tuolloin uusi värkki ei yllättäen kyennytkään selviytymään samaa tahtia vanhan kanssa vaan kyykkäsi sopivassa luukutuksessa lykäten hieman ennen kyykkäämistä melkoisen määrän säröä ääneen. Avoimessa kuuntelussa riittävä äänenvoimakkuuden nosto jäi tekemättä koska särön kasvu oli ilmeisesti tuonut vastaan eräänlaisen luonnollisen rajan ennen kuin mitään tapahtui.

Pienemmillä voimakkuuksilla en ainakaan minä kyennyt selvästi erottamaan vahvistimia toisistaan.

t. jjahifi
 
Erittäin mielenkiintoinen topikki ja hyviä pointteja porukoilla. Joskus itseänikin kiinnosti testaaminen jossa pelit soi kutakuinkin yhtä kovaa, tästä luovuin kun ei ollut käytössä laitetta/mittarita joilla vertailun olisi voinut lennosta tehdä.

Minulle riittää se mitä kuulen ja miten kuunnetavat laitteistot tuppaavat tavaraa ulos. Kyllä sillä selviää että toimiiko vaiko ei. Keskityn kokonaisuuteen enkä pienten erojen nysväämiseen jolla ei itselleni ole minkäänlaista merkitystä, sillä muuten tiedossa on loputon suo eikä musan kuuntelusta tule mitään. Kaiuttimet ovat merkittävin yksittäinen muutos jonka huomaa heti ja vahvistin on myös selkeä komponentti, huomaa kohtuu helposti että riittääkö vahvarissa vääntö vai ei.
 
^^Kommentistani huolimatta olen varma että on olemassa minua etevämpiä kuuntelijoita, jotka havaitsevat pieniäkin todellisia laatueroja ilman tasaamista. Mistään ei kuitenkaan voi tietää ketkä niitä ovat, joten omat päätökset on pakko tehdä omien kykyjen edellyttämillä menetelmillä.

Nopean vaihdon ongelma on se että helposti havaittavat erot korostuvat ja todellinen paremmuus hämärtyy. Vaihdon jälkeen laite tuntuu hetken huonommalta, mikäli helposti havaittavia eroja yleensä on. Asia on helppo todeta kajareilla; nopealla vaihdolla suuntaan sekä toiseen tasapainon puolesta paras olisi kuunneltavien keskiarvo, vaikka toinen olisi selvästi parempi.
Tasojen tasaaminen mahdollistaa nopean vaihdon, mutta A-B rämppäykseen ei ole mikään pakko ryhtyä.
 
^Niinpä. Ainakin omassa tapauksessani juuri vaikeus erojen havaitsemisessa sekä oman mielikuvitukseni merkittävä vaikutus tekevät erilaiset kontrollimekanismit tarpeellisiksi. Puukorva mikä puukorva. :D

Toisinaan on tullut kokeiltua onko avoimessa kuuntelussa syntyneet mielikuvat pitäneet kutinsa myös kontrolloidummalla järjestelyllä. Joskus on, joskus ei. Mitään muuta säännönmukaisuutta en ole havainnut kuin sen, että laitteen merkki, malli, ulkonäkö ja toisten puheista syntynyt mielikuva vaikuttavat huomattavassa määrin avoimessa kuuntelussa, mutta tuppaavat katoamaan jos ei tiedä mikä värkki soi.

Kontrolloidumman ei tarvitse aina olla nopea sokkona tehtävä A-B vaihtelu, myös rauhallinen kuuntelu ilman tietoa soivasta laitteesta on omiaan poistamaan turhia kuvitelmia kultakorvaisuudesta. Tosin A-B -vaihtelu tasatuilla voimakkuuksilla ilman sokko-osuutta tekee sekin aika iloisia juttuja käsitykselle oman kuulon tarkkuudesta jos onnistuu pitämään mielen avoimena --- mikä ei ole kovinkaan helppoa ainakaan minulle, siksipä enemmän kontrollia tarpeen on.

t. jjahifi
 
^Itse en ole koskaan osallistunut kunnolla järjestettyyn sokkotestaukseen, mutta olen vahvasti samaa mieltä. Pelkästään se, että pyrkii tasaamaan kahden verrattavan lähteen voimakkuudet korvakuulolta saa huomaamaan oman kuulon rajallisuuden erojen bongailussa.

Kaiuttimia verratessa pelkkä edestakaisin vaihtaminen saa huomaamaan, että erot eivät olekaan niin suuria kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää.
 
