Kuopattiinko Ortoperspekta keskeneräisenä?

Alan ilmeisesti pikku hiljaa ymmärtämään SOP-ideaa. Aikaisemmin mainitsemani Opus 3D (jota Köykkä ei ehtinyt eläissään toteuttamaan), samoin kuin Wattram Super Stereo tai Voima OP-3 viidellä kaiuttimella, lähtee ideasta laajentaa kuuntelualuetta L R kaiuttimilla kun taas SOP kaventaa solistin ping-pong stereon keskellle sopivassa suhteessa lisäkaiuttimilla.

Toisessa ketjussa mainitsinkin, että Markus Kantola on tehnyt triodiesivahvistimen, ks. https://foorumi.hifiharrastajat.org...oiminta-tutummaksi.166552/page-6#post-2423642, joka yhdistää sekä OP-3:n, SOP:in ja tavallisen stereon erillisillä äänenvoimakkuuden säädöillä eri kanaville, siis täydellinen esivahvistin sekä tavallisesta stereota, Opus 3D:tä. ortoperspektaa ja SOP:ia kaipaaville.

Seuraava vaihe olisikin päätevahvistin (ehkä myös putkilla), jossa olisi tarvittavat vahvistimet yksissä kuorissa esivahvistimen käyttöä ajatellen. Ja sitten siitä seuraava vaihe olisi ehkä integroitu vahvistin, jossa samoin kaikki em. herkut yhden kotelon sisällä. Turhaa ajanhukkaako av-vahvistimen aikakaudella? Ei, vaikka esimerkiksi blu ray Dolby Atmos -äänellä onkin omaa luokkaansa, mutta minun LP-kokoelmaani ei koskaan tulla siirtämään monikavajärjestelmiin muuta kuin ehkä tunnetuimpien esittäjien kohdalla ja vain osittain.

Kalervo Kuikan alkuperäinen vaatimattomalta vaikuttanut idea on saanut nyt aivan uudet mittasuhteet, joista hyötyy aivan tavalliset musiikin ystävät. Kiitos monille tähän ketjuun ja suunnitteluun osallistuneille alan asiantuntijoille. Tekisi mieli sanoa, että Suomessa ollaan oltu aivan kehityksen kärjessä Köykän ajoista tähän päivään asti vahvistinsuunnittelussa ja uusia osaajia tuntuu yhä löytyvän.
 
Alan ilmeisesti pikku hiljaa ymmärtämään SOP-ideaa. Aikaisemmin mainitsemani Opus 3D (jota Köykkä ei ehtinyt eläissään toteuttamaan), samoin kuin Wattram Super Stereo tai Voima OP-3 viidellä kaiuttimella, lähtee ideasta laajentaa kuuntelualuetta L R kaiuttimilla kun taas SOP kaventaa solistin ping-pong stereon keskellle sopivassa suhteessa lisäkaiuttimilla.

Toisessa ketjussa mainitsinkin, että Markus Kantola on tehnyt triodiesivahvistimen, ks. https://foorumi.hifiharrastajat.org...oiminta-tutummaksi.166552/page-6#post-2423642, joka yhdistää sekä OP-3:n, SOP:in ja tavallisen stereon erillisillä äänenvoimakkuuden säädöillä eri kanaville, siis täydellinen esivahvistin sekä tavallisesta stereota, Opus 3D:tä. ortoperspektaa ja SOP:ia kaipaaville.

Seuraava vaihe olisikin päätevahvistin (ehkä myös putkilla), jossa olisi tarvittavat vahvistimet yksissä kuorissa esivahvistimen käyttöä ajatellen. Ja sitten siitä seuraava vaihe olisi ehkä integroitu vahvistin, jossa samoin kaikki em. herkut yhden kotelon sisällä. Turhaa ajanhukkaako av-vahvistimen aikakaudella? Ei, vaikka esimerkiksi blu ray Dolby Atmos -äänellä onkin omaa luokkaansa, mutta minun LP-kokoelmaani ei koskaan tulla siirtämään monikavajärjestelmiin muuta kuin ehkä tunnetuimpien esittäjien kohdalla ja vain osittain.

