Löytyykö Gradient 1.x sarjalaista vastaavaa äänimaailmaa

tubelix

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2009
Viestejä
39
Halloota!

Löytyykö nykytuotannosta mitään Gradient 1.x sarjalaista vastaavaa kaiutinta joka ei ole kriittinen sijoittamiselle ja on vastaavanlainen rasittamaton ääni jota pystyy kuuntelemaan jopa sivusta?

Kaverilla oli joskus aikoinaan Gradient 1.2 kaijarit ja muistaakseni ne olivat ihan hyvänkuuloiset pömpelit ja hienosti soi ympäri huonetta.
 

kre

Käyttäjä
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
8 064
Pieni nipo, mutta Helsingit eivät ole ympärisäteilevät (minkään elementin osalta). Muuten ympärisäteilevät sopii hyvin tuollaiseen rentoon taustakuunteluun. Myös seinän lähelle sijoitettavat, ei kovin suuntaavat perinteiset pöntöt saattaisi tulla kyseeseen.
 

v-a

Käyttäjä
Liittynyt
28.11.2007
Viestejä
9 704
Kaupunki
Helsinki
Juu eivät ympärisäteile, mutta eivätkös Hesat ole juuri 1-sarjan idean jatkaja Gradientin mallistossa?

:) v-a
 

hterho

Käyttäjä
Liittynyt
24.8.2006
Viestejä
3 774
Kaupunki
Åbo
v-a sanoi:
Juu eivät ympärisäteile, mutta eivätkös Hesat ole juuri 1-sarjan idean jatkaja Gradientin mallistossa?

:) v-a

Homma, tiedossa. Ym. asian takia ovat kuitenkin listalla.
 

kre

Käyttäjä
Liittynyt
4.6.2007
Viestejä
8 064
Joo, siis vanhat ykkössarjalaisethan suuntaavat kyllä, eli hiukkasen eri eläimestä on kyse kuin ympärisäteilevistä. Joku ehkä osaa selittää mikä sen kuuntelun helppouden siinä tuottaa? Dipolikeskari? Tuskin nyt sentään refleksibasso tai diskanttitolppa.

Noissa listatuissa kaiuttimissa on tuollaista positiivisessa mielessä veistoksellisuutta. Huomio, mikä ei sinänsä liity aiheeseen, sorry...
 

maalitehdas

Käyttäjä
Liittynyt
15.1.2010
Viestejä
11
Itse painin saman ongelman kanssa parhaillaan... Yllämainituista voisin kuvitella Larsenin pääsevän kohtuullisen lähelle mutta enpä pääse koettamaan. Gradient 1.x sarjan taajuusvaste huoneolosuhteissa poikkeaa huomattavasti yleisistä kauitinvaihtoehdoista mm. seuraavista syistä:
1. basson lattiaheijastus saapuu korvaan n. samaan aikaan kuin basso
vastaava kauitin: täytyy estää lattiaheijastus esim. erittäin paksulla matolla tai löytää toinen lattiaa kohti säteilevä basso
2.: Kaikukopan puuttuessa keskiääni ei saa kopalle tyypillistä korostusta. Kahteen suuntaan säteilevänä ja ylöspäin kallistettuna kaiut huoneen muista pinnoista tasoittuvat laajalle alueelle, tämä johtaa siihen että kuuntelupaikassa on käytännössä vaimennusta -5dB...-7dB keskialueen taajuusvasteessa.
vastaava kaiutin: keskitaajuuksia voi vaimentaa suuntaamalla kaiutinta poispäin kuuntelupaikasta. Tämä kuitenkin vaimentaa myös diskanttia ja heikentää stereokuvaa. Toinen vaihtoehto on löytää keskiääniltään vaimeampi kaiutin tai käyttää taajuuskorjainta näiden toisten kaiuttimien kanssa.
3.:Gradientin diskanttitorni on erittäin voimakkaasti suuntaava ja tietyissä akustisissa oloissa ylitarkka (toistaa esim. särinät ja virheet turhan tarkasti)
vastaava kaiutin: diskanteiltaan mahdollisimman kirkas ja suuntaava.

