Kuulokkeiden äänikuvasta.

Janne-ii

Hifiharrastaja
Liittynyt
25.12.2007
Viestejä
2 680
Kaupunki
Nokia
Voi olla että liippa läheltä tuota kuulokkeiden äänepuhtautta käsittelevää ketjua, mutta aloitan nyt kuitenkin uuden.
Eli kun olen tässä hetken ajan kuunnellut Sennheiser HD-650 luureilla musiikkia, on minua alkanut hieman vaivata niiden äänikuva, tai sen osittainen puute. Tällä hetkellä laitteisto on vaatimaton. PC - M-Audio Audiophile USB - HD-650.
Eli kun tarkemmin kuuntelee soittimien paikkoja äänikentässä olen huomannut, että suoraan edessä on asiat ihan mallillaan, laulaja ja sen vieressä tapahtuvat asia ovat niinkuin pitää, mutta sitten tulee ikäänkuin "musta-aukko" ääneen, ja sitten taas äärilaidoilla tapahtuu. Onko tuo vain vahvistimen tai äänilähteen aiheuttamaa, vaiko onko asia aina näin kuulokkeilla kuunnellessa?
Nyt on käytössä Crossfeed suodin Foobar2k ohjelma kanssa. Tämän kanssa äänikuva on selkeämmin "päänsisällä" kun taas ilman sitä ääni aukeaa hieman kauemmas, mutta silti sama stereokuvan pilkkoutuminen tapahtuu. Muuten ääni on IMO mukavampi kuunnella tuon Crossfeedin kanssa.
Miten siis on, kannattako panostaa kunnon lähteeseen ja vahvistimeen, jotta tuo korjaantuu, vai tuoko nuo asiat vain muuta hyvää :) äänelle?
 
Piti vielä testata ilman tuota Crossfeediä. Ilman sitä, ilmiö ei ole enää ihan nii voimakas, mutta silti huomattavissa, muutama mukava asia äänessä tosin hukkui kun CF:n otti pois :-\
 
Sennheiserillä tuo äänikuvan pilkkoutuminen tuntuu olevan jonkin verran pahempaa kuin muilla valmistajilla. Tästä olen nähnyt keskustelua muuallakin, mutta en kyllä muista missä (Head-Fi?). Rehellisyyden nimissä on sanottava että etenkään vahvistimesi ei ole luuriesi tasolla, joten sen vaihtaminen varmasti auttaisi jonkin verran.
 
Kuulokkeilla ja vahvistimella on varmasti jossain määrin vaikutusta, mutta ylivoimaisesi suurin vaikutus on alkuperäisellä kaiuttimille mikitetyllä, miksatulla ja masteroidulla äänitteellä. Sille asialle ei tosiaankaan ole paljon tehtävissä muuta kuin crossfeed/kaiutinemulointi-DSP.

Oma lähestymistapani on pragmaattinen: pyrin kuuntelemaan kuulokkeilla niille sopivia levyjä ja kaiuttimilla taas kaiutinmusiikkia. Pääsääntöisesti sopivuutta ei tiedä muuten kuin kuuntelemalla. Tietokoneella kuunnellessa toivoisi, että raitojen standardeihin tägeihin sisältyisi joku "headphone-compatible/optimized"-täppä, jolloin voisi yhdellä klikkauksella rajata ping-pong-stereot pois.

Oman kokemukseni mukaan kohtuullisen minimaalisesti mikitetty akustinen musiikki yleensä toimii ihan ok kuulokkeilla, vaikka olisikin käytetty jotain suht huonosti luureille sopivaa mikitystä (ORTF tms). Yllättäen jopa tuntuu siltä, että binauraaliset keinopää-äänitteet eivät edes tuota kovin miellyttävää kuuntelukokemusta nimenomaan musiikilla vaan sopivat paremmin ympäristöäänitteisiin ja efekteihin. Poikkeuksia toki on, mutta yleisesti ottaen koko binaural-genre on toistaiseksi aika olematonta. Mahtaisiko asiaan tulla muutosta, kun iPod-sukupolven myötä kuulokekuuntelu alkaa kohta olla enemmän mainstreamia kuin kaiuttimet!

