Palstalta myös ostin Atticukset. Nautittavat pelit. Toimivat raskaammalla materiaalilla hyvin. Teknisin tykitys ei ole näiden juttu. Baronesin ensimmäinen "Red" ainakin toimii mahtavasti.
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Yhdistyksen nettikauppa on avattu! Ostoksille!.
Kuulokeharrastajia
- Keskustelun aloittaja moukkunen
- Aloituspäivämäärä
Mitään mistään pois ottamatta ja vaikka kukaan ei kysynyt, niin nyt kun ei meinaa tuolissa pysyä: me happy! Setti on ensinnä edelleen LD MKIII ja nyt siihen Nad CS1 & HD660 S2. HD650:t on myös, mutta metallille ehdottomasti tämä päivitetty 660 S2.
Kummastelen kovasti rtingsin mittauksia: joskus minulla oli rinnalla HD599:t jolle rtatings lupailee enemmän neutraalisuutta, mutta kuuntelussa bassot oli pehmeetä pyöreetä purkkaa ja tuli oikeasti paha olo niiden kanssa. Meni luotto noihin mittauksiin saman tien: kuulokkeet täytyy kuunnella ja unohtaa tyhmät mittaukset!
Ja juuri kun pääsin kehumasta niin netti alkoi pätkiä. Se paha näissä striimeri-kuunteluissa. Ääntä en voi silti moittia. Hifi-Tidalia soittaa hyvin. Tulee varmaan tuo Projectin pieni cd-soitinkin vielä silti vaihdettua. Kyykähti oudosti, väliin ei huoli levyä millään vaikka täysin soittamaton.
ui-ui... ihokarvat käsissä nousi pystyyn kun Remorse is for the dead alkoi...
Kummastelen kovasti rtingsin mittauksia: joskus minulla oli rinnalla HD599:t jolle rtatings lupailee enemmän neutraalisuutta, mutta kuuntelussa bassot oli pehmeetä pyöreetä purkkaa ja tuli oikeasti paha olo niiden kanssa. Meni luotto noihin mittauksiin saman tien: kuulokkeet täytyy kuunnella ja unohtaa tyhmät mittaukset!
Ja juuri kun pääsin kehumasta niin netti alkoi pätkiä. Se paha näissä striimeri-kuunteluissa. Ääntä en voi silti moittia. Hifi-Tidalia soittaa hyvin. Tulee varmaan tuo Projectin pieni cd-soitinkin vielä silti vaihdettua. Kyykähti oudosti, väliin ei huoli levyä millään vaikka täysin soittamaton.
ui-ui... ihokarvat käsissä nousi pystyyn kun Remorse is for the dead alkoi...
Tiukkapipo
Jäähyllä
- Liittynyt
- 11.8.2007
- Viestejä
- 4 983
Rtingsin HD599-mittaus ei ole bassoalueen osalta millään tavalla ristiriidassa tuon subjektiivisen mielipiteesi kanssa.
Varmaankin juuri näin ja selviö etten niitä käppyröitä osaa tulkita. Otaksun että optimaalisessa tilanteessa käppyrä ei ole käppyrä vaan suora... ? Mitä sitten meinaavat neutraalisuudella kun korvaan kuullostaa kovasti väärältä? Toisaalta ihan sama, korvalla näitä joutuu/saa kuunnella.
Tiukkapipo
Jäähyllä
- Liittynyt
- 11.8.2007
- Viestejä
- 4 983
Jos olen oikein ymmärtänyt, Rtingsin esitystavan taustalla on jonkinlainen tavoitekäyrä, joka ei ole oikeasti suora. Mutta kuvaajassa tavoitekäyrä on ikään kuin suoristettu. Joten tavoitekäyrään verrattuna Hd599 näyttäisi tuottavan bassoa aika reilusti.
