Itse en ymmärä, mitä tuo transienttitoisto oikein tarkoittaa. Voisiko joku yrittää selittää. Rytmin ja rullaavuuden kyllä ymmärrän.
Yleensäkin minulle on tullut sellainen tuntuma, että flättärisoudi on juuri tätä rytmiä, rullaavuutta, nopeutta sekä pääsoittimien kohorenttia kuulumista, jolloin musiikin kokonaisuus välittyy svegaavana. Yksityiskohtien perässä ei juosta, vaan hyväksytään se, että osa levyn informatiosta ei kuulu selvästi. Emootion kannalta se ei olekaan tärkeää. Ei haluta äänitarkkailijan roolia vaan pysytellään yleisön puolella.
Resoluutioon, sävyihin ja äänikuvaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Vaan siihen musiikkiin. Se on kuin hyvä pöytäradio ulkona plus PRAT.