Kuopattiinko Ortoperspekta keskeneräisenä?


Kuulon toimintaa ei tunneta

...
Kuulon toimintaa käsitellään mm. sellaisessa teoksessa kuin Matti Karjalainen - Kommunikaatioakustiikka.
Kirja on edesmenneen TKK akustiikan professorin kirjoittama teos, jota käytettiin saman nimisellä kurssilla.
Kirjoja on tietääkseni painettu pieni määrä lähinnä opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön, joten myytävänä niitä ei taida kovin usein löytyä.

Ainakin luennoilla käytiin läpi mm. monia täysin intuition vastaisia kummallisuuksia kuulon toiminnasta.

Teokselle lienee ainakin joitain 28 vuorokauden lainoja saatavilla.
https://www.finna.fi/Record/alli.687906#versions

Ahaa, siitä löytyy laajennettukin laitos paremmalla saatavuudella, julkaistu 2015 Englanninkielisenä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunikaatioakustiikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Commu...oduction_to_Speech,_Audio_and_Psychoacoustics

Eli laajennettu laitos linkin mukaan:
Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics
Ville Pulkkinen, Matti Karjalainen
John Wiley & Sons.
ISBN 978-1-118-86654-2

-Jouni
 
Viimeksi muokattu:
Kuulon toimintaa käsitellään mm. sellaisessa teoksessa kuin Matti Karjalainen - Kommunikaatioakustiikka.
Kirja on edesmenneen TKK akustiikan professorin kirjoittama teos, jota käytettiin saman nimisellä kurssilla.
Kirjoja on tietääkseni painettu pieni määrä lähinnä opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön, joten myytävänä niitä ei taida kovin usein löytyä.

Ainakin luennoilla käytiin läpi mm. monia täysin intuition vastaisia kummallisuuksia kuulon toiminnasta.

Teokselle lienee ainakin joitain 28 vuorokauden lainoja saatavilla.
https://www.finna.fi/Record/alli.687906#versions

Ahaa, siitä löytyy laajennettukin laitos paremmalla saatavuudella, julkaistu 2015 Englanninkielisenä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunikaatioakustiikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Commu...oduction_to_Speech,_Audio_and_Psychoacoustics

Eli laajennettu laitos linkin mukaan:
Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics
Ville Pulkkinen, Matti Karjalainen
John Wiley & Sons.
ISBN 978-1-118-86654-2

-Jouni

Kiitokset kirjallisuusvinkeistä ihmisen kuulon toiminnan selvittämiseksi. Professorien kirjoittamat tieteelliset tekstit taitavat olla vähän liian korkealentoista luettavaa meikäläiselle, mutta kyllähän minä kirjan selaisin läpi, jos sellainen sattuisi joskus käsiini.

Onneksi SOP-stereo soi hyvin avarasti ja luonnollisesti, vaikka lopullista selitystä tähän ilmiöön en vielä tiedäkään. Kai tämän avarasointisuuden joku vielä joskus lopullisesti selvittää. Minulle riittää toistaiseksi Köykän vanha yksinkertainen selitys.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 

Kuuntelutestejä ULA-virittimellä


Olen aiemmin suorittanut SOP-kuuntelutestejä vain netistä erilaisista suoratoistopalveluista saatavalla musiikilla. Koska aina ei autotallissa viitsisi tietokonetta käynnistää, niin tänään testasin SOP-stereon sointia käyttäen äänilähteenä tavallista ONKYO ULA-viritintä. Jos SOP-stereolla soitellaan vain taustamusiikkia, niin ULA-virittimen laatu on täysin riittävä, mikäli äänitteet vain ovat hyviä.

Kuuntelin päivän aikana useita kertoja kaikkia alueellamme kuuluvia asemia, jotka lähettävät stereomusiikkia. Testauksen perusteella tulin taas kerran siihen tulokseen, että ainoastaan YLE 1 verkko lähettää sellaista ohjelmaa, jota voi kuunnella SOP-stereolla nautittavasti. YLE 1 verkossa lähetetään hyvin äänitettyä klassista musiikkia, jonka saa tilantunnunsäätimella soimaan avarasti ja luonnollisesti.