Kalervo Kuikan alkuperäinen vaatimattomalta vaikuttanut idea on saanut nyt aivan uudet mittasuhteet, joista hyötyy aivan tavalliset musiikin ystävät. Kiitos monille tähän ketjuun ja suunnitteluun osallistuneille alan asiantuntijoille. Tekisi mieli sanoa, että Suomessa ollaan oltu aivan kehityksen kärjessä Köykän ajoista tähän päivään asti vahvistinsuunnittelussa ja uusia osaajia tuntuu yhä löytyvän.


Hiljaa hyvä tulee

Oikein mukava havaita, että muutamat avarasointisesta musiikista kiinnostuneet harrastajat ovat hiljalleen alkaneet tehdä koesoittoja SOP-stereoilla. SOP-stereohan on periaatteessa Köykän ideoima OP-stereo, jonka säädettävyys on vain tehty paremmaksi tilantunnunsäätimellä. SOP-stereo saadaan siis huonoillakin äänitteillä (tila-ääntä ei ole tallennettu) soimaan paljon helpommin kohtuullisen hyvin kuin OP-stereo.

Muutama viikko sitten yksi vanha työkaveri kävi autotallissani kuuntelemassa SOP-stereotani. Nuorempana hänellä oli ollut Salora 3000 OP-stereo, mutta kertomansa mukaan hän ei ollut sen toistoon ollenkaan tyytyväinen. Hän oli kyllästynyt siihen, että sivukaiuttimista tuntui kuuluvan vain pelkkää säröä. Ilmeisesti kaveri oli yrittänyt kuunnella lähimikitettyä iskelmämusiikkia OP-stereolla, mutta eihän se tietenkään nautinnollisesti kuulunut, koska äänitteessä ei ollut ollenkaan tila-ääntä mukana.

Sivukaiuttimista kuului todennäköisesti vain lähimikitettyjen soittimien erilaisia mixaustuloksia, joita aivot eivät osanneet tulkita salin sivuilta kuuluviksi tila-ääniksi. Kaveri oli ollut niin kyllästynyt OP-stereon sivukaiuttimien "säröön", että hän oli ottanut sivukaiuttimet kokonaan pois käytöstä. Kuunteluhetken jälkeen kaveri sanoi, että SOP-stereossa sivukaiuttimista ei kuulunutkaan pelkkää säröä kuten OP-stereossa. Tähän saattoi osaltaan vaikuttaa se, että minä soittelin pääasiassa sinfoniamusiikkia, joka oli äänitetty kunnollisessa konserttisalissa. Tila-ääniä oli siis riittävästi mukana.

Yksinkertaisella SOP-stereolla jokaisen DIY-miehen on helppoa ja halpaa suorittaa kokeiluja, joten vähävaraisetkin harrastajat pystyvät olemaan leikissä mukana. SOP-stereossa ei tilantunnun loihtimiseen ole käytetty mitään hienoa DSP-prosessointia, vaan kaikki on toteutettu sellaisella tekniikalla, joka oli Köykän eläessä ihan yleisesti tunnettua. Köykkä olisi siis itse pystynyt kehittämään OP-stereostaan paremmin säädettävän SOP-stereon, mutta homma jäi häneltä vähän kesken. Avarasointinen OP-stereo tuli siis kuopatuksi keskeneräisenä.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Alan ilmeisesti pikku hiljaa ymmärtämään SOP-ideaa. Aikaisemmin mainitsemani Opus 3D (jota Köykkä ei ehtinyt eläissään toteuttamaan), samoin kuin Wattram Super Stereo tai Voima OP-3 viidellä kaiuttimella, lähtee ideasta laajentaa kuuntelualuetta L R kaiuttimilla kun taas SOP kaventaa solistin ping-pong stereon keskellle sopivassa suhteessa lisäkaiuttimilla.

