Kuulokenurkka.com - suomenkielisiä kuuloke- ja laitearvosteluja

Kovastihan tuotakin kiinnostaisi testata, mutta täytyisi melkeinpä saada jotakin reittiä pitkin lainaan tai hyödyntää palautusoikeutta tms. Langattomat kuulokkeet ei oikein käytettynä liiku eteenpäin, joten ei ole mahdollista kaikkiin malleihin sitoa rahaa kiinni. Jos kuitenkin saan pientä mainosyhteistyötä rullaamaan, tilanne saattaisi muuttua.
Ymmärrän että ei ole ihan helppo saada testiin. Arvostelu saattaisi vetää sivuille Googlen kautta myös ns. ei-hifistejä. Todella kiinnostavaa olisi miten tuon hintaiset Applen kuulokkeet rinnastuvat siihen mitä perinteisiltä hifi-merkeiltä saa.
 
Kyllä näin, mulla riittää kun potikka on kello kahdeksan kohdalla max. Ysiin ei ole tainnu kertaakaan tarvinnu kääntää vaikka luukuttelee.
Niin ja käytössä dynaamiset kuulokeet, ei planareita.
Kuulokekäytössä vahvistimen järjetön ylimitoittaminen on tarpeellista,. koska markkinat, voihan joku pitää merkittävänä, että ikäänkuin mittarissa on lukemia 260km/h vaikka huippunopeus jäisi sataseen, voisinhan itsekkin tuoda esiin, etten eläissäni ole törmännyt kuulokkeisiin, joista en olisi saanut kännykällä riittävää äänenvoimakkuutta, varsin yleinen volymetaso on 50%.
 
Kuulokekäytössä vahvistimen järjetön ylimitoittaminen on tarpeellista,. koska markkinat, voihan joku pitää merkittävänä, että ikäänkuin mittarissa on lukemia 260km/h vaikka huippunopeus jäisi sataseen, voisinhan itsekkin tuoda esiin, etten eläissäni ole törmännyt kuulokkeisiin, joista en olisi saanut kännykällä riittävää äänenvoimakkuutta, varsin yleinen volymetaso on 50%.
Niitä on paljon. Kyse on vaan siitä ettet ole juurikaan kokeillut.
Hanki DCA E3 ja kokeile kännykällä, kerro kuinka kävi?
Ai niin ja hei; riittävä äänenvoimakkuus ei välttämättä läheskään aina sisällytä itseensä riittävää äänenlaatua. :)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Niitä on paljon. Kyse on vaan siitä ettet ole juurikaan kokeillut.
Hanki DCA E3 ja kokeile kännykällä, kerro kuinka kävi?
Ai niin ja hei; riittävä äänenvoimakkuus ei välttämättä läheskään aina sisällytä itseensä riittävää äänenlaatua. :)
Niin väärässä olet taas ja tapasi mukaan vähättelet muiden kuulohavaintojen uskottavuutta.
Yrität hämätä tekniikkaa ymmärtävää henkilöä tekemään hankinnan vain ehdotuksesi takia, en tartu vedätykseen.
Kerro lisää havainnoistasi riittävän äänenvoimakkuuden omaavien vahvistimien äänenlaatu ongelmista?
 
Oman pienen kokemuksen perusteella olen tullut tulokseen että kuulokevahvistimen impedanssi versus kuulokkeiden impedanssi on melko merkityksetön seikka johon ei kannata juuri tuijotella. "Optimaalisen sovituksen" sijaan suosittelen kuuntelemaan miltä soundaa.
SN3:n antoimpedanssi on 7,5ohm ja käytössä 32 ohm kuulokkeet. Soi pirun hyvin.
En tarkoita, että oikea vastaus olisi <1Ohm lähtö, mutta korkea arvo voi dynaamisilla kuulokkeilla heittää taajuusvastetta useita desibelejä. Omassa räkkilaitteessa on 70 Ohm lähtö. 32 Ohm dynaamisista puuttuu alapää. 300 Ohm Senkut taas toimii erinomaisesti.
 