Lähes kaikki muut ohjelmaryhmät tuuppaavat melkein tauotta erilaista kevyttä pop-musiikkia, jota SOP-stereolla ei pystytä toistamaan nautittavasti. Tilantunnunsäätimellä ei voi löytää makeinta kuuntelukohtaa. Useimmat lähimikitetyt musiikkikappaleet on ihan keinotekoisesti yritetty mixata stereoiksi, vaikka äänitysvaiheessa on unohdettu tilantuntu kokonaan. Koska äänitteissä ei ole lainkaan äänityspaikalla äänitettyä tilantuntua, niin eihän SOP-toistolaitteistokaan pysty sitä tyhjästä loihtimaan. Tällaisten musiikkikappaleiden kuuntelu SOP-stereolla on väkinäistä ja ikävää.

Tilantunnunsäätimellä on mukava kokeilla sitä, miten näitä keinotekoisesti tehtyjä stereoäänitteitä pitäisi kuunnella. Hyvin monissa suosituissakin kappaleissa stereointi oli tehty niin kelvottomasti, että viisainta oli kuunnella näitä kappaleita ihan monona eli tilantunnunsäädin piti olla minimissä.

Näiden kuuntelutestien perusteella minulle tuli se vaikutelma, että suurin osa radiokanavilla soitetusta stereofonisesta iskelmämusiikista on teknisesti täysin ala-arvoista. Ei sellaista musiikkia voida soittaa edes tavallisilla stereoillakaan, vaan mono-kuuntelu on ainoa vaihtoehto. Ilmeisesti tähän samaan äänitysongelmaan Köykän OP-stereokin aikoinaan kaatui, eikä mitään teknistä kehitystä äänitystekniikassa ole vuosikymmenien aikana tapahtunut.

Hyvä juttu kuitenkin on se, että klassista musiikkia sentään osataan jo äänittää tavalla, joka soveltuu hyvin SOP-stereoille. Mitään teknistä estettä ei ole siihen, että kevyempääkin musiikkia äänitettäisiin oikealla tavalla, jolloin konserttisalin akustiikkakin saataisiin purkkiin. Jostakin käsittämättömästä syystä näin ei kuitenkaan haluta vielä menetellä. Nyt alkaisi olla aika korjata kurssia, jotta SOP-stereon upeasta toistosta päästäisiin kunnolla nauttimaan.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Kyllä populäärimusiikkiakin osataan äänittää. Tallenteet luodaan stereofoniseen kuunteluun kaiuttimilla tai kuulokkeilla. Se, että ne eivät toimi SOP-järjestelmällä kertoo ainoastaan sen, että SOP-järjestelmä ei ole yhteensopiva.

SOP tukeutuu vahvasti tilaäänien hyödyntämiseen. Tällaisia äänitteitä löytyy etenkin klassisen musiikin puolelta, mutta se ei ole mikään ainoa ja oikea tapa äänittää.
 
SOP tukeutuu vahvasti tilaäänien hyödyntämiseen. Tällaisia äänitteitä löytyy etenkin klassisen musiikin puolelta, mutta se ei ole mikään ainoa ja oikea tapa äänittää.

Tilaäänet pitää ehdottomasti tallentaa

Olen edelleen sitä mieltä, että tilaäänet pitää ehdottomasti tallentaa kaikissa äänityksissä. Kun tilaäänet äänitetään aina kunnolla, niin silloin kuuntelija voi päästä helposti oikealle äänityspaikalle SOP-stereoita käyttäessään.

Vaikka äänitys on tehty pienellä jazz-klubilla, avarassa konserttisalissa, kirkossa tai hälyäänien täyttämällä tanssilavalla, niin kaikissa näissä tapauksissa SOP-stereot tuovat oikean tunnelman kotiin, mikäli äänityksessä tilaäänet on otettu mukaan. Mielestäni tämä on juuri sitä oikeaa HiFi-ajattelua, mitä kunnollisessa musiikintoistossa pitää ehdottomasti tavoitella. Jo Köykkäkin ajatteli aikoinaan näin, mutta eipä hän saanut suurien massojen suosiota. Ihmiset pitivät silloin parempana ping-pong-stereoita, koska suuri kanavaerotus oli käsitteenä helpompi ymmärtää kuin oikeassa HiFi-toistossa ( OP-stereo) tarvittavat tilaäänet.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
^Tilaääni liittyy live-tilanteeseen. Suurin osa äänitteistä ei ole live-taltiointeja. Minusta tilaefektien erityinen hakeminen on hifiharrastuksen sudenkuoppa. 3D-äänikuvia katsellessa voi musiikki unohtua. Parasta tilaääntä saa surround-formaateista.