Sword Of Damocles
Käyttäjä
Kuulokkeiden optimaalinen taajuusvaste ei ole mitatessa suora, koska sitä ei mitata kaiuttimien tapaan huoneessa, vaan siinä huomioidaan suoraan korvan vaikutus lopputulokseen. Raakamittauksissa ylemmät taajuudet mittautuu alempia taajuuksia voimakkaammiksi, koska korvamme vahvistaa luonnollisesti kyseisiä taajuuksia ja myös aivomme odottavat kuulevansa ne siten. Tuon pohjalta on sitten tehty kuulokkeiden taajuusvasteen tulkinnan tueksi ja vertailupohjaksi erilaisia tavoitekäyriä, jollainen on käytössä myös Rtingsilla. Esimerkiksi Harmanin tavoitekäyrä kuvaa tasapainoisen
kaiuttimen hyvässä kuuntelutilassa ihmisen
korvaan synnyttämää vastetta, joten se on suosituin vertailupohja kuulokkeiden taajuusvasteelle.
Tässä esimerkkinä vuoden 2018 tavoitekäppyrä ja Sennheiser HD600:
Raakamittauksissa (RAW) kaiuttimien tapaan suorana mittautuva kuuloke kuulostaisi todella mälsältä, koska toisto jäisi ylätaajuuksilta liian vaimentuneeksi. Pientä hämmennystä voi kuitenkin aiheuttaa se, että osa kuulokkeiden taajuusvastekuvaajista on kompensoituja. Tällöin tavoitekäyrä on asetettu vaakasuoraksi referenssiksi ja kuvaaja kertoo sen, kuinka monta desibeliä kuulokkeiden taajuusvaste eroaa siitä milläkin taajuudella.
Tähän tapaan aiempi käppyrä kompensoituna:
Kuvaajaa tulkitessa kannattaakin aina olla tarkkana, onko kyseessä raakamittaus vai kompensoitu mittaus. Rtings julkaisee jutuissaan molempia. Useimmiten eri sivustot julkaisevat pelkkiä raakamittauksia, koska niistä pystyy näkemään suoraan, millainen tavoitekäyrä on ollut käytössä. Kompensoiduissa mittauksissa tavoitekäyrän muoto ei tule ilmi, joten jos käytettyä käyrää ei ole kerrottu, tulokset voivat johtaa virhetulkintoihin kuulokkeiden äänestä.
Toivottavasti tämä selventää kuvaajien tulkintaa jatkossa. Toki seuraava askel on sitten päätellä, miltä minkäkinlainen vaste kuulostaa todellisuudessa. Rtingsin oma tavoitekäyrä kuulostaa heidän mielestään neutraalilta, mutta asiasta ei tarvitse olla samaa mieltä. Sivusto ei voi käyttää yleisempää Harmanin käyrää, koska heidän harvinainen mittauslaite perustuu erilaiseen standardiin.
kaiuttimen hyvässä kuuntelutilassa ihmisen
korvaan synnyttämää vastetta, joten se on suosituin vertailupohja kuulokkeiden taajuusvasteelle.
Tässä esimerkkinä vuoden 2018 tavoitekäppyrä ja Sennheiser HD600:
Raakamittauksissa (RAW) kaiuttimien tapaan suorana mittautuva kuuloke kuulostaisi todella mälsältä, koska toisto jäisi ylätaajuuksilta liian vaimentuneeksi. Pientä hämmennystä voi kuitenkin aiheuttaa se, että osa kuulokkeiden taajuusvastekuvaajista on kompensoituja. Tällöin tavoitekäyrä on asetettu vaakasuoraksi referenssiksi ja kuvaaja kertoo sen, kuinka monta desibeliä kuulokkeiden taajuusvaste eroaa siitä milläkin taajuudella.
Tähän tapaan aiempi käppyrä kompensoituna:
Kuvaajaa tulkitessa kannattaakin aina olla tarkkana, onko kyseessä raakamittaus vai kompensoitu mittaus. Rtings julkaisee jutuissaan molempia. Useimmiten eri sivustot julkaisevat pelkkiä raakamittauksia, koska niistä pystyy näkemään suoraan, millainen tavoitekäyrä on ollut käytössä. Kompensoiduissa mittauksissa tavoitekäyrän muoto ei tule ilmi, joten jos käytettyä käyrää ei ole kerrottu, tulokset voivat johtaa virhetulkintoihin kuulokkeiden äänestä.