Pari vähän spekulatiivisempaa kommenttia:

Adaptaatio:
Onkohan mahdollista että A-B testaus on menetelmänä sellainen, että laitteiden välisiä selviäkin eroja on hankala havaita? Toisinaan esitetään vertaus siitä, että silmäkin joutuu pulaan siirryttäessä valoisasta pimeään tai pimeästä valoisaan. Kestää vähän aikaa että se mukautuu uusiin oloihin. Samoin jos on harrastanut esim. viinien haistelua ja maistelua, tietää sen että ihan aluksi erottaa ne ensimmäiset kolme viiniä toisistaan tuoksun perusteella. Hetken päästä ainakin itselläni nenä turtuu enkä enää pysty havaitsemaan niitä samoja aromeja lainkaan, mitkä aiemmin olivat ilmeisiä. Tämä siis vaikka joisi vain 1 cl niitä viinejä. Tähän auttaa se jos pitää vähän taukoa haistelun välillä. Makuerot toki silti huomaa, koska esim. viinien tanniinien havaitseminen on jo pitkälti tuntoaistin asia, mutta nenä turtuu niille kaikkein pienimmille nyansseille, jonka takia viiniä juuri juodaan!

Voisiko korva olla semmoinen aistielin joka olisi silmää ja nenää immuunimpi tällaiselle turtumiselle? Yleensä aistielimissä tapahtuu psykologien mukaan adaptaatio eli turtuminen toistuvalla ärsykkeelle. Muuten tulisimme tässä aistien tuottamassa ärsyketulvassa kirjaimellisesti hulluksi.

Hifiin sovellettuna voi olla niin, että nopea A-B vaihtelu tasatuilla voluumeilla todella sotkee kuulijaa niin, että muutaman vaihdon jälkeen erot katoavat. Jotta tämä tapaus olisi analoginen tuon viiniesimerkkini kanssa niin täytyy olla niin, että ne erot olisivat aluksi havaittavissa esim. parin vaihdon ajan, mutta sitten korva turtuu niihin ja syntyy vaikutelma, että eroja ei koskaan ollutkaan, vaikka kyse on vain psykologisesta harhasta, joka kadottaa ne todelliset erot. Tällöin hyvä testi olisi semmoinen, jossa kuunnellaan ihan pari A-B vaihtoa ja sitten pidetään ihan rehellinen tauko kuuntelujen välillä ennen seuraavia kokeita. Muuten ne erot saattaavat kadota adaptaation myötä ja testi vääristyy.

Tämä on siis pelkkää spekulaatiota, jota ei tue mikään tekemäni empiirinen koe. Mutta te joilla on tilaisuus tehdä näitä tasattuja A-B vertailuja - kertokaapa minulle pystyykö ne laitteet ehkä ihan ekalla kahdella kuuntelulla helpommin erottamaan toisistaan? Itselläni ei ole näitä mahdollisuutta toteuttaa kurinalaisissa oloissa, muuten kokeilisin itse tätä asiaa.

Optimaalinen sointitaso:
Toinen teoria mikä minulla on koskee kunkin laitteen optimaalista sointitasoa. Voisiko olla, että esimerkiksi eri vahvistimet soivat tietyllä voimakkuudella optimaalisemmin kuin toisella? Tämä voisi helposti selittää sen miksi joku avoimessa kuuntelussa miellyttänyt vahvistin kyykkääkin vertailtaessa sitä toisen laittaan kanssa rinnan. Laite on ehkä absoluuttisella mittarilla tehottomampi, mutta jos se soi hiljaa paremmin kuin kilpailijansa niin se voi olla tiettyyn käyttöön kuitenkin soveltuvampi. Kaikki eivät aina hae sitä tehokkainta mahdollista laitetta - tämänhän voisikin itseasiassa selvittää ihan vain tehoa mittaamalla luotetavammin kuin kuuntelemalla, että kumpi vahvistin kyykkää ensin.

A-B vertailu voi siis olla huono jos se synnyttää vaikutelman siitä, että hiljaa hyvin soiva vahvistin on huonompi kuin lujaa hyvin soiva. Itse pyrin nimittäin välttämään laitteita, jotka vaativat paljon voluumia äänen aukeamiseksi. Tämä ei johdu siitä ettenkö tykkäisi luukuttaa, vaan siitä että korvieni terveys ja naapurini eivät pidä siitä että luukutan laitteitani ;)
 
Thrasymakhos sanoi:
Optimaalinen sointitaso:
Toinen teoria mikä minulla on koskee kunkin laitteen optimaalista sointitasoa. Voisiko olla, että esimerkiksi eri vahvistimet soivat tietyllä voimakkuudella optimaalisemmin kuin toisella? Tämä voisi helposti selittää sen miksi joku avoimessa kuuntelussa miellyttänyt vahvistin kyykkääkin vertailtaessa sitä toisen laittaan kanssa rinnan. Laite on ehkä absoluuttisella mittarilla tehottomampi, mutta jos se soi hiljaa paremmin kuin kilpailijansa niin se voi olla tiettyyn käyttöön kuitenkin soveltuvampi. Kaikki eivät aina hae sitä tehokkainta mahdollista laitetta - tämänhän voisikin itseasiassa selvittää ihan vain tehoa mittaamalla luotetavammin kuin kuuntelemalla, että kumpi vahvistin kyykkää ensin.
Kertomassani tapauksessa kajareina oli Kappa 9:t. Niiden impedanssi käy alle 1 Ohm tasolla bassoilla. Tuolloin paperilla tehokkaampi laite voi kyykätä paljon ennen kuin saavutetaan erityisen kovia voimakkuuksia, kuten kertomassani tapauksessa kävikin (uuden laitteen teho 8 Ohm kuormaan oli paperilla yli kolminkertainen verrattaessa vanhaan vahvistimeen). Mahdollisen ongelman havaitseminen mittaamalla edellyttää käytännössä PowerCubea. Moisia ei tuolloin ollut käytettävissä kyseisistä vahvistimista. Jouduimme kuuntelemalla kokeilemaan jotain jota käytössä olevat mittaustulokset eivät osanneet kertoa. :D

