Kuuntelurakennus/-tila

aki.m

Hifiharrastaja
Liittynyt
10.10.2012
Viestejä
5 394
Kaupunki
Keski-Suomen ”Monaco”
Pihaprojektien edistymisen ja syksyn saapuessa olisi pian aikaa jatkaa sisätilojen remontointia. TIlan puutteen takia suunnitelmissa on ollut siirtää ns. olohuone mukaan lukien TV ja hifit erilliseen ulkorakennukseen. Vaihtoehtoja on kaksi; suunnilleen samankokoiset erilliset avoimen tilan (=yksiö) puurakenteiset rakennukset joista toinen melko valmis sisäpintoja lukuunottamatta. Toinen tila on matalampi, n. 205-210cm ja toisessa enemmän korkeutta sekä avaruutta tuova harjakatto. Muut mitat ovat n. 4x6m. Puurunko, seinissä 10cm ja katossa 15cm selluvillaa, puulattia, pienet ikkunat seinissä.

Ensimmäinen probleema on valita rakennus. Matalampaan tilaan olen suunnitellut toiseen päätyyn vanerisia liukuovia, joiden taakse saisi pinottua n. 60cm syviä muuttopahvilaatikoita kausitavaroille/-vaatteille säilöön. Vastaavasti pitkille seinille haluaisin kaksi koko huoneen korkuista ikkunaa oven molemmin puolin, joista näkisi puutarhaan. Tämä tila olisi myös sijainnin puolesta "helpompi"/loogisempi vaihtoehto. Tuo matalahko korkeus vain vähän mietityttää. Muutenkaan ei ole mitään hajua mitä pintamateriaaleja kannattaisi käyttää tai miten akustoida, vai ei akustoida. Periaatteessa tilaan olisi aivan vapaat kädet. Tulisijan ehkä muuraan johonkin kohtaan kumpaankin tilaan. Yhdelle seinälle haluaisin kuitenkin tapetin.
 
Gyptonesta hyvä kokemus. Tulee mieleen että voisiko liukuovetkin tehdä siitä tai jostain muusta ääntä läpäisevästä materiaalista, silloin komeron kamat.pääsevät vaimennushommiin. Arvelen että mataluus ei haitanne jos kattomateriaali on ääntä läpäisevää.

Ja IB-bassot olisi ehkä erillisrakennuksessa toteutettavissa jopa helposti. Jos ei tykkää niin aukothan saa tukkoon. Saa tulla käväisemään jos kiinnostaa. Luolassa on sekä gyptonea, jousirankaripustettua gyprokkia että ib:tä.
 
Gyptonesta hyvä kokemus. Tulee mieleen että voisiko liukuovetkin tehdä siitä tai jostain muusta ääntä läpäisevästä materiaalista, silloin komeron kamat.pääsevät vaimennushommiin. Arvelen että mataluus ei haitanne jos kattomateriaali on ääntä läpäisevää.

Ja IB-bassot olisi ehkä erillisrakennuksessa toteutettavissa jopa helposti. Jos ei tykkää niin aukothan saa tukkoon. Saa tulla käväisemään jos kiinnostaa. Luolassa on sekä gyptonea, jousirankaripustettua gyprokkia että ib:tä.
Liukuovet tulisivat lähinnä olemaan vain jonkinlainen näkösuoja, joten niidenkin materiaalin suhteen on ihan vapaat kädet. Katossa on nyt vaneria, mutta ne lähtevät mäkeen. Niiden alla raakalauta pienillä raoilla ja eristys on välikatossa lautojen päällä. Gyptoneen en tutustunut aiemmin, mutta sitä voisi harkita materiaaliksi, varsinkin kun sisäseinät on nyt oikaistu. Lattialle oletettavasti tulisli paksuhko melkein koko lattian peittävä villamatto. Samaan tilaan pitkille seinille pitäisi varmaan saada CD- ja LP-levyt jonkinlaisiin hyllyihin. Istuinpaikalle melko massiivinen divaanisohva (nykyisestä olohuoneesta).
 
Varmaan hyllyjen eteen kävisi verho, jotain raskaahkoa että laskeutuu ja vaimentaa? Ovista tykkään kyllä itse enemmän, mutta makuasia. Oviakin on kaikenmoisia verkkomaisia ym ”hengittäviä”.