Toivottavasti tämä selventää kuvaajien tulkintaa jatkossa. Toki seuraava askel on sitten päätellä, miltä minkäkinlainen vaste kuulostaa todellisuudessa. Rtingsin oma tavoitekäyrä kuulostaa heidän mielestään neutraalilta, mutta asiasta ei tarvitse olla samaa mieltä. Sivusto ei voi käyttää yleisempää Harmanin käyrää, koska heidän harvinainen mittauslaite perustuu erilaiseen standardiin.
Viimeksi muokattu:
Hyvin selvennetty.
Sellainenkin seikka vielä että kaikki tavoitekäyrät perustuvat johonkin "keskivertokuulijan" mallinnukseen. Koska kuulijan ulkokorvan muoto vaikuttaa olennaisesti kuulokkeen ääneen (ainakin on-ear/over-ear tyyppisiin), eikä se kahdella eri kuulijalla ole koskaan täysin identtinen niin seurauksena on että eri kuulijat kuulevat saman kuulokkeen erilailla koska heidän korvansa muokkaa kuulokkeen ääntä erilailla. Tavoitekäyrä on vähän kuin sanottaisiin että keskiverto miesoletetun kengän koko on 43,5 joten suunnitellaan kaikki kengät sopimaan tällaiseen jalkaa. Käyttäjä jonka kengän koko on 43 kokee sellaisen kengän hieman väljänä kun taas käyttäjä jonka koko on 44 kokee sen ahtaana. Sama ilmiö toteutuu kuulokkeiden kanssa, vaikka kuuloke noudattelisi ideaalista tavoitekäyrää niin kaksi eri kuulijaa kuulee sen erilailla eikä kumpikaan välttämättä absoluuttisen neutraalina. Tavoitekäyrä on kuitenkin hyvä ja käytännöllinen tapa lähestyä kuulokkeen sointitasapainoa ja toimii referenssinä kuulokkeita vertaillessa. Se on sitten henkilökohtaisesti selvitettävä kuinka hyvin tavoitekäyrä vastaa omaa kuulohavaintoa ja paljonko poikkeaa siitä ja mihin suuntaan, unohtamatta myöskään henkilökohtaisia preferenssejä mitä sointitasapainoon tulee. "Sokeasti" ideaalista tavoitekäyrää tavoitteleva saattaa joutua pettymään ainakin jos absoluutinen neutraalisuus henkilökohtaisesti koettuna on tavoitteena.
Sellainenkin seikka vielä että kaikki tavoitekäyrät perustuvat johonkin "keskivertokuulijan" mallinnukseen. Koska kuulijan ulkokorvan muoto vaikuttaa olennaisesti kuulokkeen ääneen (ainakin on-ear/over-ear tyyppisiin), eikä se kahdella eri kuulijalla ole koskaan täysin identtinen niin seurauksena on että eri kuulijat kuulevat saman kuulokkeen erilailla koska heidän korvansa muokkaa kuulokkeen ääntä erilailla. Tavoitekäyrä on vähän kuin sanottaisiin että keskiverto miesoletetun kengän koko on 43,5 joten suunnitellaan kaikki kengät sopimaan tällaiseen jalkaa. Käyttäjä jonka kengän koko on 43 kokee sellaisen kengän hieman väljänä kun taas käyttäjä jonka koko on 44 kokee sen ahtaana. Sama ilmiö toteutuu kuulokkeiden kanssa, vaikka kuuloke noudattelisi ideaalista tavoitekäyrää niin kaksi eri kuulijaa kuulee sen erilailla eikä kumpikaan välttämättä absoluuttisen neutraalina. Tavoitekäyrä on kuitenkin hyvä ja käytännöllinen tapa lähestyä kuulokkeen sointitasapainoa ja toimii referenssinä kuulokkeita vertaillessa. Se on sitten henkilökohtaisesti selvitettävä kuinka hyvin tavoitekäyrä vastaa omaa kuulohavaintoa ja paljonko poikkeaa siitä ja mihin suuntaan, unohtamatta myöskään henkilökohtaisia preferenssejä mitä sointitasapainoon tulee. "Sokeasti" ideaalista tavoitekäyrää tavoitteleva saattaa joutua pettymään ainakin jos absoluutinen neutraalisuus henkilökohtaisesti koettuna on tavoitteena.