Toisessa ketjussa mainitsinkin, että Markus Kantola on tehnyt triodiesivahvistimen, ks. https://foorumi.hifiharrastajat.org...oiminta-tutummaksi.166552/page-6#post-2423642, joka yhdistää sekä OP-3:n, SOP:in ja tavallisen stereon erillisillä äänenvoimakkuuden säädöillä eri kanaville, siis täydellinen esivahvistin sekä tavallisesta stereota, Opus 3D:tä. ortoperspektaa ja SOP:ia kaipaaville.
Pää
Seuraava vaihe olisikin päätevahvistin (ehkä myös putkilla), jossa olisi tarvittavat vahvistimet yksissä kuorissa esivahvistimen käyttöä ajatellen. Ja sitten siitä seuraava vaihe olisi ehkä integroitu vahvistin, jossa samoin kaikki em. herkut yhden kotelon sisällä. Turhaa ajanhukkaako av-vahvistimen aikakaudella? Ei, vaikka esimerkiksi blu ray Dolby Atmos -äänellä onkin omaa luokkaansa, mutta minun LP-kokoelmaani ei koskaan tulla siirtämään monikavajärjestelmiin muuta kuin ehkä tunnetuimpien esittäjien kohdalla ja vain osittain.

Kalervo Kuikan alkuperäinen vaatimattomalta vaikuttanut idea on saanut nyt aivan uudet mittasuhteet, joista hyötyy aivan tavalliset musiikin ystävät. Kiitos monille tähän ketjuun ja suunnitteluun osallistuneille alan asiantuntijoille. Tekisi mieli sanoa, että Suomessa ollaan oltu aivan kehityksen kärjessä Köykän ajoista tähän päivään asti vahvistinsuunnittelussa ja uusia osaajia tuntuu yhä löytyvän.

SOP-järjestelmä on periaatteessa sama kolmikanavainen järjestelmä kuin Köykän op-järjestelmäkin, mutta lisänä siinä on sivusignaalien säädettävyys. Köykkä vei sivukanaviin pelkät erosignaalit L-R ja R-L, nyt näiden signaalien päälle ympätään sopiva ripaus vastakkaisen kanavan stereosignaalia eli matemaattisesti ilmaistuna:

LS=L-R+2kR
RS=R-L+2kL
k=0...1.

Ja säädettävyyttähän tarvitaan, koska "Köykkä-moodi" ei toimi tyydyttävästi kaikilla äänitteillä.
Oma SOP-ohjaimeni "laskee" sivusignaalit noiden kaavojen mukaisesti operaatiovahvistimia käyttäen. Toinen tapa on ottaa signaalit stereopotentiometrin liu'uilta niin, että vastusratojen toisiin päihin on kytketty signaali L+R ja toisiin päihin signaalit L-R ja R-L. Tämähän on se ketjun alussa ehdotettu metodi ja se vastaa matemaattisesti yllä esitettyjä kaavoja.
Oma konseptini, "VolksSOP", joka rakentuu kahden perusyksikön varaan (MVU-yksikkö ja SOP-ohjain), on siinä mielessä mielekäs ratkaisu, että se antaa mallin, miten täydentää stereojärjestelmä SOP-järjestelmäksi. Tarvitaan vain toinen kaiutinpari ja toinen stereovahvistin.
 

Liitteet

  • 16676784168344055956797523265263.jpg
    16676784168344055956797523265263.jpg
    128,9 KB · Katsottu: 52
Viimeksi muokattu:
SOP-järjestelmä on periaatteessa sama kolmikanavainen järjestelmä kuin Köykän op-järjestelmäkin, mutta lisänä siinä on sivusignaalien säädettävyys. Köykkä vei sivukanaviin pelkät erosignaalit L-R ja R-L, nyt näiden signaalien päälle ympätään sopiva ripaus vastakkaisen kanavan stereosignaalia eli matemaattisesti ilmaistuna:

LS=L-R+2kR
RS=R-L+2kL
k=0...1.