Mukavimpia stereoelämyksiä kuulokkeilla ovat usein Suomen ainoan hifiradiokanavan eli YLE 1:n radiodokumentit.
 
THD sanoi:
Kuulokkeilla ja vahvistimella on varmasti jossain määrin vaikutusta, mutta ylivoimaisesi suurin vaikutus on alkuperäisellä kaiuttimille mikitetyllä, miksatulla ja masteroidulla äänitteellä. Sille asialle ei tosiaankaan ole paljon tehtävissä muuta kuin crossfeed/kaiutinemulointi-DSP.
Tästä olen kyllä itse hieman eri mieltä. Kyllä nuo ping-pong äänitykset kuulostavat lähes yhtä rasittavilta (nykyään) kaiuttimien kautta kuunnellenkin.

Tosin jossain vaiheessa olin noilla samoilla linjoilla kuin sinä nyt. Mutta silloin käytinkin sitä crosfeediä ja uskoin sen "autuaaksi2 tekevään voimaan. :D Ymmärrän siis tuon näkökulman, mutta olen silti eri mieltä. >:D
 
Jooh en tosiaan toivo että esim metallica alkais tuollaista vääntämään >:D
 
uustolli sanoi:
Löysin sattumalta spotifystä binaural jammailua. http://open.spotify.com/track/4GCiNu7tqeVtkX5HiDLZqJ Ottmar Liebert - Close Up on levyn nimi jollei spotifystä halua kuunnella.
Kuulostaa todella veikeältä kuulokkeilla, varsinkin kun pistää silmät kiinni :).

Moi,

tuossa on vielä videoversio binauraalisen äänitteen tekemisestä jossa näkyy soittajien sijoittuminen ja liikkuminen äänityksen aikana.

http://gallery.mac.com/o.liebert#100000

No ... hauskaltahan tuo kuullostaa mutta ei kuitenkaan aivan autenttiselta.

Jokaisella meillä on erilainen pää eikä tuollainen keinopää vastaa sitä tarkasti?
Aivot prosessoivat kuulemaamme voimakkasti ja olemme kokemuksen perusteella oppineet paikatamaan ääniä yksilöllisesti?

Lisäksi binauraalinen äänite kuulostaa mielestäni ihan hirvittävältä kaiutinkuuntelussa.

t. FiveDotOne
 
Up Close on kiva levy. Ekaa kertaa näin tuon videon, kuuntelukokemusten perusteella olisin olettanut tuon perkussionistin olevan paljon taempana, jossain parin metrin päässä, ainakin mätkiessään tuota jakkaraansa. Eniten ainakin tämän äänitteen binauraalisuudessa häiritsee, että takaa päin tulevat äänet soivat realistisemmin kuin edestä: naaman edessä tuntuu olevan pehmustettu seinä ja takanapäin ainakin 2/3 huoneen tilasta.

Jos tykkää energisemmästä flamencohenkisestä musiikista, toinen levy mitä kannattaa kokeilla on Rodrigo y Gabrielan eponyymi, tarkemmin raidat Tamacun ja Ixtapa. Ei taida olla binauraalinen äänite kyseessä, mutta kuulokkeilla äänikuva välittyy huomattavasti paremmin kuin kaiuttimilla.
 