t. jjahifi
 
^ Aivan oikein, se on vaikeaa ennakoida speksejen perusteella miten tehoa todella saadaan ulos mihinkin vaikeaan kuormaan. Tavallaanhan tuossa tapauksessa kuunteleminenkin oli korvin tapahtuvaa mittausta. Tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin numeerisessa mittauksessa, mutta erot saatiin lopulta hyvin esille.
 
^^^Adaptaatio voi hyvinkin vaikuttaa kuulokokemukseen. Vertailevaa kuuntelua pitäisi myös harjoitella, sillä ei ole itsestään selvää, että hifistin titteli tekee asiantuntijan. Usein subjektiiviset havainnot kuvataan epämääräisesti ja sellaisilla termeillä, joiden merkityksestä ei ole varma. Lähinnä kyseessä on kuuntelutilanteen aiheuttaman emootion kuvaaminen. Muutama harrastajavierailu ja satunnaiset laitekokeilut kotona eivät harjaannuta korvaa vielä kovin paljon laitteiden analyyttiseen vertailuun.

Itse olen pitänyt tärkeimpänä oman kuulon vajavaisuuden tunnustamista ja tätä kautta realistista ja kriittistä suhtautumista äänellisiin eroihin. Kuuntelukokemuksiin sekoittuu aina psykologiaa, mutta se ei haittaa, kun en ole tekemässä tiedettä tai kirjoittamassa lehteen.
 
Thrasymakhos sanoi:
Mutta te joilla on tilaisuus tehdä näitä tasattuja A-B vertailuja - kertokaapa minulle pystyykö ne laitteet ehkä ihan ekalla kahdella kuuntelulla helpommin erottamaan toisistaan?

Ei ole tällaista havaintoa tullut, ja jos on tullutkin, on syy lopulta ollut äänitteen luonnolliset muutokset eli lähde ei ole ollut A-B-toistolla. Pienet erot löytyvät paremmin ajan kanssa kun on ollut enemmän aikaa kahlata sekä yksityiskohtia että maiskutella kokonaisuutta. Pinnistämisestä aiheutuvan väsymyksen vuoksi hommaa ei kannata tehdä liian pitkään kerrallaan. Jos turruttaa niin pitää taukoa.
 
jjahifi sanoi:
Tuo edellisessä viestissä oleva vaakon kommentti, jonka mukaan volaa säädetään sen mukaan mikä tuntuu toimivalta on aika jännä. Muistan hyvin vuosien takaisen kokeilun, jossa kajareina oli Kappa 9:t ja kaverilla oli kokeiltavana uusi ja hehkutettu vahvistin vanhan rakkineensa sijaan. Uusi kuulosti paljon paremmalta kuin vanha avoimessa kuuntelussa.

Pienin järjestelyin saimme aikaiseksi ratkaisun, jossa äänenvoimakkuudet oli tasattu ja vertailua pystyi tekemään lentävästi ja myös säätämään äänenvoimakkuutta molemmille tasatahtiin. Tuolloin uusi värkki ei yllättäen kyennytkään selviytymään samaa tahtia vanhan kanssa vaan kyykkäsi sopivassa luukutuksessa lykäten hieman ennen kyykkäämistä melkoisen määrän säröä ääneen. Avoimessa kuuntelussa riittävä äänenvoimakkuuden nosto jäi tekemättä koska särön kasvu oli ilmeisesti tuonut vastaan eräänlaisen luonnollisen rajan ennen kuin mitään tapahtui.

Pienemmillä voimakkuuksilla en ainakaan minä kyennyt selvästi erottamaan vahvistimia toisistaan.

t. jjahifi

Mites se kaveri, erottiko se vahvarit myös pienemmillä tasoilla?

Uskaltaisin väittää että tuon tyyppinen virhe pitäisi pystyä toteamaan myös avoimessa kuuntelussa - siis "tämä soi paremmin kuin vanha, mutta luukutukseen tämä ei sovellu kun ääni menee kovaksi/mössöksi/mitälie". Tuon takia avoimessa kuuntelussa pitäisi muistaa käyttää sekä taustakuuntelua (yllättävän paljastavaa), normaalia kuunteluvoimakkuutta että luukutusta.
 
Back
Ylös