Kuulokkeen impedanssi ja herkkyys eivät liene vakioita läpi koko taajuusalueen? Tulos on käyrä eikä yksittäinen arvo.
Minulla on ollut useitakin kuuloke / kuulokevahvistin -pareja joissa, vaikka speksien mukaan tehoa ja voimaa pitäisi riittää, eivät ne ole korviin kuulostaneet hyvältä. Bassopuolelta puuttuu tehoa tai diskantti ei kuulosta oikealta, vaikka voluumimielessä keskiäänien kohdalla oltaisiin jo ihan riittävissä äänenvoimakkuuksissa. Tämä on tullut esiin lähinnä pienitehoisten solid state -vahvarien kanssa ja dac/HPA -komboissa.

Putkivahvistimet ovat sitten vielä oma kokonaisuutensa, ne tuntuvat olevan vielä eri tavalla rajoittuneita sopivien kuulokkeiden kanssa käytetettäväksi vaikka niissä olisi impedanssisäätö. Planaarit ja muut pieni-impedanssiset jätän väliin, paremmin toimivat ison impedanssin dynaamiset kuulokkeet jotka yhteensopiva putkivahvistin saa eloon jfet/mosfet vahvistimia paremmin (esim Sennheiser 800).

Vaikka kännykkädonglella saisi riittävästi äänenvoimakkuutta niin ei se ole äänenlaadun tae. Kännyköistä itsestäänhän kuulokevahvistimet ja -liitännät poistuivat jo useampia sukupolvia sitten.

Sitten toisaalta on niitä "dongleja" tai käytännössä kannettavia dac/amp -kokonaisuuksia joissa äänenlaatu on oikein mainio suurelle osalle moderneja kuulokkeita siihen käyttöön, esim Chordin Mojo2. Siinä, ja muissa saman kaltaisissa taitaa tekijänä olla oma akku (tai erillinen virtaliitin) joka mahdollistaa puhelimen usb-tehoa paremman virran vahvistimelle jolla vähän vaikeammankin kuulokkeen elementit saa elämään.

Oma virtaliitin ja akut taitaa olla DAPeissakin se syy, miksi ne jaksavat ajaa erilaisia kuulokkeita kännykkädongleja paremmin.

Kuulokeliitännässä ylimääräinen teho ei kuitekaan ole koskaan ollut haittaava tekijä. Liian pieni teho on.
 
En tarkoita, että oikea vastaus olisi <1Ohm lähtö, mutta korkea arvo voi dynaamisilla kuulokkeilla heittää taajuusvastetta useita desibelejä. Omassa räkkilaitteessa on 70 Ohm lähtö. 32 Ohm dynaamisista puuttuu alapää. 300 Ohm Senkut taas toimii erinomaisesti.
Juu, kuten kirjoitin; suosittelen kuuntelemaan. :)
Esim. mun tapauksessa Grado vain hyötyy pienestä boostista bassoilla. Basson iskuun tai kontrolliin "liian korkea" antoimpedanssi ei tunnu mun setissä vaikuttavan. Fiiossa taasen impedanssi heittää dynaamiseksi yllättävän vähän.

Ainahan nämä on setti- ja henkilökohtaisia asioita. Saatoin tapani mukaan yleistää liikaa.
 
Kuulokkeen impedanssi ja herkkyys eivät liene vakioita läpi koko taajuusalueen? Tulos on käyrä eikä yksittäinen arvo.
Itselleni olisi jäänyt luulotus nyrkkisäännöksi, että kuulokkeen antoimpedanssin ei olisi hyvä olla yli 1/8 kuulokkeen impedanssista. Näin erityisesti dynaamisilla kuulokkeilla, joiden impedanssi vaihtelee varsinkin ääritaajuuksilla. Magnetoplanaarit lienevät tässä suhteessa enemmän immuuneja, niillä vahvistimen ja kuulokkeen välinen impedanssisuhde ei muuttane kuulokkeiden taajuusvastetta (äänensävyä), vaikka suhde ei olisi täydellinen. Sen sijaan planarit tykkäävät tehosta (w) ja varsinkin virrasta (A).
Valmistajan ilmoittama kuulokkeen herkkyys (db) on tosiaan kaiketi yleensä mitattu jollakin yhdellä keskialueen taajuudella, mikä ei kerro herkkyydestä taajuuden äärialueilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kännyköistä itsestäänhän kuulokevahvistimet ja -liitännät poistuivat jo useampia sukupolvia sitten.
Sonyn puhelimissa taitaa olla vieläkin .