Kuulokkeiden tilavaikutelmaa tutkittaessa huomattiin mm., että
- teknisesti korkeatasoinen kuuloke koetaan myös miellyttäväksi
- tilavaikutelmalla on tärkeä merkitys sille, kuinka korkea miellyttävyysarvosana kuulokkeelle annetaan
- oikeanlaisella taajuusvasteella on tärkeä merkitys tilavaikutelmalle
- ehkä yllättäen tilavaikutelma ei korreloi sen kanssa kuinka tarkasti äänilähteet vaakatason kuuntelukentässä (azimuth) sijoittuvat


Kuulokkeen taajuusvasteelle suositellaan tasaisuutta erityisesti välillä 100-1600 Hz äänikuvan syvyysulottuvuuden kannalta. Sopiva taajuusvaste välillä 4-7 kHz tukee lateraalista paikantumista.
Sillä, että tilavaikutelma ja vaakasuora sijoittumistarkkuus eivät korreloi, lienee yleisempääkin mielenkintoa. Korostunut pistemäisyys äänikuvassa ei tunnu miellyttävältä.

http://www.mdpi.com/2076-3417/6/4/117/htm
 
Sanonpa yhden asian joka olisi pitänyt sanoa jo kauan sitten, mutta se onkin problemaattinen koska vastaväitteitä tullee runsaasti, mikäli joku vaivautuu lukemaan näitä kuulokeketjuja. Asia mikä tullee esiin melkein paremmin HD-800:lla kuin kaiuttimilla. No nin, tässä se sitten on: foobar2000-ohjelmassa on soittimena jotakin pielessä. Se tappaa äänestä jotakin pientä mutta merkityksellistä. Sointi on tarkka, mutta kliininen ja kaksiulotteinen. Kun esim. soitan vaikkapa teknisesti mukavatasoista akustista jazzvokaalilevyä Suzy Boguss-Swing, joka on itsellä sekä cd:nä/flaccina ja löytyy Premiumista niin jopa jälkimmäinen soi mielestäni paremmin. Suurin ero on syvyysulottuvuudessa, mikä foobarilla on aika lattana. Eroa on varmaan muutakin mitä ei ole helppo löytää. Kuuntelu Premiumilla on kuitenkin omasta mielestä äänellisesti hauskempaa, jotenkin musiikki soljuu sillä myös paremmin eteenpäin ja lahjomaton tieteellinen indikaattori eli jalan läpsytys lattiaa vasten toimii.
 
Viimeksi muokattu:
^ Oletko kokeillut eri ulostuloja foobarista? Jos spottari(?) käyttää directsoundia niin samaa. Eipä mikään kyllä nyt takaa että kuuntelet samaa masteria?
 
^ Oletko kokeillut eri ulostuloja foobarista? Jos spottari(?) käyttää directsoundia niin samaa. Eipä mikään kyllä nyt takaa että kuuntelet samaa masteria?
Juu, ulostulona foobarista on toiminut directx:n ohittava wasapi (event), M2Techin ajuri. Win mixerillä sointiin tulee kyllä vähän pehmeyttä ja pyöreyttä lisää. Olisiko sitten vain niin että HD-800+bitperfect flac antaa "liiankin" mustan taustan jossa HD-800 vaakasuorassa linjassa sijoittaa soittimet liiankin pistemäisesti kun taas winmixerin kanssa ja varsinkin häviöllisellä formaatilla tuo pistemäisyys pehmenee ja syvyysulottuvuus pääsee paremmin esiin. Kuullostaa monimutkaiselta, mutta äskeisessä kuuloketutkimuksessa juuri todettiin että vaakasuora äänikuvan sijoittuminen ei korreloi koetun laadun kanssa. Tuohan olisi ihan tajuttavaa jos ajatellaan että pieni soinnin pehmennys yleensä vähän avittaa HD-800:n toiston äänikuvan miellyttävyyttä. Siksi laitoinkin tämän jutun nimenomaan tähän ketjuun. Voihan olla että vika ei ole niinkään foobarissa vaan siinä että HD-800:n kanssa tulee tavallaan liiallinen äänellinen tuplavaikutus kun toinenkin yksinään jo riittäisi. Itse olen näköjään allerginen tuolle liialle pistemäisyydelle, se ei koskaan ole ollut asia jota mistään äänikuvasta haen. Mieluummin dynaaaminen ja elävä ja vaikka vähän epämääräisempikin äänikuva kuin liian staattinen ja pistemäinen. Ihanteellinen äänikuva muistuttaa livetilannetta missä yhdityvät äänikuvan vakaus ja musiikin joka puolelta tuleminen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei-kaupallisia selvityksiä on vuosien mittaan tehty kuulokkeiden tilavaikutelman kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti äänikuvan laajentaminen pään ulkopuolelle (externalization), 3d-vaikutelman luominen ja toiston yleinen miellyttävyys. Esim. sellaiset metodit kuin HRTF-pohjaiset binauraaliset algoritmit ja BRIR (Binaurar room impulse response) on tullut eteen. Oheinen kuva voi antaa meikäläisen tapaiselle harrastelijallekin jonkinlaisen käsityksen mistä voisi olla kyse