Ja säädettävyyttähän tarvitaan, koska "Köykkä-moodi" ei toimi tyydyttävästi kaikilla äänitteillä.
Oma SOP-ohjaimeni "laskee" sivusignaalit noiden kaavojen mukaisesti operaatiovahvistimia käyttäen. Toinen tapa on ottaa signaalit stereopotentiometrin liu'uilta niin, että vastusratojen toisiin päihin on kytketty signaali L+R ja toisiin päihin signaalit L-R ja R-L. Tämähän on se ketjun alussa ehdotettu metodi ja se vastaa matemaattisesti yllä esitettyjä kaavoja.
Oma konseptini, "VolksSOP", joka rakentuu kahden perusyksikön varaan (MVU-yksikkö ja SOP-ohjain), on siinä mielessä mielekäs ratkaisu, että se antaa mallin, miten täydentää stereojärjestelmä SOP-järjestelmäksi. Tarvitaan vain toinen kaiutinpari ja toinen stereovahvistin.
Allekirjoittaneella on yksi "VolksSOP" ja toimii kuten pitää. En halunnut ahertaa omien viritelmien kanssa vajaissa harrastetiloissa ja ehdotin nimim. acmn:lle yhden SOP-yksikön valmistamista allekirjoittaneelle ja VOT! Minulla on ollut aiemmin mm. Salora 3000 OP, mutta se on aika rajoittunut ratkaisu, vaikka ihan toimiva kyllä. Mielestäni tuo "kanavasekoituksen" säädettävyys on tärkeä, kun haetaan soinnin miellyttävyyttä. Mainittava on myös se, että on etu, jos käyttää viittä kaiutinta kolmen sijaan, pystyisi säätämään etu ja taka efektikaiuttimen välistä voimakkuutta - samoin kuin - keski-, siis, summakanavan voimakkuutta oikealle tasolle. Eikä mielestäni säätöjä tarvitse juurikaan muutella, jahka ne on saanut kohdilleen.
 
SOP-järjestelmä on periaatteessa sama kolmikanavainen järjestelmä kuin Köykän op-järjestelmäkin, mutta lisänä siinä on sivusignaalien säädettävyys. Köykkä vei sivukanaviin pelkät erosignaalit L-R ja R-L, nyt näiden signaalien päälle ympätään sopiva ripaus vastakkaisen kanavan stereosignaalia eli matemaattisesti ilmaistuna:

LS=L-R+2kR
RS=R-L+2kL
k=0...1.

Ja säädettävyyttähän tarvitaan, koska "Köykkä-moodi" ei toimi tyydyttävästi kaikilla äänitteillä.
Oma SOP-ohjaimeni "laskee" sivusignaalit noiden kaavojen mukaisesti operaatiovahvistimia käyttäen. Toinen tapa on ottaa signaalit stereopotentiometrin liu'uilta niin, että vastusratojen toisiin päihin on kytketty signaali L+R ja toisiin päihin signaalit L-R ja R-L. Tämähän on se ketjun alussa ehdotettu metodi ja se vastaa matemaattisesti yllä esitettyjä kaavoja.
Oma konseptini, "VolksSOP", joka rakentuu kahden perusyksikön varaan (MVU-yksikkö ja SOP-ohjain), on siinä mielessä mielekäs ratkaisu, että se antaa mallin, miten täydentää stereojärjestelmä SOP-järjestelmäksi. Tarvitaan vain toinen kaiutinpari ja toinen stereovahvistin.
Hmmm. Jos ei ihan monoksi , mutta sotkisi L ja R kaiuttimien signaalit keskenään siten, että L:ssä on L kokonaan ja vähän R:ää ja toisella puolella tasan päinvastoin, niin se keskiosuus olisi kuin mulla nyt. Olen tykännyt. On siten melkein mono muttei kuitenkaan ja omien kokemusten mukaan sellaisenaankin ihan hyvä. Siihen sitten tuo sivukaiutinjärjestelmä täydellä kaistanleveydellä noilla säädöin, kun acmn on esittänyt, päälle. ...ja ehkä vielä pientä viivettä niihin sivuäänisiin ikään kuin olisivat käyneet laajemmankin hallin seinistä kimpoamassa...
 
Allekirjoittaneella on yksi "VolksSOP" ja toimii kuten pitää. En halunnut ahertaa omien viritelmien kanssa vajaissa harrastetiloissa ja ehdotin nimim. acmn:lle yhden SOP-yksikön valmistamista allekirjoittaneelle ja VOT! Minulla on ollut aiemmin mm. Salora 3000 OP, mutta se on aika rajoittunut ratkaisu, vaikka ihan toimiva kyllä. Mielestäni tuo "kanavasekoituksen" säädettävyys on tärkeä, kun haetaan soinnin miellyttävyyttä. Mainittava on myös se, että on etu, jos käyttää viittä kaiutinta kolmen sijaan, pystyisi säätämään etu ja taka efektikaiuttimen välistä voimakkuutta - samoin kuin - keski-, siis, summakanavan voimakkuutta oikealle tasolle. Eikä mielestäni säätöjä tarvitse juurikaan muutella, jahka ne on saanut kohdilleen.