Ortoperspekta on luotu klassisen musiikin toistamisen lähtökohdista. Se ei toimi hyvin moderneilla studioäänitteillä. Sama näyttää pätevän myös SOP:n kohdalla. Dolby ProLogic II:Music toimii myös studioäänitteillä. Köykän systeemi sisältää laadukkaan etukaiuttimen, joka on hyvä lähtökohta.
 
Kyllä populäärimusiikkiakin osataan äänittää. Tallenteet luodaan stereofoniseen kuunteluun kaiuttimilla tai kuulokkeilla. Se, että ne eivät toimi SOP-järjestelmällä kertoo ainoastaan sen, että SOP-järjestelmä ei ole yhteensopiva.

SOP tukeutuu vahvasti tilaäänien hyödyntämiseen. Tällaisia äänitteitä löytyy etenkin klassisen musiikin puolelta, mutta se ei ole mikään ainoa ja oikea tapa äänittää.

Tässähän tämä ongelma juuri on tämän OP:n osalta. Idea on toimiva, mutta nyky-äänitteet eivät tue formaattia. Eivätkä muuten tukeneet enää silloinkaan, kun Ortoperspektaa yritettiin tuoda markkinoille alun alkaen. Se on tavallaan harmi, koska konseptissa oli paljon ideaa.
 
Asian vierestä/Musiikin toiston ei tarvitse mielestäni ollakseen nautittava yrittää matkia livetapahtumaa. Livekonsertin ulkonaista akustiikkaa ei tietenkään voida kotona matkia (esim. erilainen tilakoko) ja musiikintoisto on ihan erilainen tekninen tapahtuma kuin livekuuntelu. Useilla äänitteillä ei edes ole mitään live-vertailukohtaa. Esimerkiksi äänitteiden "tilatuntu" kaiketi luodaan myös, joskus kokonaankin, studion jälkituotantoratkaisuilla, osin myös akustisissa/klassien musiikin äänitteissä. Äänitteillä artisteja eivät ole vain muusikot, vaan myös studiotuottaja. Kärjistetysti, äänite ei kopioi todellisuutta sellaisenaan, vaan luo äänitteen toistotekniikan kanssa kotona uuden itsenäisen ja omalakisen tapahtuman.

Livetapahtumasta voidaan äänentoistoon oppia kuitenkin jotakin. Tämä ei liity livetapahtuman kuten konsertin ulkonaiseen akustiikkaan, vaan ihmisen sisäiseen kokemukseen. Tiedämme konserttiakustiikan vuosikymmenten tutkimuksen ansiosta jotakin siitä, mikä keskimäärin/yleisimmin tekee musiikin livekuuntelusta konsertissa nautittavaa musiikinkuuntelukokemuksena, vaikkakin yksittäiset ihmiset arvostavat kuuntelukokemuksessa myös osin eri asioita. Kutsuisin tätä näkökulmaa esim. kokemukselliseksi akustiikaksi.

Tällainen mahdollisimman nautittava sisäinen kokemus voidaan jossakin määrin, enemmän tai vähemmän, luoda sopivilla laiteteknisillä ja kuuntelutilan akustisilla ratkaisuilla (jotka ovat suureksi osaksi harrastajille perusjuttuja) myös kodin stereo/monikanavakuuntelussa. Tämä koskee paitsi livenauhoituksia myös lähimikitettyä tai täysin synteettistäkin musiikkia, tietyin varauksin myös tyylistä riippumatta. Tässä ketjussa puheena olleen "tilakokemuksen" osalta asiaa on selvittänyt esim. Francis Rumsey.