screenshot.27.jpg

Iltalukemista
http://research.spa.aalto.fi/publications/theses/liitola_mst.pdf
http://lib.tkk.fi/Diss/2010/isbn9789526031965/isbn9789526031965.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Kuulokkeiden tilavaikutelmaa tutkittaessa huomattiin mm., että
- teknisesti korkeatasoinen kuuloke koetaan myös miellyttäväksi
- tilavaikutelmalla on tärkeä merkitys sille, kuinka korkea miellyttävyysarvosana kuulokkeelle annetaan
- oikeanlaisella taajuusvasteella on tärkeä merkitys tilavaikutelmalle
- ehkä yllättäen tilavaikutelma ei korreloi sen kanssa kuinka tarkasti äänilähteet vaakatason kuuntelukentässä (azimuth) sijoittuvat


Kuulokkeen taajuusvasteelle suositellaan tasaisuutta erityisesti välillä 100-1600 Hz äänikuvan syvyysulottuvuuden kannalta. Sopiva taajuusvaste välillä 4-7 kHz tukee lateraalista paikantumista.
Sillä, että tilavaikutelma ja vaakasuora sijoittumistarkkuus eivät korreloi, lienee yleisempääkin mielenkintoa. Korostunut pistemäisyys äänikuvassa ei tunnu miellyttävältä.

http://www.mdpi.com/2076-3417/6/4/117/htm
Lainatussa mainitun artikkelin (v. 2016) toinen kirjoittaja sai julkaistua väitöksensä (v. 2020)
todeten kuulokkeiden äänikuvaan liittyen mm.:
- Taajuusvasteen laadulla ja yhtenäisyydellä on tärkeä vaikutus spatiaaliseen vaikutelmaan
- Spatiaalisella vaikutelmalla on korkea korrelaatio subjektiivisen laatuvaikutelman kanssa
- Binauraalisilla äänitteillä ei saavuteta merkittävästi parempia spatiaalisen vaikutelman parametreja verrattuna 2-kanava stereomiksauksiin. (The binaural recordings do not obtain significant better results for the parameter spatial impression compared to two-channel stereo mixes.)
- Edullisilla kuulokkeilla todettu suora ei-lineaarinen särö ei vaikuta spatiaalisen äänikuvan havaitsemiseen.
- Etu-taka-suuntaista epäselvyyttä (front-back confusion) tapahtuu paljon sekä korkea- että matalalaatusilla kuulokkeilla.
- Syvyyssuntaiseen erotteluun vaikuttavat erityisesti epäsäännöllisyydet taajuusvälillä 100-1600 Hz
- Heikko taajuusvaste välillä 4-7 kHz heikentää vaakasuoraa paikantumissa äänikuvassa.