Seuraavaa kannattaa kokeilla jos tavoittelee samaa äänenväriä gradienttien ja perinteisten koteloitujen kaiuttimien kesken. Itselläni testi toimi isossa huoneessa. (kokeile pienellä varauksella, seurauksena huomattava heikennys stereokuvaan):
Laita perinteinen kotelokaiutin aivan gradient 1.x:n viereen. Suuntaa molemmat kaiuttimet selkeästi (noin 20 astetta) sivuun kuuntelusuunnasta, gradienttia ehkä hieman enemmän kuin kotelokaiutinta. Laita paksu matto kotelokaiuttimen ja kuuntelijan väliin. Jos takaseinä on lähellä, lisää akustinen vaimennin kotelokaiuttimen suuntaan seinälle. Säädä diskanttia isommalle ja bassoa pienemmälle (suuntauksen takia vaimentuneiden taajuuksien tasapainottamiseksi). Aloita A/B vertailu tästä ja suuntaa kaiuttimia kuuntelupaikkaa kohti niin paljon kuin voit. Jossain vaiheessa alat kuulla eroa, todennäköisesti ensin keskialueella. Testimateriaaliksi suosittelen laulupitoista tai torvia sisältävää klassista. Myös pinkki kohina (latauslinkki) on tietysti hyvä, mutta sen kanssa kuulee monasti eroja jo samankin sarjan vasemmassa ja oikeassa kaiuttimessa vaikka ne olisivat vieri vieressä.
 

jku

Käyttäjä
Liittynyt
14.12.2009
Viestejä
740
Gradient 1.x sarjan taajuusvaste
Löytyykö tästä netistä tai muualta mitään mittausta tai dataa?
Minua kiinnostaa myös mitä vaikuttaa diskanttien eri kytkinasennot (high-low).
Mahtaako keneltäkään löytyä suodattimien kytkentäkaavioita?
 

Matias.

Käyttäjä
Liittynyt
3.4.2008
Viestejä
273
Onko kellään mitään kokemusta näistä Larsenin kaiuttimista?
Duevel kiinnostaa myös mutta taitaa olla aika arvokkaita. :p
 

hterho

Käyttäjä
Liittynyt
24.8.2006
Viestejä
3 774
Kaupunki
Åbo
Matias. sanoi:
Onko kellään mitään kokemusta näistä Larsenin kaiuttimista?
Duevel kiinnostaa myös mutta taitaa olla aika arvokkaita. :p
Duevelin entry-level kaiuttimien (planets) hinta muistaaksen vähän päälle 700?
 

MATRUUSI

Käyttäjä
Liittynyt
19.2.2009
Viestejä
283
Kaupunki
Porvoo
Matias. sanoi:
Onko kellään mitään kokemusta näistä Larsenin kaiuttimista?
Duevel kiinnostaa myös mutta taitaa olla aika arvokkaita. :p

Duevel Planets oli Hifimaailman testissä, viime vuonna?
Larsen 6 oli testissä Hifi&Musik lehdessä loppuvuodesta 2009....lehti nr 11. Mitä ruotsalaisia foorumeita selannut niin ainaskin siellä hehkutettu, Hifi&Musik lehden testi oli myöskin OK.
 

Matias.

Käyttäjä
Liittynyt
3.4.2008
Viestejä
273
Joo, tuo Duevelin pienin on ihan halpiskaiutin. Itse ihailin tietysti noita järeämmän pään Dueveleita joissa on upea yläpää. Siis rakenteellisesti upeasti toteutettu.

Noita ruotsalaisten hehkutuksia pitää aina suodattaa. Niillä on vähän Sonab-henkisyyttä siellä vieläkin vaikka ne kunnon Sonabit on tehty jo ajat sitten.
Itse kuitenkin olen aina pitänyt laajalle säteilevistä kaiuttimista ja sen vuoksi kiinnostaa. Sonabilla ja Larsenilla on ollut aina vähän kolhon näköisiä nuo ympäri säteilevät ratkaisut. Poikkeus lienee Larsenin pyramidin mallinen kaiutin 1970 -luvun loppupuolella. Se oli HIENO.

Silti mielenkiintoinen Larsenin pönttö. ;)
 

tubelix

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2009
Viestejä
39
Mielenkiintoisia keskusteluja. Täytyy mahdollisuuksien mukaan tutustua noihin ympärisäteileviin vaihtoehtoihin.

kre sanoi:
Myös seinän lähelle sijoitettavat, ei kovin suuntaavat perinteiset pöntöt saattaisi tulla kyseeseen.

Voisiko joku heittää esimerkkiä tällaisista "ei kovin suuntaavista" pöntöistä?
 

Matias.

Käyttäjä
Liittynyt
3.4.2008
Viestejä
273
Nyt voin olla ihan väärässä, mutta mun mielestä tuo ketjun aloittajan tehdastekoinen esimerkki vaikuttaa enemmän lifestyle -tuotteelta kuin vakavasti tehdyltä hifilaitteelta. Mene ja tiedä.

Joka tapauksessa en lähtisi sitä kopioimaan jos lähtisin tekemään yksipistesäteilijää.

Kuten jossain tuolla ylempänä kirjoitin, tekisin homman aktiivisena yhdellä bassolla. Kahdesta en näe mitään hyötyä tämän tyyppisessä hommassa. Yhdellä kokokin pysyy kohtuullisena.
Tuohon vaikka joku Hypexin sub -amppi tai vastaava ohjaamaan hommaa. Vaiheen valitsin varmaan hyvä varuste.