Tämä asia ei suoranaisesti liity tähän ketjuun. Mutta ehkäpä tässä ketjussa kuvattu laitekin voitaisiiin nähdä sopivissa yhteyksissä toimivana kotitoiston kuuntelukokemuksen maustajana (jos kuuntelija näin hyväksi kokee) eikä niinkään jonkin alkuperäisen kopioinnin apukeinona./Asian vierestä.
 
Viimeksi muokattu:
Keinopää-äänitteet

Olen nyt koesoittanut SOP-stereota niin erilaisilla äänitteillä, että minulla alkaa olla jo hyvä käsitys tilantunnunsäätimen sopivista asetuksista. Testien aikana on vahvistunut käsitys siitä, että SOP-säätöyksikön toiminta ja käyttö on kaikkiaan täysin ongelmatonta ja helppoa.

Mielelläni jatkaisin vielä kuuntelukokeita keinopää-äänityksillä, mutta en ole vielä sopivia kappaleita löytänyt netistä. Kysyn nyt kaikilta HiFi-harrastajilta sitä, miltä sivustolta voisin löytää kohtuullisen laadukkaita keinopää-äänityksiä. Olisi mukava katsella sitä, millaiseen asentoon tilantunnunsäädin pitää laittaa keinopäämusiikkia soitettaessa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Viimeksi muokattu:
Keinopää-äänitteet

Olen nyt koesoittanut SOP-stereota niin erilaisilla äänitteillä, että minulla alkaa olla jo hyvä käsitys tilantunnunsäätimen sopivista asetuksista. Testien aikana on vahvistunut käsitys siitä, että SOP-säätöyksikön toiminta ja käyttö on kaikkiaan täysin ongelmatonta ja helppoa.

Mielelläni jatkaisin vielä kuuntelukokeita keinopää-äänityksillä, mutta en ole vielä sopivia kappaleita löytänyt netistä. Kysyn nyt kaikilta HiFi-harrastajilta sitä, miltä sivustolta voisin löytää kohtuullisen laadukkaita keinopää-äänityksiä. Olisi mukava katsella sitä, millaiseen asentoon tilantunnunsäädin pitää laittaa keinopäämusiikkia soitettaessa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

Onko tietoa?

Edellisessä viestissäni tietustelin, onko kellään tiedossa sitä, mistä voisin saada SOP-kokeiluihini keinopää-äänitteitä. Kukaan ei ole vastannut kysymykseeni, joten tulkitsen asian niin, että keinopää-äänitteitä ei taida olla yleisesti tarjolla.

Ei kai tässä sitten muu auta kuin tehdä itse keinopää ja suorittaa sillä äänityskokeiluja erilaisissa olosuhteissa. Onhan se vähän työläs konsti, mutta pakko kai siihen on turvautua, jos haluan päästä tutkimuksissani eteenpäin.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Asian vierestä/Kysyisin, onko äänitteen "binauraalisuus" ainakaan aina on-off -juttu? Esim. Pearl Jam -yhtyeen Binaural-albumista on arveltu, että joillakin albumin kappaleista työtapaa olisi käytetty selvemmin kuin joillakin muilla. Toinen kysymys lienee, mikä nk. jälkituotannon suhde äänitystapaan lienee ts miten jälkituotanto on muokannut äänitettä tai menevätkö jotkin efektit ihan kokonaankin jälkituotannon piikkiin. Mikä mielekkyys ylipäätään on miettiä laajemmin binauraalisia äänitteitä kun niitä ei juurikaan ole? Kuten tuolla teknologia&hifi -ketjussa todettiin, hifi on aina kaupallisesti menestyvien ääniteformaattien armoilla eikä parasta teknologiaa aina/ehkä koskaan saada peliin mukaan. Tämä ei merkitse, etteikö tässä ketjussa kuvattua laitetta aina voisi halutesaan käyttää toiston maustajana, vaikka sataprosenttisen fiksattua säädön kohtaa ei tietylle äänitystyypille löytyisikään tai että säädön kohta olisi eri kuuntelijoiden mielestä eri kohdassa, mahdollisesti jopa kappalekohtaisestikin (vrt. musiikin taajuuskorjaus eli ekuuttaminen)./Asian vierestä.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.cybele.de/gesamtkatalog/3d-binaural-stereo-kunstkopf-aufnahmen

Täältä voi ostaa yksittäisiä demoraitoja 0,69 euroa/kpl

Sakasankielinen hakusana keinopää-äänitteille on Kunstkopf.