Itsellä jonkun vuoden vanha malli . Yllättävän hyvä ääninen oikein mieyllyttävä .

Ei siinäkään kyllä äänen paineilla juhlita . Koitin tuota Denon AH-D 5200 ja Audezen 2lcd cloused kuulokkeilla , jos vaan kovempaa soisi niin ...
 
Sonyn puhelimissa taitaa olla vieläkin .
Jep, samoin kuin monissa hieman halvemmissa Samsungeissa, yms.. Ne ovat harvinaisuus Sonyn ulkopuolella lähinnä 'huippumalleissa'. Tosin, Asuksen pelipuhelimissa löytyy kanssa (samoin kuin toinen USB-C).

Koekuuntelin itse mm. LCD-XC:tä myös Sonyn puhelimen kautta, kun itselläni ei vielä silloin ollut muita lähtöjä. Mojo 2 tuli sen perässä. Ja oli se Sonyn lähtö sille parempi kuin Lenovon läppärin.

Magnetoplanaarit lienevät tässä suhteessa enemmän immuuneja, niillä vahvistimen ja kuulokkeen välinen impedanssisuhde ei muuttane kuulokkeiden taajuusvastetta (äänensävyä), vaikka suhde ei olisi täydellinen.
Niillä on useammin tasainen impedanssikäyrä, mutta siinä sitten suhteessa löytyy myös poikkeuksia kuten Liric 2 kiitos sen taajuusvasteen sähkösuunnittelulla muokkaamisen.
 
  • Tykkää
Reaktiot: QoE
Tällainen tuli lopulta Kaiku Wavesta, kun puhtaasti mittauksia tarkastellaan. Varsin odotetusti ilman vastamelua basson taso nousee melkoisesti, mitä tosin voi kompensoida siirtämällä kuulokkeita korvilla taaksepäin (boostaa ylämidejä). Vastamelu päällä kannattaakin mieluummin siirtää kuulokkeita eteenpäin, jos meinaa liian neutraaliksi ja energiseksi muuttua. Nämä mittaukset ovat melko keskeltä mitattuna.

1782935941491.webp

Kehitysversioissa ei preesensalueelle tullut yhtä suurta kuoppaa, joten tämä piirre luultavasti hieman vaihtelee ja riippuu myös siitä, miten tuoreet pehmusteet ovat.
 
Airpods Max 2 -arvio olisi erittäin kiinnostava. Tuli juuri hankittua, ja vaikuttavat kyllä kovalta kamppeelta. En ole langalla eli high resinä vielä edes testannut.
 
Tullut vissiin oltua täältä poissa liian kauan, kun ketju oli lähtenyt pois seurannasta. :D

Pari viikkoa olen purkanut uudessa kodissa muuttolaatikoita, sisustanut, koonnut huonekaluja ja raivannut villiintynyttä pihaa. Hetki vielä menee ennen kuin kuulokkeita ehdin taas testailemaan. On itse asiassa ihan mielenkiintoista nähdä, muuttuuko näkemykset miten uudessa ympäristössä.

Sonyn The ColleXion on yhä testipenkissä ja Kaiku Wavesta jotakin haaveilin kirjoittavani, mutta ilmeisesti valmistaja vielä säätää ääntä jonkin verran uusiksi, joten ei keskeneräisestä ole helppo kertoa. Jatkossa siis onnistuu erillinen DSP-korjaus ANC ON ja OFF -tiloille, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Zaylli Lyrö on myös kiva kuuloke, joten siitäkin tulee aikanaan testi. Roderick jossakin kohtaa kirjoittaa lisäksi SASH Matrixista eli DSH-Studio Onyx Planarista. Valmistaja hieman sekoilee EU-byrokratian keskellä. Ilmeisesti kuulokkeista on myös erilaisia versioita, joten onpas sekavaa...