Viimeksi muokattu:
QoE
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 19 995
Ja kuten edellä lyhyesti viitattiinkin, esim. Harmanin tavoitekäyrästä on julkaistu ajan kuluessa useampia toisistaan jonkin verran poikkeavia versioita.
Ja kuten kaiutinkuuntelussa jos kuuntelee keskivertoa hiljaisemmalla äänenvoimakkuudella loudness-tyyppinen ääripäitä korostava taajuusvaste voi kuulostaa paremmalta. Sitten mukaan vielä kuulonalenemat jotka poikkeavat vasemman ja oikean korvan välillä. Summa summarum tavoitekäyrät ovat hyvä referenssi joista aloittaa subjektiivisen taajuuskorjauksen hienosäätäminen.
Sword Of Damocles
Käyttäjä
Totta turisette. Tavoitekäyrät toimivat henkilökohtaisesti parhaiten juuri silloin, kun on jollakin tapaa tiedossa, miten oma kuuloaisti ja mieltymykset vertautuvat siihen. Etenkin ylätaajuuksilla voi olla suurtakin vaihtelua ihmisten välillä ja bassontoistohan on ollut Harmanin tutkimuksessakin melko puhtaasti koehenkilöiden subjektiivinen mieltymys. Jännä nähdä, tuleeko vielä joskus uutta Harmania, jossa on entistä enemmän bassoa. 
Keskiarvolla on vaikeaa esittää kaikille sopivaa ääntä, mutta yleiseksi referenssiksi on tarkoitettukin. Aloitteleville kuulokevalmistajille lienee myös hyödyllinen apuväline, kun miettivät, millaisia tuotteita suuremmille ihmismassoille kannattaisi tehdä. Me tällä foorumilla emme luultavasti edusta täysin keskivertokuluttajaa, koska omat mieltymykset on paremmin tiedossa ja makukin voi olla tavallista omaperäisempi.
Jaksoinpa tästä innostuneena editoida Kuulokenurkan Taajuusvastemittaukset-sivua hieman informatiivisemmaksi ja aiempaa selkeämmäksi. Yleensä on melkeinpä helpompaa vastata ihmisten kysymyksiin kuin pohtia itse, miten asiat kannattaa ilmaista.
Keskiarvolla on vaikeaa esittää kaikille sopivaa ääntä, mutta yleiseksi referenssiksi on tarkoitettukin. Aloitteleville kuulokevalmistajille lienee myös hyödyllinen apuväline, kun miettivät, millaisia tuotteita suuremmille ihmismassoille kannattaisi tehdä. Me tällä foorumilla emme luultavasti edusta täysin keskivertokuluttajaa, koska omat mieltymykset on paremmin tiedossa ja makukin voi olla tavallista omaperäisempi.
Jaksoinpa tästä innostuneena editoida Kuulokenurkan Taajuusvastemittaukset-sivua hieman informatiivisemmaksi ja aiempaa selkeämmäksi. Yleensä on melkeinpä helpompaa vastata ihmisten kysymyksiin kuin pohtia itse, miten asiat kannattaa ilmaista.
QoE
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 19 995
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten audiossa on kyse erilaisista näkökulmista ja tarkoitusperistä. Täällä palstalla etsitään usein jonkinlaista aatteenomaista "ehdotonta totuutta", kun taas elävässä elämässä hallitsevat käytännölliset päämäärät. Esimerkiksi tavoitekäyrien isoin motiivi on ymmärtääkseni juuri tuo lainatussa mainittu valmistaja-näkökulma ts valmistaja tarvitsee välttämättä työhönsä jonkinlaista käyttökelpoista yleistystä, eikä sitä ole mitään pahaa sanottavaa. Ja kuten edellä todettiin, myös harrastajaa tavaoitekäyrä voi palvella, kunhan se toimii hyvänä renkinä eikä huonona isäntänä.