Sopivia DEMO-äänityksiä

Lähettämäsi linkistä löytyikin juuri sellaisia DEMO-äänityksiä, joita tarvitsen SOP-kokeiluissani. Vaikka äänitykset ovatkin maksullisia, niin minuutin näytteen kustakin kappaleesta voi kuunnella ilmaiseksikin. Minuutti on niin pitkä aika, että kyllä sen aikana saa kaikki säädöt kohdalleen. Kiitokset hyvästä linkistä.

Kokeilin ääninäytteitä alustavasti työhuoneeni 2-kanavaisella stereolla, ja ensivaikutelma oli se, että tila-ääntä tuntuisi olevan riittävästi mukana. Kuulokkeillakin kuuntelin muutamia näytteitä. Kirkossa äänitetyt urkukappaleet soivat kuulokkeilla melkoisen maukkaasti. Viikonvaihteen aikana kuuntelen näitä keinopää-äänityksiä enemmän autotallissani olevalla täydellisellä SOP-laitteistolla.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Viimeksi muokattu:
SOP-kokeiluja keinopää-äänitteillä

Eilen ja tänään kokeilin keinopää-äänitteiden soittamista autotallissani. En kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen sointiin, vaikka tilantuntu äänitteissä olikin hyvin voimakas. Koesoitoissa tuli kuitenkin se vaikutelma, että kaiutinkuuntelussa ORTF-mikrofonitekniikalla äänitetty klassinen musiikki soisi jotenkin selvemmin ja paremmin SOP-stereoilla. Ilmeisesti kaikki kokeilemani keinopää-äänitteet oli tehty pelkästään kuulokekuuntelua varten.

Yritin etsiä netistä tietoa keinopää-äänityksen ongelmista. Yhdessä tutkimuksessa sanottiin, että keinopää-äänityksen monottaminen ei ole hyvä asia, sillä oikean ja vasemman keinopäämikrofonin signaalin summaaminen antaa huonomman monosignaalin kuin yhdellä mikrofonilla tehty monoäänitys. Kuulokekuuntelua varten tehdyllä keinopäällä ei siis voi saada parasta mahdollista toistoa SOP-stereolla, koska SOP-säätöyksikössä tehdään joka tapauksessa keskikanavalle L + R summasignaali.

Ongelman aiheuttaa ilmeisesti keinopäämikrofonissa olevat korvalehdet, jotka muokaavat ääntä ihan tarpeettomasti kaiutinkuuntelua varten. Jos äänitettäessä otetaan mukaan korvalehtien vaikutus, ja sitten SOP-stereota kuunneltaessa tulee korvalehtien vaikutus otetuksi huomioon vielä toiseen kertaan, niin ymmärrykseni mukaan äänite ei silloin soi kaiutinkuuntelussa täysin luonnonmukaisesti. SOP-stereota varten musiikki pitäisi äänittää sellaisella keinopäällä, jossa ei olisi ollenkaan korvalehtiä. Korvakäytävien kohdalla pitäisi vain olla painemikrofonit. En kuitenkaan juuri tunne äänitystekniikkaa, joten viisaammat kaverit voisivat valaista minulle tätä asiaa.

Tarkoitus olisi joskus tutkia vähän korvalehden vaikutusta keinopäämikrofonissa, sillä testi on aika helppo suorittaa. Täytyisi vain ensin tehdä kopio ihmisen korvalehdestä, jotta pääsen testaamaan sen vaikutuksen toistokäyrään. Testaan korvalehden vaikutusta laajakaistaisen mittasignaalin avulla, jotta saan selville sen, osuuko korvalehden vaikutus stereotoiston kannalta tärkeälle toistoalueelle. Jos jollakin harrastajalla on paremmin tietoa näistä ongelmista, niin pistäkää reippaasti kommentteja tulemaan. Yritetään yhdessä löytää sellainen äänitystekniikka, joka soi SOP-stereoilla kaikkein parhaiten.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Tarvitseeko keinopään monottamisessa muita ongelmia kuin vaihe-ero? Vasemman ja oikean korvan välillä on parikymmentä senttiä, jolla on jo merkitystä (mono)äänen perillepääsyaikaan - siksihän meillä on kuuloaistissa suunnan havaitseminen olemassa. Kun vaihe-eroiset signaalit summataan, niin vaste on kuoppainen. SOP-stereon seuraavassa versiossa onkin ehkä vasen ja oikea pääkanava erillisinä lähekkäin ja sitten niiden ulkopuolella L-R ja R-L tilantuntukaiuttimet. Ja kohta huomaamme, että ilmankin pärjää.
 