Yläpään tekisin kaksikanavaisena. Pari pientä rakennussarjaa vaikka 4 tuuman bassoilla (kokoluokka) jotka levittävät äänen seinien kautta osittain (suuntaus). Voi toimia se 3 tuuman kokoäänialueen elementtikin ihan hyvin.

Yläpään säteily pitäisi kyllä olla leveä. No, mä tekisin senkin aktiivisena niin sais noi jaot kuuntelun perusteella reilaan. Diskantteja ehkä kaksi paria vähän eri suuntiin kohdistamalla (kuuntelutesti)

Jollain tällä systeemillä lähtisin liikkeelle.

Googleta Sitg Carlsson, Carlssonplanet Sonab högtalare, löytyy aika monta leveälle säteilevää tämän gurun uralta ja teksiä niistä.


(mulla on tekeillä verstaskaiutinsysteemit - ......aktiivisena :) :D :D)
 

riqu.ruisku

Käyttäjä
Liittynyt
29.2.2008
Viestejä
3 364
jku sanoi:
Löytyykö tästä netistä tai muualta mitään mittausta tai dataa?
Minua kiinnostaa myös mitä vaikuttaa diskanttien eri kytkinasennot (high-low).
Mahtaako keneltäkään löytyä suodattimien kytkentäkaavioita?

Netistä tuskin löytyy noiden diskanttisäätöjen toiminnasta mitään, mutta Gradientilta saat varmaan kytkentäkaaviot.
Ne säädöt vaikuttaa niin että aladiskantin kytkin vaikuttaa alueella 1500-6000Hz ja suurin vaikutus (maksimissaan 1,5 db) osuu alueelle 2000-3000Hz.
Yläsäätö taas vaikuttaa 6000Hz yli meneviin ääniin ja suurin (sama 1,5 db) vaikutus on siinä 10000Hz paikkeilla.

PS. Duevel Planets on ainakin todella kaukana Gradientin soundista :p. Gradin Helsinki jo huomattavasti lähempänä...
 

jku

Käyttäjä
Liittynyt
14.12.2009
Viestejä
740
riqu.ruisku sanoi:
Netistä tuskin löytyy noiden diskanttisäätöjen toiminnasta mitään, mutta Gradientilta saat varmaan kytkentäkaaviot.
Ne säädöt vaikuttaa niin että aladiskantin kytkin vaikuttaa alueella 1500-6000Hz ja suurin vaikutus (maksimissaan 1,5 db) osuu alueelle 2000-3000Hz.
Yläsäätö taas vaikuttaa 6000Hz yli meneviin ääniin ja suurin (sama 1,5 db) vaikutus on siinä 10000Hz paikkeilla.

PS. Duevel Planets on ainakin todella kaukana Gradientin soundista :p. Gradin Helsinki jo huomattavasti lähempänä...
Jep, Gradientilta sain toistokäyrät ja suodattimien scehmatkin.
Hyvää palvelua.
Kiitos RR:lle vinkistä ja Gradientille infosta!
 

jku

Käyttäjä
Liittynyt
14.12.2009
Viestejä
740
Ei hassumman näköinen toistokäyrä.
Gradient 1.1
 

Liitteet

  • Gradient 11vaste (Large).jpg
    Gradient 11vaste (Large).jpg
    132 KB · Katsottu: 36

riqu.ruisku

Käyttäjä
Liittynyt
29.2.2008
Viestejä
3 364
jku sanoi:
Ei hassumman näköinen toistokäyrä.
Gradient 1.1

Hyvältä näyttää!

Tuossa alla omien 1.1:sten mittaus viimeisimmän modauksen jälkeen. Näissä siis on orkkis diskantit, 1.3:sen keskiääninen ja Seasin vaiheplugilliset bassot. Bassojen aaltoilu johtuu käytetystä karkeasta mittaustavasta (Salmen mukaan) .

vaste.jpg
 

tubelix

Käyttäjä
Liittynyt
3.11.2009
Viestejä
39
Matias. sanoi:
Nyt voin olla ihan väärässä, mutta mun mielestä tuo ketjun aloittajan tehdastekoinen esimerkki vaikuttaa enemmän lifestyle -tuotteelta kuin vakavasti tehdyltä hifilaitteelta. Mene ja tiedä.

Väärässä olet. Kyllä Gradient 1.x ovat ulkonäöstä huolimatta kelpo pelit eivätkä mitään lifestyle hömppää. En tiedä ovatko Sibelius-Akatemian Gradient 2.x yksilöt edelleen elossa ja käytössä. Vastaavan äänimaailman perään kuulutin ja valmiskaiuttimia haeskelen. Omaa rakennusprojektia en viitsisi aloittaa.
 
Ylös