Ulko-oveen semmoinen kommentti että kannattaisiko se kuitenkin laittaa lähelle huoneen nurkkaa niin että saa ne kaksi huoneenkorkuista ikkunaa vierekkäin mahdollisimman kapealla karmilla? Näkymän kannalta parempi. Itsellä ruokailutilaan haaveissa vähän vastaavanlainen proggis, on katseltu sellaisia melkein koko seinän korkuisia ja levyisiä ikkuna/liukuoviyhdistelmiäkin, niissä on alumiinikehykset, eli hyvin siro rakenne. Nyt kun on kolme erillistä ikkunaa ”kiinni toisissaan”, on välissä jotain 30 senttiä läpinäkymätöntä, ja välissä oleva rakenne on lisäksi seinän paksuinen (30cm +/-), niin kyllähän siinä maisema katkeaa. Ovessa lisäksi vielä oven kehys siihen päälle, puukehyksinen ovi kun on.
 
Valitsisin tuon korkeamman tilan.
 
Haltex-levyä sai ainakin aikanaan valmiilla tapettipinnalla ja ponttireunalla. Leveys taisi olla 600mm.

Yhden kelluvarunkoisen tilan olen joskus rakentanut tuollaisella pinnalla leca-harkoista muurattuun kellarikerrokseen. Kelluvan seinärakenteen taakse jätettiin n.50mm ilmarako. Seinäkoolaukset muistaakseni 70mm kertopuuta, normaali villoitus runkoihin, vaakarimoitus epäsymmetrisellä jaolla ja tapetti-haltex-levy pintaan. Sisämitat n. syvyys 8.5m leveys 3.7m.

Takaseinälle tuli pinnoittamaton haltex, jonka eteen musta kangas. Tälle seinälle tuli myös 60cm syvä avohyllykkö koko seinän 3.7m leveydeltä, hyllykön eteen raskas teatteriverho eli "molton". Vastakkaisessa päädyssä ikkuna sekä ikkunallinen ulko-ovi.

Studiotarkkaamoitakin tehdään ns. live-end dead-end periaatteen mukaan.

Kattopanelitkin oli haltexia, mutta pintana sellainen vähän kovempi valkoinen, noiden leveys muistin mukaan 300mm. kaikki levyt pystyi katkaisemaan mittaansa linjarilla ja katkoteräveitsellä. Pisto- ja jakorasioiden paikat sitten rasiaporalla. Runko- ja sähköhommien jälkeen syntyi valmista pintaa tosi nopsasti.

Asioita ei tuossa projektissa sen kummemmin laskettu, muutama luonnos vaan klubiaskin kanteen, mutta eipä ollut pahaa tärykaikua. sohvat, rättimatot ja avonainen kirjahylly riittivät lisädemppareiksi. Tuli kliffa kuunteluhuone / yksiö.

Puutalossa voisi varmaan jättää kelluvan rakenteen pois. Gyprokkia en itse halua kuunteluhuoneen seinämateriaaliksi, mielestäni liian kaikuisa akustiikka, jota pitää sitten korjata kaiken maailman demppareilla. Samoin mun kämppään ei ikinä tule laminaattilattiaa....

Harjakattoinen tila voisi olla mullakin valintana. Ikkunoita kannattanee harkita symmetrisesti vasen-oikea.

Gyptone kattorakenteena lienee ok, tostahan syntyy valmis reikäresonaattori. Lakkaamaton tai maalamaton puupanelointi toimii myös akustisesti kattomateriaalina, tosin ei ole inno-valkoinen.

Kaikkea jälkikauntaa ei kannata tappaa, tulee luonnoton akustiikka, vähän kuin Otaniemen kaiuton huone. Kuunteluhuoneen huonemoodit kannattaa laskea ennen rakentamista, niin ei tule pahoja yllätyksiä. Samoin kajareiden sijoituspaikka suhtessa ikkunoihin.

Terv. Antti
 
Kokeillaan tätäkin kautta kysellä raadilta.
Alkup. postaus tuolta > https://foorumi.hifiharrastajat.org/index.php?threads/super-pandan-safe-space.181876/post-2546671
Tämän voisi samalla rakentaa siis myös akustiikan ehdoilla, eli jos arvon paneeli voisi konsultoida mitoituksessa ja ehkä rakanteessakin, niin olisi jotain kättä pidempää rakennesuunnittelijalle piirustuksia viedessä. Budjettia ei ole rajattomasti mutta iso osa työstä tulisi varmaan oman mielenterveyden kustannuksella ja toisaalta kyseessä on suht pieni tila (20+m2) joten olen ajatellut että eristyksiin voisi kuitenkin panostaa, samalla akustiikkaa parantaen.
Pituutta~6m ja leveyttä ~4m ja jyrkähkö ~45° harjakatto tohon olisi kiva saada niin että mittasuhteet myötäilisi tontin muitakin rakennuksia.. Mistä lähtisitte tota katon kulmaa ja tilan leveyttä ja pituutta optimoimaan?