Yritän huomioida jatkossakin toiveita, kunhan arki palaa ja on hieman selkeämpi tilannekuva siitä, mitä nykyinen elämä muutoin maksaa aiempaan verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Roderick jossakin kohtaa kirjoittaa lisäksi SASH Matrixista eli DSH-Studio Onyx Planarista. Valmistaja hieman sekoilee EU-byrokratian keskellä. Ilmeisesti kuulokkeista on myös erilaisia versioita, joten onpas sekavaa...
En ihmettele yhtään jos menee sekoiluksi. Siinä missä EU tekee paljon hyvää esimerkiksi tuoteturvallisuutta ajatellen, niin samalla samat päätökset kusee helposti pienempien valmistajien muroihin. Heti jos laite luetaan sähkölaitteeksi, niin vaatimukset kasvaa eksponentiaalisesti. Jos sama tuote olisi vaikka korvalaput jossa ei kulje sitä alle yhden voltin jännitettä niin kukaan ei ole katsomassa perään.

Edit: En siis ole sen vertaa perehtynyt caseen että liittyykö paljon noihinkaan kun tuo valvonta voi olla tuon alueen maissa vähän löyhempää. Kunhan puran omaa turhautumista aiheeseen :).
 
Viimeksi muokattu:
Tullut vissiin oltua täältä poissa liian kauan, kun ketju oli lähtenyt pois seurannasta. :D

Pari viikkoa olen purkanut uudessa kodissa muuttolaatikoita, sisustanut, koonnut huonekaluja ja raivannut villiintynyttä pihaa. Hetki vielä menee ennen kuin kuulokkeita ehdin taas testailemaan. On itse asiassa ihan mielenkiintoista nähdä, muuttuuko näkemykset miten uudessa ympäristössä.

Sonyn The ColleXion on yhä testipenkissä ja Kaiku Wavesta jotakin haaveilin kirjoittavani, mutta ilmeisesti valmistaja vielä säätää ääntä jonkin verran uusiksi, joten ei keskeneräisestä ole helppo kertoa. Jatkossa siis onnistuu erillinen DSP-korjaus ANC ON ja OFF -tiloille, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Zaylli Lyrö on myös kiva kuuloke, joten siitäkin tulee aikanaan testi. Roderick jossakin kohtaa kirjoittaa lisäksi SASH Matrixista eli DSH-Studio Onyx Planarista. Valmistaja hieman sekoilee EU-byrokratian keskellä. Ilmeisesti kuulokkeista on myös erilaisia versioita, joten onpas sekavaa...

Yritän huomioida jatkossakin toiveita, kunhan arki palaa ja on hieman selkeämpi tilannekuva siitä, mitä nykyinen elämä muutoin maksaa aiempaan verrattuna.
Itselläkin oli suunnitelmissa tilata SASH Matrix, mutta epämääräisyydet valmistajan suunalla saivat luopumaan ajatuksesta.

Onko SASH tai DSH-Studio viestinyt mitään virallista muutoksista? Jos syy on EU-lainsäädännössä, niin luulisi asia kestävän päivänvalon.
 
Itselläkin oli suunnitelmissa tilata SASH Matrix, mutta epämääräisyydet valmistajan suunalla saivat luopumaan ajatuksesta.

Onko SASH tai DSH-Studio viestinyt mitään virallista muutoksista? Jos syy on EU-lainsäädännössä, niin luulisi asia kestävän päivänvalon.
Ei ole virallisemmin mitään viestinyt, joten en viitsi tilannetta kaikessa tarkkuudessaan avata – enkä ihan kaikkea luultavasti tiedäkään. Kyse on kuitenkin siitä, ettei ainakaan vielä alkuvuonna ollut täyttä lupaa harjoittaa liiketoimintaa EU-alueella, joten kuulokkeiden myyminen on vaatinut ylimääräistä kikkailua. Kuluttajan asiasta ei suuremmin tarvitse murehtia, vaan lisäriesaa aiheutuu pääasiassa valmistajalle.
 
Kuluttajana kuviossa eniten häiritsee, että SASH Audio on vähin äänin kadonnut internetin maailmankartalta ja tilalle ilmestyy DSD Studio samoilla tuotteilla, mutta eri tuotenimillä. Tämä on tapahtunut ilman valmistajan selitystä. Asiasta jää aika ohut luottamus valmistajaan, vaikka taustalla olisikin jotakin, mistä asiakkaana ei tarvitsisi välittää.
 
Takaisin
Ylös