Säätämistä tarvitaan harvoin

Olen jo pitkään kuunnellut autotallissani taustamusiikkia SOP-stereolla ja voin kokemukseeni perustuen sanoa, että tilantunnun säätämistä tarvitaan todella harvoin. Kun asetus on muutamien koekuunteluiden ainana saatu makeimmilleen, niin se tuntuu olevan kohdallaan melkein kaikilla äänitteillä. Eniten minua ihmetytti se, että tavallisillä äänitteillä tilantunnunsäädin on suunnillen samassa asennossa kuin keinopää-äänitteilläkin. Mono-äänitystä kuunnellessakaan tilantunnunsäätimeen ei tarvitse kajota.

Autotallissa kuuntelen taustamusiikkia yleensä radiosta. Radio 1 lähettää hyvin äänitettyä musiikkia, joka soi SOP-stereolla oikein hyvin. Kuuluttajan äänikin kuuluu miellyttävästi monona, koska sivukaiuttimista tuleva ääni kuuluu melko vaimeana tilantunnut säätimen ollessa makeimmassa asennossa. Laitan loppuun valokuvan tilantunnunsäätimen makeimmasta asennosta, joka tuntuu olevan sopiva kaikille äänitteille.

IMG_6648.JPG

Yllä olevassa kuvassa alempi säädin on tilantunnunsäädin. Jos säädin on vasemassa laidassa, niin sivukaiuttimiinkin menee signaali R+L eli Mono-signaali.

Kun säädin on keskiasennossa, niin sivukaiuttimiin menee tavalliset R ja L-signaalit ihan SOP-periaatteen mukaisesti. Jos tilantunnunsäädin on täysillä, niin silloin sivukaiuttimiin menee signaalit R-L ja L-R. Omalla kaiutinsijoittelullani tilantunnunsäätimen makein asento on siis vähän keskiasennosta "Köykkään" päin. Tämä asento on sopiva melkein kaikelle musiikille.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Säätämistä tarvitaan harvoin

Olen jo pitkään kuunnellut autotallissani taustamusiikkia SOP-stereolla ja voin kokemukseeni perustuen sanoa, että tilantunnun säätämistä tarvitaan todella harvoin. Kun asetus on muutamien koekuunteluiden ainana saatu makeimmilleen, niin se tuntuu olevan kohdallaan melkein kaikilla äänitteillä. Eniten minua ihmetytti se, että tavallisillä äänitteillä tilantunnunsäädin on suunnillen samassa asennossa kuin keinopää-äänitteilläkin. Mono-äänitystä kuunnellessakaan tilantunnunsäätimeen ei tarvitse kajota.

Autotallissa kuuntelen taustamusiikkia yleensä radiosta. Radio 1 lähettää hyvin äänitettyä musiikkia, joka soi SOP-stereolla oikein hyvin. Kuuluttajan äänikin kuuluu miellyttävästi monona, koska sivukaiuttimista tuleva ääni kuuluu melko vaimeana tilantunnut säätimen ollessa makeimmassa asennossa. Laitan loppuun valokuvan tilantunnunsäätimen makeimmasta asennosta, joka tuntuu olevan sopiva kaikille äänitteille.

katso liitettä 222704

Yllä olevassa kuvassa alempi säädin on tilantunnunsäädin. Jos säädin on vasemassa laidassa, niin sivukaiuttimiinkin menee signaali R+L eli Mono-signaali.

Kun säädin on keskiasennossa, niin sivukaiuttimiin menee tavalliset R ja L-signaalit ihan SOP-periaatteen mukaisesti. Jos tilantunnunsäädin on täysillä, niin silloin sivukaiuttimiin menee signaalit R-L ja L-R. Omalla kaiutinsijoittelullani tilantunnunsäätimen makein asento on siis vähän keskiasennosta "Köykkään" päin. Tämä asento on sopiva melkein kaikelle musiikille.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

Kun kuuntelee eri äänitteitä Köykkä-moodissa keskikanava suljettuna, huomaa kyllä, että eroja tilaäänien suhteen on äänitteiden välillä melkoisesti. Eli mihin asentoon tuosta ääriasennosta tilantunnun nuppi pitää (jos pitää) kääntää, että saadaan korvia hivelevä sointi, se vaihtelee aika tavalla. Oman kokemukseni mukaan ei siis mitään kaikille äänitteille optimia tilantunnun nupin asentoa ole olemassa. Ja vaikka olisikin, leikittely sillä nupilla kyllä kannattaa. Sehän on osa SOP-järjestelmän viehätystä.
 
Viimeksi muokattu:
Kun kuuntelee eri äänitteitä Köykkä-moodissa keskikanava suljettuna, huomaa kyllä, että eroja tilaäänien suhteen on äänitteiden välillä melkoisesti. Eli mihin asentoon tuosta ääriasennosta tilantunnun nuppi pitää (jos pitää) kääntää, että saadaan korvia hivelevä sointi, se vaihtelee aika tavalla. Oman kokemukseni mukaan ei siis mitään kaikille äänitteille optimia tilantunnun nupin asentoa ole olemassa. Ja vaikka olisikin, leikittely sillä nupilla kyllä kannattaa. Sehän on osa SOP-järjestelmän viehätystä.


Säädöllä koukuttava vaikutus?

Pakko minunkin on myöntää se, että tilantunnun säätäminen on hyvin mukavaa, ja jotkut saattavat tuntea sen jopa koukuttavaksikin. Kun sain SOP-laitteistoni valmiiksi koekuunteluun, niin kyllähän minunkin sormeni olivat jatkuvasti tilantunnunsäätimellä. Oli niin mahdottoman mukavaa todeta se, kuinka kivasti tilantuntu muuttuu, kun säädintä vähän kääntelee. Vähitellen avarasointisuutta alkaa kuitenkin pitää itsestään selvänä asiana, ja silloin tilantunnunsäätimen turha kääntely alkaa jäädä vähemmälle. Mukavaltahan se tuntuu vieläkin, kun tilantuntu on SOP-stereolla niin helposti hallittavissa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Säädöllä koukuttava vaikutus?

Pakko minunkin on myöntää se, että tilantunnun säätäminen on hyvin mukavaa, ja jotkut saattavat tuntea sen jopa koukuttavaksikin. Kun sain SOP-laitteistoni valmiiksi koekuunteluun, niin kyllähän minunkin sormeni olivat jatkuvasti tilantunnunsäätimellä. Oli niin mahdottoman mukavaa todeta se, kuinka kivasti tilantuntu muuttuu, kun säädintä vähän kääntelee. Vähitellen avarasointisuutta alkaa kuitenkin pitää itsestään selvänä asiana, ja silloin tilantunnunsäätimen turha kääntely alkaa jäädä vähemmälle. Mukavaltahan se tuntuu vieläkin, kun tilantuntu on SOP-stereolla niin helposti hallittavissa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka

Juuri näin. 🤓
 
SOP-stereo parantaa perhesopua?

Musiikinkuuntelu ja kaiuttimien sijoittaminen parhaalle paikalle olohuoneessa voi monessa perheessä aiheuttaa pieniä riitoja "hallitustasolla". Vaimoväki haluaisi sisustaa olohuoneen haluamallaan tavalla, jolloin kaiuttimia ja kuuntelutuolia ei aina voi sijoittaa äänentoistollisesti parhaisiin paikkoihin. Monesti tällaisissa keskusteluissa vaimoväki ehdottaa, että kaiuttimet pitäisi sijoittaa huoneen nurkkiin, jossa ne häiritsisivät mahdollisimman vähän "muuta liikennettä".

Jos musiikkia kuunnellaan tavallisilla 2-kanavaisilla stereoilla, niin silloin kaiuttimia ei ihan teknisistä syistä voi oikein sijoittaa olohuoneen nurkkiin. Jos kaiuttimet pitää kuitenkin sijoittaa nurkkiin (vaimoväki voitti neuvottelun), niin silloin huonontunutta äänentoistoa voidaan helposti parantaa ohjaamalla tavallista stereovahvistinta SOP-säätöyksikön kautta. Kun SOP-säätöyksiköstä vasemmalle etusivukaiuttimelle tarkoitettu signaali kytketään vahvistimen vasempaan kanavaan ja oikealle etusivukaiuttimelle tarkoitettu signaali oikeaan kanavaan, niin silloin tavallista 2-kanavaista stereotakin voidaan ajaa SOP-moodissa.

Kun SOP-kokeilua aloitetaan, niin tilantunnunsäädin asetetaan aluksi keskiasentoon, jolloin ajotilanne vastaa normaalia stereota. Tämän jälkeen tilantunnunsäädintä säädellään hitaasti keskiasennon molemmille puolille ja tarkkaillaan samalla tilantuntua. Tilantunnun pitäisi huomattavasti parantua, kun säädintä käännetään sopivasti keskiasennosta "Köykkään" päin. Kokeiluja jatketaan erilaisilla äänitteillä niin kauan, että löydetään tilantunnunsäätimelle sopiva asetus. SOP-säätöyksikkö pitäisi olla rakennettu kaukosäätimeksi, jolloin tilantuntua voidaan helposti säätää myös ajon aikana.

Jos SOP-säätöyksiköllä saadaan kaiuttimet toimimaan hyvin myös nurkkasijoituksessa, niin silloinhan SOP-stereo lisää perhe-elämän onnellisuutta, sillä vaimoväkikin pääsee jatkossa nauttimaan entistä avarasointisemmasta musiikista. Kaikki tarkasti mitatut kuuntelukolmiot ja muut turhat perhe-elämää kahlitsevat kommervenkit kannattaa heittää romukoppaan ja keskittyä vain hyväntuulisen vaimon kanssa nauttimaan nurkkakaiuttimien tarjoamasta oikeasta musiikkinautinnosta. Kaikkien 2-kanavamiesten kannattaisi joskus suorittaa tämä halpa SOP-kokeilu.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
No, oma suositukseni on kuitenkin edelleen se, että kun sitä omaa äänikirjastoa selailee tyyliin "miltähän tää kuulostaa sopattuna", niin kannattaa kuunnella äänitettä ensin Köykkä-moodissa keskikanava suljettuna ja sitten tehdä se tilantunnun viritys pelkästään sivukanavia kuuntelemalla. Samalla tulee tehtyä perustavanlaatuista tutkimusta siitä, mitä äänimaisemia eri äänitteet ovat "kätkeneet" erosignaaleihinsa. 🤓
 
Viimeksi muokattu:
No, oma suositukseni on kuitenkin edelleen se, että kun sitä omaa äänikirjastoa selailee tyyliin "miltähän tää kuulostaa sopattuna", niin kannattaa kuunnella äänitettä ensin Köykkä-moodissa keskikanava suljettuna ja sitten tehdä se tilantunnun viritys pelkästään sivukanavia kuuntelemalla. Samalla tulee tehtyä perustavanlaatuista tutkimusta siitä, mitä äänimaisemia eri äänitteet ovat "kätkeneet" erosignaaleihinsa. 🤓
Salora 3000 OP:n liukupotikat olivat ketterät juuri tämänmoiseen käyttötapaan.
 
Salora 3000 OP:n liukupotikat olivat ketterät juuri tämänmoiseen käyttötapaan.
Tulihan tuota tutkittua. Suuri puute oli kuitenkin säädettävän kanavasekoituksen puute. Yleensä kuuntelin Saloralla MONO-nappi pohjassa, koska koin sen miellyttävimmäksi.

EDIT: Kyseinen nappihan oli nimetty näissä <PSEUDO>:ksi...
 
Tulihan tuota tutkittua. Suuri puute oli kuitenkin säädettävän kanavasekoituksen puute. Yleensä kuuntelin Saloralla MONO-nappi pohjassa, koska koin sen miellyttävimmäksi.

EDIT: Kyseinen nappihan oli nimetty näissä <PSEUDO>:ksi...

Juu, PSEUDO-moodissa sivukanaviin ohjattiin ymmärtääkseni M-signaalia, mutta kun sivukaiuttimien napaisuudet olivat nurinpäin toisiinsa nähden, tuli signaali toiseen kanavaan vastakkaisvaiheisena.
 

Liitteet

  • 16679829715398316162463532506698.jpg
    16679829715398316162463532506698.jpg
    86,2 KB · Katsottu: 17
Viimeksi muokattu:
Juu, PSEUDO-moodissa sivukanaviin ohjattiin ymmärtääkseni M-signaalia, mutta kun sivukaiuttimien napaisuudet olivat nurinpäin toisiinsa nähden, tuli signaali toiseen kanavaan vastakkaisvaiheisena.
Mistä löysit tuon? Toisaalta, mitä merkitystä kun opastettiin asettamaan sivukanavat epäsymmetrisesti ja kauas... Sivukanavien delayt saatiin näin sotkettua. Tämä mielestäni romuttaa napaisuuksien merkityksen. Napaisuus lähinnä oli se mikä kytkennästä tuli ilman PSEUDOakin. (korjatkaa, jos teillä on parempaa tietoa).

EDIT: M-signaali lienee MONO-signaali, riippumatta siitä miksi sitä itse kukin haluaa nimetä?
 
Mistä löysit tuon? Toisaalta, mitä merkitystä kun opastettiin asettamaan sivukanavat epäsymmetrisesti ja kauas... Sivukanavien delayt saatiin näin sotkettua. Tämä mielestäni romuttaa napaisuuksien merkityksen. Napaisuus lähinnä oli se mikä kytkennästä tuli ilman PSEUDOakin. (korjatkaa, jos teillä on parempaa tietoa).

EDIT: M-signaali lienee MONO-signaali, riippumatta siitä miksi sitä itse kukin haluaa nimetä?

Köykän op:ssa vasemmasta sivukaiuttimesta tulee aina samaa signaalia kuin oikeastakin, mutta vaihe-erolla 180°. Signaalit ovat joko L-R ja R-L tai M ja -M (pseudo-moodissa). SOP:in mono-moodissa vaihe-eroa ei ole. Molemmissa kaiuttimissa on silloin signaalina M eli L+R.
Lapsuuden kodista jäi käteen Saloran esite. Siiitä tuo kuva.
 

Liitteet

  • 16680043931323060124635418618343.jpg
    16680043931323060124635418618343.jpg
    99,5 KB · Katsottu: 33
  • 16680044758763287978829367308890.jpg
    16680044758763287978829367308890.jpg
    256,1 KB · Katsottu: 33
  • 16680060243695391093368349833360.jpg
    16680060243695391093368349833360.jpg
    112,6 KB · Katsottu: 32
Viimeksi muokattu:
Tossahan se setti on.
 

Liitteet

  • 16680062331079015485705494496170.jpg
    16680062331079015485705494496170.jpg
    94 KB · Katsottu: 34
Hmmm. Kun Opus 3D - järjestelmässä lähdetään kasvattamaan stereokaiuttimien (keskikaiuttimen molemmin puolin olevien kaiuttimien) äänenvoimaa, niin eikös vaikutus äänimaisemaan ole silloin samanoloinen (samansuuntainen) kuin SOP-järjestelmässä silloin, kun tilantuntua lähdetään siinä muokkaamaan Köykkä-moodista käsin? Molemmissa suunta on kohti keskikanavan L+R - signaalilla vahvistettua stereotoistoa. SOP-järjestelmässä lähestyminen vain käy vauhdikkaammin ja Opus 3D:ssä se on vain "asymptoottista" eli maaliin ei päästä koskaan. (Ja SOP:issa voidaan mennä stereotoiston "ylikin" kohti monotoistoa.)
Oliko siis niin, että Opus 3D:ssä haettiin samaa säädettävyyttä stereotoiston suuntaan kuin SOP:issakin, mutta eri metodilla, käyttäen stereota toistavia lisäkaiuttimia?
 

Liitteet

  • 1668590896150331631492268380837.jpg
    1668590896150331631492268380837.jpg
    115,4 KB · Katsottu: 29
  • 16685910711352372285691696702865.jpg
    16685910711352372285691696702865.jpg
    115,2 KB · Katsottu: 30
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: jrz
Back
Ylös