Sikis
Käyttäjä
- Liittynyt
- 7.8.2008
- Viestejä
- 509
Vanha keskustelu, mutta heitän silti lusikkani multa ohi menneeseen soppaan...
@Sword Of Damocles pisti tuossa erityisen hyvää infoa pöytään, teet kyllä mainiota työtä! Jos jokaisella kuulokeharrastajalla olisi jonkinlainen omakohtainen suhde mainittuun Harman-käyrään helpottuisi keskustelu ihan kaikille. Jonkun mielestä Harmanissa voi olla vaikka liikaa 3k-osastoa (HD600 on tästä tunnettu, oliko ear gain nimeltään?), toiselle Harman tuuttaa vaikka liikaa alabassoa. Ilman vertailukohtaa soundin kuvailu on yhtä korulauseiden ja omien mieltymysten toistelua. Yhdelle riipivä diskantti on toiselle ilmava ja detalji-rikas.
@Sword Of Damocles pisti tuossa erityisen hyvää infoa pöytään, teet kyllä mainiota työtä! Jos jokaisella kuulokeharrastajalla olisi jonkinlainen omakohtainen suhde mainittuun Harman-käyrään helpottuisi keskustelu ihan kaikille. Jonkun mielestä Harmanissa voi olla vaikka liikaa 3k-osastoa (HD600 on tästä tunnettu, oliko ear gain nimeltään?), toiselle Harman tuuttaa vaikka liikaa alabassoa. Ilman vertailukohtaa soundin kuvailu on yhtä korulauseiden ja omien mieltymysten toistelua. Yhdelle riipivä diskantti on toiselle ilmava ja detalji-rikas.
QoE
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 19 995
Taajuusvaste kertoo taajuustasapainosta, mutta ei siitä, miltä kuuloke kaiken kaikkiaan kuulostaa.
Sikis
Käyttäjä
- Liittynyt
- 7.8.2008
- Viestejä
- 509
Tämä on totta, mutta taajuusbalanssi on todella merkittävä osa juuri kuulokkeiden soundia. Sonarworksin kuuloke-appiä joskus testanneena - kyllä sitä aika lähelle pääsee EQ-henkisillä tempuilla.
Mutta toisaalta, juuri kokeilin EQ:ttaa omaa DT770-paria ekaa kertaa ja nehän kuulosti oikein passeleilta. Kihinät kaikkosi ja alapäähän tuli selkeyttä. Bassoa en buustannut, sitä oli runsaasti jo valmiiksi. Panin näitten perään päähän LCD-2.1:t, ihan vastaavalla basson määrällä ja nehän jysähti kuin tykin suusta ammuttuna. Onko tämä sitä kuuluisaa "slamiä", veikkaan että joo. Tota ei saa EQ:lla kaivettua.
Kaikki ei ole taajuuskäyrää, mutta kyllä se tosi tärkeä mitta on. Ihan erityisesti jos ei itse aio ekvalisaattoria käyttää.
QoE
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 19 995
Aivan. Hyvin tärkeitä toiston ominaisuuksia ovat esim. sointisävyt (timbre) ja äänikuva. Nuo eivät tietääkseni palaudu ainakaan vain yhteen fyysiseen mittaukseen. Toiston osatekijöitä kuvaa esim. nk. Sound wheel. https://www.dpamicrophones.com/mic-dictionary/sound-wheel
Viimeksi muokattu:
Itsellä 599se työkuulokkeina. Hinta-Laatu on hyvä, kun reilusti alle 100e saa noita.
Ajelen V222 vahvarilla, pikkasen vaikuttaa kokemukseen, puhelimella(s22 ultra) ääni on hieman ohut, eikä saa samanlaista tilan tuntua saati bassoa.
Ei sillai nautinnolliselle kuulosta puhelimella tosiaan, mutta V222:sella ihan kelpo luurit hintaisekseen.
Viimeksi muokattu:
Mä tarkoitin HD 559-mallia, en 599
Ah luin väärinMä tarkoitin HD 559-mallia, en 599