Eli noin 20m2 tila harkinnassa ja pituus / leveys / korkeus pitäisi lyödä lukkoon.
Seuraavat parametrit pitäisi lukita:
  • Pituus
  • Leveys
  • Harjakaton korkeus ja kulma
Lukitut parametrit:
  • Tilan ilmavuuden kannalta tila olisi avoin harjaan asti
  • Avoin pilariperustus / rossipohja
 
Tsekkaa tällä vaihtoehtoja huoneen muotoihin.

Katon harjakulmalla ei mielestäni väliä, jos et tee sisäkatosta harjalle asti avautuvaa. Kannattaa jättää ainakin 50% katosta tasaiseksi, jotta saat siihen päälle akustoivaa eristystä.
 
Tsekkaa tällä vaihtoehtoja huoneen muotoihin.

Katon harjakulmalla ei mielestäni väliä, jos et tee sisäkatosta harjalle asti avautuvaa. Kannattaa jättää ainakin 50% katosta tasaiseksi, jotta saat siihen päälle akustoivaa eristystä.
Harjaan asti auki mutta tuonne voisi toki virittää pari isompaa DIY pilveä roikkumaan. Kaukosäädettävällä sähkövinssillä säätää sit biisikohtaisesti oikeaan korkeuteen. Määpä vähän laskeskelen noita mittoja. Kiitos!
 
Tuollainen säädettävä demppari erään studio/produktiotilan kuuntelu/miksauspaikan yläpuolella on tullut toteutettua; roikotimme katosta kolmella köydellä n. 2m x 3m rimakehikkoa johon oli pingoitettu huopamainen kangas. Kankaan yläpuolelle asensimme akustovillaa, sitä mallia jossa on toisella puolella harsokangas estämässä pölisemistä. Köysien toiset päät päättyivät seinälle propattuihin knaapeihin muutaman koukun kautta. Mittailemalla kuuntelupisteen jälkikaiuntaa ja kokeilemalla eri dempparin eri asentoja sekä etäisyyttä katosta saimme kuuntelupisteen jälkikaiuntakenttää tasaisemmaksi eri taajuuksilla. Villan määrää täytyi myös kokeilla, mutta periaattessa paksumpi villakerros -> vaikutus siirtyi kohti matalampia taajuuksia. Biisikohtaisesti en lähtisi säätämään, loputon suo seuraa...

Studiotilamme katosta roikkui muistaakseni 13kpl kolmion muotoista canvas-taulua, n. 65cm kanttiinsa. Ne jätettiin roikkumaan hieman sattuman varaisiin asentoihin ja korkeuksiin diffuusoreiksi, toki huoneen mitat olivat n. 11m x 8,5m x 3,6m. Kaikki akustointi auttoi sekä äänityksiä että myös äänitetyn materiaalin tarkkailua kaiuttimista, soundi muuttui aina luonnollisempaan suuntaan, miksauskoppia ei siis ollut erikseen...

Harjakaton huoneen sisäpuolella pitäisin itse lähtökohtaisesti auki lähes ylös saakka, silloinhan lattian ja katon välillä ei ole kahta kohtisuoraa pintaa aiheuttamassa tärykaikua. Toisaalta jos huone vaatii vaimennusta matalilla taajuuksilla, dempparin voi mukavasti ripustaa harjan kohdalle, ei vie lattiapinta-alaa (jos se toimii ko. paikassa). Harjan läheisyyteen voi myös ripustaa diffuusorilevyjä rikkomaan suoria heijastuksia kaiuttimesta kuuntelupaikalle.

Liian kuolleen eli dempatun tilan rakentamista kannattaa välttää, paitsi jos tykkää kuulokemaisesta äänikuvasta, tai ehkä leffakäyttöön monikanavasysteemille. Tässä kohtaa astuu mukaan myös käytettyjen kaiuttimien suuntaavuusindeksi, kaikuisampaan tilaan suuntavammat kajarit ja toisin päin.

Paras olisi tietysti mallintaa huone materiaaleineen ja rakenteineen ennen rakentamista, jotta voisi optimoida vaimennusmateriaalien paikat ja huoneen mitat...

Tuo mh-audion linkki on erittäin käyttökelpoinen.

Lisäksi kannattaa tehdä excel-taulukko laskemaan huoneen seisovia aaltoja, vaikka 7 ensimmäistä kerrannaista korkeus-, leveys- ja syvyyssuuntaan. Taajuudet kun siirtää diagrammiin joka suunta omilla väreillään logaritmiselle taajuusasteikolle, näkee näppärästi etteivät erisuuntaiset seisovat aallot osu päällekkäisille taajuuksille. Näin olen joskus laskenut ongelmataajuuksia ilman kalliita akustiikan mallinnusohjelmia. Menee tuo ruutupaperillakin, on vaan hidasta puuhaa.

Terv. Antti
 
Back
Ylös