Keinopää-äänitykset ovat nimenomaan kuulokekuuntelua varten. Ortoperspectalle sopivinta lähdemateriaalia on käsittääkseni Blumlein-konfiguraatiolla tehdyt äänitteet. Kahdella ristikkäisellä dipolimikrofonilla äänitetty musiikki sisältää periaatteessa ihanteellisen lähdemateriaalin summa- ja erotussignaalien käyttämiseen.
QA_4-0413-C5C4uIblpw4tqTBZa9bszLPFNFYtJXJC.jpg

T%C3%A9cnica_Blumlein.JPG
 

Juhannus Köykän jäljillä


On monesti tullut mieleen se, että SOP pitäisi tehdä mahdollisimman oikeilla komponenteilla eli sellaisilla putkilla, joiden kanssa Köykkäkin on aikoinaan pelannut. Kun pengoin vähän vanhoja laatikoita, niin löysin sieltä kaksi vanhaa radioputkea, jotka on sota-aikana valmistettu kotimaassa. Putket ovat ORA-merkkisiä, ja ne ovat amerikkalaisilla merkinnöillä. Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että Köykkä oli silloin wanhaan hywään aikaan ORA:n palveluksessa. Nämä minun vanhat radioputket saattavat siis olla juuri niiltä vuosilta, kun Köykkä oli putkitehdasta pyörittämässä.

https://drive.google.com/file/d/1I2g6LmObOWnO7eZsDCaUbtRwRVwvo6Pc/view?usp=sharing

Näiden historiallisten radioputkien siivittämänä toivottelen kaikille HiFi-miehille

OIKEIN HYVÄÄ JUHANNUSTA

Kalervo Kuikka
 
Viimeksi muokattu:
SOP paras taustamusiikin kuunteluun

Viimeisen kuukauden aikana olen kuunnellut autotallissani olevalla SOP-laitteistolla melkein pelkästään ULA-virittimellä YLE 1 ohjelmaa. Kanavalta tulee usein hyvin äänitettyä klassista musiikkia, joka sopii hyvin SOP-laitteistolle.

Tämän kokeilujakson jälkeen voin todeta, että SOP-projekti oli erittäin onnistunut. Laitteisto on aivan erinomainen taustamusiikin kuunteluun. Musiikki ei tunnu tulevaan oikein mistään kaiuttimista, vaan orkesteri tuntuu vain soittavan autotallissa. Juuri tähän minä pyrinkin projektia aloittaessani.

Koska SOP ei ole kovin tarkka kuuntelupaikan suhteen, niin se voi olla sopiva taustamusiikin kuunteluun myös tavallisissa asuinhuoneissa. SOP-soi miellyttävästi ja luonnollisesti, vaikka kuunteluun ei paljon keskittyisikään. Avara sointi aiheuttaa kuitenkin sen, että työnteko saattaa helposti jäädä taka-alalle, ja tulee sitten keskityttyä vain pelkästä musiikista nauttimiseen. Ei kai sekään eläkeläiselle niin mahdoton synti ole.

Käsitykseni mukaan SOP-järjestelmä alkaisi olla jo valmis esiteltäväksi suurelle yleisölle, mutta koronatilanteen vuoksi sopivia messuja ei taida olla näköpiirissä. Kunhan koronaepidemia saadaan täysin hallintaan, niin sen jälkeen SOP-stereon esittely voi tapahtua hyvinkin helposti. Täytyy aloittaa keskustelut asiasta yhdistyksen puuhamiesten kanssa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Back
Ylös