Väitöksen tulokset kertaavat siis paljolti aiemman artikkelin johtopäätöksiä paitsi lihavoitu. Tuo onkin mielestäni merkittävältä ja ajankohtaiselta vaikuttava tulos ajatellen vaikka ajankohtaisia pyrkimyksiä (esim. Atmos) spatiaalisen toiston kehittämiseksi. *) Kirjoittajan mukaan asia johtuu todennäköisesti siitä, että binauraalisia keinopää-äänitteitä kuulokkeilla kuunneltaessa ei sovellettu henkilökohtaisia HRTF-siirtofunktioita. " ---the binaural recordings employed do not seem to significantly produce a better ranked spatial impression than stereomixes, probably because the binaural recordings employed were made with a generic dummy head and not synthesized with each individual’s HRTF."

*) Edit. Dolby Atmos kuulokkeilla edellyttäisi ihan oman tarkastelunsa.
 
Viimeksi muokattu:
Toisessa ketjussa viitattiin rtings-sivustoon, joka tekee kuulokemittauksia ja -arvioita. Se tekee spatiaaliseen toistoon liityen eron äänialueen (passive soundstage) ja äänikuvantamisen (sound imaging) välillä. Äänialue (soundstage) on paikannus- ja tilavihjeet, jotka eivät ole luontaisia äänisisällölle (musiikille) ja jotka kuulokkeet 'luovat' (create) sen sijaan, että ne 'toistaisivat' (reproduce) niitä. Tämä eroaa kuvantamisesta (imaging), joka koostuu äänisisällölle ominaisista paikannus- ja tilavihjeistä, jotka kuulokkeet toistavat. Stage määrittää siis itse äänialueen havaitun sijainnin ja koon, kun taas kuvantaminen määrittää äänialueen sisällä olevien kohteiden sijainnin ja koon.
Näin rtingsin mukaan kuulokkeet määrittävät, koetaanko ääni tulevan pään sisältä vai edestä, kuinka avoin ja tilava äänialue (soundstage) on, kuinka paljon kuulokkeet akustisesti vuorovaikuttavat ympäristön kanssa ja kuinka vahva phantom-keskipiste on. Tämä on tärkeää, kun halutaan tarkasti tuotettu, suuri ja tilava äänialue (soundstage), joka on samanlainen kuin stereokaiutinjärjestelmässä.
Äänialuetta (stage) ja kuvantamista (imaging) voinee havainnoida käytännössä luonnollisesti siten, että kuuntelee samaa äänitettä eri kuulokkeilla tai seteillä.
Itse tekisin edelläolevaan sen pikkuisen varauksen, että vaikka stagen ja imagingin välillä voidaan tehdä ero, ne käytännön kuulohavainnossa luullakseni myös jollakin tavoin liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi eri kuulokkeet voivat toistaa myös äänilähteiden sijoittumisen ja paikantumisen äänikuvaan pikkuisen eri tavoin, esimerkiksi pistemäisen (pinpoint) tarkasti tai vähän orgaanisemmin. Itse koen liialllisen pinpoint-tarkkuuden jopa epämiellyttävänä. Parempi on kokemus, että sen lisäksi, että äänilähteen voi havaita riittävän ja luonnollisen tarkasti paikantuvan äänikuvassa tiettyyn suuntaan, sama äänilähde myös kärjistetysti sanoen tuntuu "soivan kaikkialla". Viimeksi mainittu viittaa mielestäni kuulokkeen toiston orgaanisuuteen ja myös stagen riittävään kokoon (myös syvyysuunnassa), mikä palvelee toiston luonnollisuutta eli livekokemuksen kaltaisuutta. Tässä mielessä myös äänikuvaan (image) liittyvät asiat saattaisivat olla kuulokekohtaisia. Kyse ei ehkä kuitenkaan ole niinkään siitä, että asiat olisivat kuulokkeen "luomia" stagen koon tavoin, vaan pikemminkin siitä, että kuulokkeilla on keskenään erilainen kyky tai tapa toistaa äänitteellä jo olevia asioita.
Nämä asiat voidaan kuitenkin varmaan kokea myös eri tavoin kuuntelijasta riippuen, mistä olisikin hauska saada kommentteja.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös