Kuopattiinko Ortoperspekta keskeneräisenä?

KKuikka

Käyttäjä
Liittynyt
27.6.2010
Viestejä
1 218
Kaupunki
Lapua
O, katso liitettä 151241Tästä kuvasta näkyy vastaus löytyvän. SOP-yksikössä on vain tilantunnun potikka ja jokaisella kolmella vahvistimella on oma volume-potikka. Vaan ei ole "master volume"-potikkaa ilmeisesti.

Prototyyppi ei ole täydellinen

Esitit ihan asiallisia kysymyksiä SOP-säätöyksiköstä. Prototyyppilaitteessa on aina muutamat asiat vähän vinkisin vonksin, sillä koesoittoihin oli liian kiire. Tällä keskeneräisellä laitteistolla olen vasta kerännyt kokemusta siitä, miten varsinainen SOP-säätöyksikkö pitää rakentaa. Nykyinen laitteistoni on siis vähän vaikeakäyttöinen.

Kun rakensin koelaitteistoani, niin laitoin räkkiin 3 kpl 5 W vahvistimia ja SOP-säätöyksikön (vasemmanpuoleisin yksikkö). Aluksi oli tarkoitus, että säätäisin tilantuntua ja sivukanavien voimakkuutta vahvistinräkissä olevalla SOP-säätöyksiköllä. Tällöin tuntui luontevalta, että myös summakanavan voimakkuutta säädettiin suoraan vahvistimen ETU voimakkuussäätimellä. Sivukanavavahvistimien VE ja OE vahvistukset oli säädetty kiinteksi (säätönupit poistettu), jolloin niiden tasoa säädettiin SOP-säätöyksikössä olevalla kaksikkopotentiometrillä (ylimmäinen potikka). Kytkentäkaaviossa näkyvä kaksikkopotentiometri on siis SOP-säätöyksikössä ja summakanavan potentiometri vahvistimessa ETU.

Heti ensimmäisten koesoittojen aikana totesin, että SOP-säätöyksikkö ei voi olla vahvistinräkissä, vaan pitää rakentaa erillinen kaukosäädin tilantunnun ja sivukanavien voimakkuuden säätämistä varten. Tein koesoittoja varten mahdollisimman yksinkertaisen kaukosäätimen, joten jätin summakanavan tasonsäädön vahvistimeen ETU. Tietysti kuuntelu on tällä järjestelyllä vähän konstikasta, koska summakanavan tasoa säädetään suoraan vahvistinräkistä ja tilantuntua ja sivukanavien tasoa kaukosäätimellä. Summakanavan tasonsäätökin pitäisi ehdottomasti olla kaukosäätimessä, mutta master volume potikan tarpeellisuudesta en vielä ole täysin vakuuttunut.

On hyvä juttu, jos useat harrastajat alkavat nyt tutkia SOP-stereon toimintaa ihan tavallisen musiikinkuuntelijan kannalta. Kaiuttimen sijoitusta ja säätimien toimintaa pitää tarkastella monen miehen voimin, jotta löydetään paras mahdollinen järjestely. Olen antanut SOP-stereon idean kaikille pureskeltavaksi, joten voimme yhdessä miettiä myös parannuksia ja hienosäätöjä systeemiin. Jos kaikki palaset lopulta loksahtavat kohdalleen, niin kohta jokaisessa mökissä voidaan nauttia avarasointisesta musiikista.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Viimeksi muokattu:

KKuikka

Käyttäjä
Liittynyt
27.6.2010
Viestejä
1 218
Kaupunki
Lapua
Mä eilen ajankulukseni kolvasin normaaliin 2 kanavaiseen stereoon lisäsäätimen. Visatonin laajakaistaelementtien suuntaavuus vähän häiritsee. Kanavaerotusta on jotenkin liikaa. Heh. Olin viimeksi jotakin säätäessäni laittanut kaiuttimet vastakkaisiin vaiheisiin, toinen ”väärinpäin”. Ei ihme, että oli ”tilantuntua”.

Vaiheistuksen korjaaminen ei ollut se juttu.

Mutta nyt siihen mun säätimeeni, joka on suorastaan erinomainen. Levysoittimen, jossa on Riaa sisällä ja pääteasteen välillä on nyt lisänä 10k lineaarinen stereopotentiometri siten, että toisen liu’un päissä on L ja R ja toisessa just päinvastoin. Liu’ut on lähdöt kanaviin. Potikan säätöalue on normaali stereo kaventuen monoksi ja takaisin stereoksi, mutta samalla vaihtavat L ja R paikkaa. Melko joutuisaan nuppi hakeutui pikkuisen päälle mono asentoon normaalilla L ja R järjestyksellä, joka alkoi kivasti häivyttää Visatonien kuulumista kahtena erillisenä. Vanhaa ylen stereotestiä kokeilin myös. Kyllä naksutus kuuluu vasemmalta tai oikealta, mutta ei niin vahvasti kuin vakiona. ”Ääneni pitäisi kuulua nyt epämääräisestä suunnasta...” kuuluu puolustaan ihan samasta kohtaa kuin muutkin, mutta pikkuisen vaimennettuna.

Värkki jää käyttöön. Toimii näillä kaiuttimilla tässä tilassa hyvin. Ei tarvitse säätää äänitteiden välillä.

Olkoon vaikka JOP.

Mielenkiintoinen kokeilu


Kokeilusi oli mielenkiintoinen ja se todisti kaksi seikkaa. Suuri kanavaerotus ei ole ollenkaan tae hyvästä soinnista, joten sitä ei kauheasti kannata edes tavoitella. Toinen juttu on se, että muutamat stereoäänitteetkin ovat sellaisia, että ne soivat parhaiten monofonisina.

Vaikka oletkin nyt tyytyväinen lisälaitteesi sointiin, niin suosittelen kuitenkin laittamaan lisäkytkentäsi paikalle kunnollisen SOP-säätöyksikön, jolloin saat laajemman säätöalueen ja pääset kokeilemaan myös tilaäänien säätöä. Vasta oikealla tilantunnunsäätimellä saat musiikin soimaan avarasti. Kokeilu ei maksa paljoa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 

slant sickness

Käyttäjä
Liittynyt
23.1.2018
Viestejä
49
Mielenkiintoinen kokeilu

Kokeilusi oli mielenkiintoinen ja se todisti kaksi seikkaa. Suuri kanavaerotus ei ole ollenkaan tae hyvästä soinnista, joten sitä ei kauheasti kannata edes tavoitella. Toinen juttu on se, että muutamat stereoäänitteetkin ovat sellaisia, että ne soivat parhaiten monofonisina.

Vaikka oletkin nyt tyytyväinen lisälaitteesi sointiin, niin suosittelen kuitenkin laittamaan lisäkytkentäsi paikalle kunnollisen SOP-säätöyksikön, jolloin saat laajemman säätöalueen ja pääset kokeilemaan myös tilaäänien säätöä. Vasta oikealla tilantunnunsäätimellä saat musiikin soimaan avarasti. Kokeilu ei maksa paljoa.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
Olen joskus ostanut Saloran 3000:n uutena ja sietänyt sillä vuosien ajan kamalia äänitteitä. Jakaakseni tuskaani rakentelin kaveripiirilleni avartimia, jotka tekivät saman kuin SOP sivukaiuttimille, mutta laajuudessa mono-stereo-laajennettu stereo. Ilman keskikaiutinta toki. Jälkimmäisen tuotteen mainitsin muutama sivu sitten. Näitä tuotteita väsäsin 80-90 lukujen taitteessa, kun CD-soittimia oli jo useilla ja olimistä avartaa.

OP:n ja laajennetun stereon ongelma on yhteinen. Huonot äänitteet tulevat vielä huonommiksi ja vinyylin rutinat ja rapsahdukset nousevat entistä enemmän esille.

Nautiskelen tästä monoon päin kallellaan olevasta stereosta, joka sulattaa kaksi kaiutinta enemmän yhteen.

Jo aiemmin mainitsemani erikoinen Beatles miksaus, neukkulevy, jossa solisti on yhdessä kanavassa ja soittimet toisessa, menee tällä säädöllä yhtä hyvin kuin vähän normaalimpikin monimikrofoniäänite. Ei tarvitse säätää levyjen välillä.

Ylen vanha stereotestikin toimi tällä!
 

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere



Liukusäätö stereo ja monotoiston välillä plus mahdollisuus vaihtaa kanavat ristiin.




Liukusäätö stereo ja monotoiston välillä plus mahdollisuus vaihtaa kanavat ristiin.

Se ei tuosta sanallisesta kuvauksestasi ihan selvinnyt, että potikan radat on kytketty eri päin RIAA-vahvistimen lähtöjen väliin. Liu'ut siis liikkuvat ikään kuin eri suuntiin potikkaa pyöritettäessä. Stereokuva voidaan näin kaventaa monoksi kuuntelualueen keskelle ja myös täysin käänteiseksi, kuten oheinen analyysi osoittaa. Vekkuli efekti, mutta onko siitä oikeasti hyötyä?

Analyysi.jpg
 

slant sickness

Käyttäjä
Liittynyt
23.1.2018
Viestejä
49
Se ei tuosta sanallisesta kuvauksestasi ihan selvinnyt, että potikan radat on kytketty eri päin RIAA-vahvistimen lähtöjen väliin. Liu'ut siis liikkuvat ikään kuin eri suuntiin potikkaa pyöritettäessä. Stereokuva voidaan näin kaventaa monoksi kuuntelualueen keskelle ja myös täysin käänteiseksi, kuten oheinen analyysi osoittaa. Vekkuli efekti, mutta onko siitä oikeasti hyötyä?

katso liitettä 151306
On. Äänitteiden stereokuva on liian laaja silloin kun kuulee selvästi kaksi pistemäistä äänilähdettä. Monimikrofoniäänityksen teossa on laitettu soittimet vähän turhan levälleen. Mä käännän ne lähemmäksi keskikohtaa, jolloin olennaisesti kaksi kaiutinta lakkaa kuulumasta (koska ei ole enää ääntä, joka kuuluisi vain toisesta tai toisesta). Mä tykkäsin kovasti. Toisten ei tarvitse tykätä.

Ämyrit on Lundiahyllyssä sillä lailla että välissä on 1m hylly ja Visatonit on toisistaan noin 1,5m päässä. Vielä monen metrin päässä kummallisimmilla äänitteillä on selkeitä "tämä kuuluu vain toisesta kaiuttimesta" häröjä. Tai siis oli. Tuo potikkaviritys meni tekoon eilen nautittuani vähän muutakin kuin kansalaisluottamusta. Silloin niitä ideoita riittää. Tänä aamuna piti vaan löytää paikka, mihin olin sen unohtanut!

Mitä SOP:piin tulee, niin kun 30 vuotta sitten tein omia stereoexpandereitani, niin jossakinhan ne mun oli koesoitettava. Pistin boxit 3000 Saloran lineout/linein liityntään, joka oli se nauhurin symbolilla varustettu ylärivissä (muistaakseni). Siinä kun kääntelin potikkaa, mulla oli jokseenkin täsmälleen tällä foorumilla kuvatun mukainen SOP koossa. Erokanavan tekevä matriisikorttini oli pikkuisen muokattu alkuperäisestä 300Hz-3kHz puhelinkaistasta laajemmaksi erityisesti korkeampiin taajuuksin päin sen jälkeen, kun olin keskustellut Tapio Köykän kanssa OP:n puutteista. Hällä oli numero Hgin puhelinluettelossa!!!
 

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere
On. Äänitteiden stereokuva on liian laaja silloin kun kuulee selvästi kaksi pistemäistä äänilähdettä. Monimikrofoniäänityksen teossa on laitettu soittimet vähän turhan levälleen. Mä käännän ne lähemmäksi keskikohtaa, jolloin olennaisesti kaksi kaiutinta lakkaa kuulumasta (koska ei ole enää ääntä, joka kuuluisi vain toisesta tai toisesta). Mä tykkäsin kovasti. Toisten ei tarvitse tykätä.

Ämyrit on Lundiahyllyssä sillä lailla että välissä on 1m hylly ja Visatonit on toisistaan noin 1,5m päässä. Vielä monen metrin päässä kummallisimmilla äänitteillä on selkeitä "tämä kuuluu vain toisesta kaiuttimesta" häröjä. Tai siis oli. Tuo potikkaviritys meni tekoon eilen nautittuani vähän muutakin kuin kansalaisluottamusta. Silloin niitä ideoita riittää. Tänä aamuna piti vaan löytää paikka, mihin olin sen unohtanut!

Mitä SOP:piin tulee, niin kun 30 vuotta sitten tein omia stereoexpandereitani, niin jossakinhan ne mun oli koesoitettava. Pistin boxit 3000 Saloran lineout/linein liityntään, joka oli se nauhurin symbolilla varustettu ylärivissä (muistaakseni). Siinä kun kääntelin potikkaa, mulla oli jokseenkin täsmälleen tällä foorumilla kuvatun mukainen SOP koossa. Erokanavan tekevä matriisikorttini oli pikkuisen muokattu alkuperäisestä 300Hz-3kHz puhelinkaistasta laajemmaksi erityisesti korkeampiin taajuuksin päin sen jälkeen, kun olin keskustellut Tapio Köykän kanssa OP:n puutteista. Hällä oli numero Hgin puhelinluettelossa!!!
Saisimmeko myös tuosta saloran kanssa leikkimisestä periaatekuvaa?
 

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere
Olen joskus ostanut Saloran 3000:n uutena ja sietänyt sillä vuosien ajan kamalia äänitteitä. Jakaakseni tuskaani rakentelin kaveripiirilleni avartimia, jotka tekivät saman kuin SOP sivukaiuttimille, mutta laajuudessa mono-stereo-laajennettu stereo. Ilman keskikaiutinta toki. Jälkimmäisen tuotteen mainitsin muutama sivu sitten. Näitä tuotteita väsäsin 80-90 lukujen taitteessa, kun CD-soittimia oli jo useilla ja olimistä avartaa.

OP:n ja laajennetun stereon ongelma on yhteinen. Huonot äänitteet tulevat vielä huonommiksi ja vinyylin rutinat ja rapsahdukset nousevat entistä enemmän esille.

Nautiskelen tästä monoon päin kallellaan olevasta stereosta, joka sulattaa kaksi kaiutinta enemmän yhteen.

Jo aiemmin mainitsemani erikoinen Beatles miksaus, neukkulevy, jossa solisti on yhdessä kanavassa ja soittimet toisessa, menee tällä säädöllä yhtä hyvin kuin vähän normaalimpikin monimikrofoniäänite. Ei tarvitse säätää levyjen välillä.

Ylen vanha stereotestikin toimi tällä!

SOP tekee tätä sivukaiuttimille:

VE = 2kR-R+L
OE = 2kL-L+R,
missä k = 0…1.

Tarkoitatko, että sinulla oli käytössä sama periaate?
 

slant sickness

Käyttäjä
Liittynyt
23.1.2018
Viestejä
49
SOP tekee tätä sivukaiuttimille:

VE = 2kR-R+L
OE = 2kL-L+R,
missä k = 0…1.

Tarkoitatko, että sinulla oli käytössä sama periaate?
Ainuttakaan expanderia ei ole tallella. Vain muistikuvia. Piirikaavio oli ruutupaperilla ja nässä kaikissa oli langoitettu verolevy pohjakorttina.

Omin päin ilman sen suurempia kaavaluonteisia pohtimisia tein kytkennät, joissa syntyi L+R ja L-R, joista jälkimmäisen vielä käänsin toista kanavaa varten R-L muotoon. Lineaarinen stereopotikka oli skaalattu päihinsä asetettujen sarjavastusten kanssa (fiiliksellä) jotenkin niin, että potikoiden alueen puolivälissä oli normaali L ja R stereo. Lähtöjä oli kaksi, stereoiden apulaite kun oli. Expanderin suuntaan siirryttäessä kanava-erotus kasvoi ja toiseen suuntaan mennessä väheni. Ei kuitenkaan mennyt sillä lailla överiksi, että jäljelle olisi jäänyt toiseen kanavaan L-R ja toiseen R-L tai ääripäissä L+R molempiin.

Kun tämmöisen expanderin laittoi Salora 3000 nauhuriliitäntään, joka oli samalla out ja in, niin seurauksena sivukaiuttimien erotussignaalin määrää saattoi lisätä ja vähentää. Monosuuntaan signaali heikkeni, mutta sen saattoi kompensoida (koesoitoissa) sivukanavan äänenvoimakkuussäätimellä. Loppujen lopuksi nuo säädöt yhdessä ovat +/-, mutta minähän vain testasin, että purkit toimivat.

Kolmetonnisen matriisikorttia, nehän oli pistoliittimillä äitikortissa, olin puukottanut jo aiemmin. Siellä oli RC pitkittäin ja poikittain, ali- ja ylipäästö. Kun OP:n alkuperäinen toteuttaja kertoi tehneensä taajuuskaistassa myöhemmissä laitteissa myönnytystä, minä yritin samaa. En mä osannut kysyä tarkemmin, miten. Wattramista kai puhui. Keskustelun jälkeen minulla oli useampi kokeilu. Jos taajuuskaistan yläpään avasi kokonaan, (vinyyli)levyjen kanavaerotus oli sietämätöntä rapsetta ja rutinaa. Mututuntumalla siellä oli jonkinlainen myönnytys, että korkeita ääniä pääsi paremmin mukaan. Pikkuisen pienempi yläpään suodattimen konkka ja sarjavastus.

Mulla ei ollut tuohon aikaan funktiogenistä eikä skooppia kotona ja mitä ne työpaikan koneet oli kooltaan, mun oli helpompi mennä iltaisin tai viikonloppuisin työpaikan laboratorioon tarkastamaan kytkentöjä kuin että olisin kantanut mittarit kotiini.

3000:n perässä minulla oli lopun aikoina Hifi 85-B ja sivukaiuttimina samanlaiset isot domet, kuin edellä mainitussa oli keskialueen äänisenä.

***
Tuo liukuva stereo-mono kanavaerotin on edelleen laitteessa kiinni ja säädettynä suunnilleen niin, että puolittaa kanava-erotuksen. Edelleen stereo kuuluu, mutta rajuimmissakaan mixauksissa ei yksikään osaäänilähde ole pelkästään L tai R, vaan siltä väliltä.
 

KKuikka

Käyttäjä
Liittynyt
27.6.2010
Viestejä
1 218
Kaupunki
Lapua
Ainuttakaan expanderia ei ole tallella. Vain muistikuvia. Piirikaavio oli ruutupaperilla ja nässä kaikissa oli langoitettu verolevy pohjakorttina.

Omin päin ilman sen suurempia kaavaluonteisia pohtimisia tein kytkennät, joissa syntyi L+R ja L-R, joista jälkimmäisen vielä käänsin toista kanavaa varten R-L muotoon. Lineaarinen stereopotikka oli skaalattu päihinsä asetettujen sarjavastusten kanssa (fiiliksellä) jotenkin niin, että potikoiden alueen puolivälissä oli normaali L ja R stereo. Lähtöjä oli kaksi, stereoiden apulaite kun oli. Expanderin suuntaan siirryttäessä kanava-erotus kasvoi ja toiseen suuntaan mennessä väheni. Ei kuitenkaan mennyt sillä lailla överiksi, että jäljelle olisi jäänyt toiseen kanavaan L-R ja toiseen R-L tai ääripäissä L+R molempiin.

Kun tämmöisen expanderin laittoi Salora 3000 nauhuriliitäntään, joka oli samalla out ja in, niin seurauksena sivukaiuttimien erotussignaalin määrää saattoi lisätä ja vähentää. Monosuuntaan signaali heikkeni, mutta sen saattoi kompensoida (koesoitoissa) sivukanavan äänenvoimakkuussäätimellä. Loppujen lopuksi nuo säädöt yhdessä ovat +/-, mutta minähän vain testasin, että purkit toimivat.

Kolmetonnisen matriisikorttia, nehän oli pistoliittimillä äitikortissa, olin puukottanut jo aiemmin. Siellä oli RC pitkittäin ja poikittain, ali- ja ylipäästö. Kun OP:n alkuperäinen toteuttaja kertoi tehneensä taajuuskaistassa myöhemmissä laitteissa myönnytystä, minä yritin samaa. En mä osannut kysyä tarkemmin, miten. Wattramista kai puhui. Keskustelun jälkeen minulla oli useampi kokeilu. Jos taajuuskaistan yläpään avasi kokonaan, (vinyyli)levyjen kanavaerotus oli sietämätöntä rapsetta ja rutinaa. Mututuntumalla siellä oli jonkinlainen myönnytys, että korkeita ääniä pääsi paremmin mukaan. Pikkuisen pienempi yläpään suodattimen konkka ja sarjavastus.

Mulla ei ollut tuohon aikaan funktiogenistä eikä skooppia kotona ja mitä ne työpaikan koneet oli kooltaan, mun oli helpompi mennä iltaisin tai viikonloppuisin työpaikan laboratorioon tarkastamaan kytkentöjä kuin että olisin kantanut mittarit kotiini.

3000:n perässä minulla oli lopun aikoina Hifi 85-B ja sivukaiuttimina samanlaiset isot domet, kuin edellä mainitussa oli keskialueen äänisenä.

***
Tuo liukuva stereo-mono kanavaerotin on edelleen laitteessa kiinni ja säädettynä suunnilleen niin, että puolittaa kanava-erotuksen. Edelleen stereo kuuluu, mutta rajuimmissakaan mixauksissa ei yksikään osaäänilähde ole pelkästään L tai R, vaan siltä väliltä.


Mielenkiintoisia kokeiluja

Olet suorittanut ihan mielenkiintoisia kokeiluja. Olen kokeiluissasi tullut juuri samaan tulokseen, että täydellinen kanavaerotus ei ole tae hyvästä ja nautittavasta soinnista. Käsittelin itse samaa asiaa noin vuosi sitten tämän ketjun viestissä #26. Suuri kanavaerotus ei siis ole ollenkaan tärkeää, vaan paljon tärkeämpää nautittavan soinnin aikaansaamiseksi on se, että heijastuneita äänia tulee kuuntelijan korviin suunnilleen oikeista suunnista.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 
Viimeksi muokattu:

slant sickness

Käyttäjä
Liittynyt
23.1.2018
Viestejä
49
Omin korvin, sitä high fidelyä kuitenkin hakien. Kuulotestin mukaan mulla on korvissani ikäisekseni ihan terve kuulo. Silti olen "potenut" "aina" ongelmaa saada puheesta, puheäänestä selvää metelissä. Omasta mielestäni enemmän kuin muut, kun ne on ainakin kuulevinaan, mitä toiset melun keskellä sanovat.

Ravintoloissa (kuka niissä enää käy?) musiikin äänenpaine on mulle melko hyvä keskustelun pysäytin. Tai muussa taustahälyssä, ihan sama juttu.

"Olisitko rouvaseni hetkisen suu kiinni? Tunti ihan hiljaa. Laitoin juuri vahvistimen lämpenemään. Aion kuunnella äänilevyn".

Todella tarkkaan huolehdittu taajuusvasteen suoruus tuottaa joissakin äänitteissä minun korviini liikaa ylä-ääniä. Kauniskasvoisen vokalistin miellyttävä ääni peittyy liikaa vaikkapa rumpalin tuottamiin iskuääniin. Viimeisimmät kokeiluni ovat olleet tätä ihmisäänialueen korostusta. Visaton 8" laajakaista ilman korostuksia on aika lähellä vanhan putkiradion soundia. Kaksi semmoista radion kokoisissa laatikoissa, säröinen single end putkivahvari ja vielä pikkuisen kavennettu stereokuva. Se miellyttää mua juuri nyt enemmän kuin korostetut äänialueen ääripäät ja äärimmäisyyksin menevä kanavaerottelu. Tai monikanavaisuus.

No autossani on semmoset pojankoltiaisen poppikoneet, joilla nupit kaakossa peruutuspeilin kuva menee suttuiseksi, koska kattopelti alkaa elää omaa elämäänsä. Siellä pitää saada lapsettaa. Ei tule kukaan sanomaan, voisitko kääntää pikkuisen hiljemmalle.

Jatketaan paremman hakua!!!
 

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere
Ainuttakaan expanderia ei ole tallella. Vain muistikuvia. Piirikaavio oli ruutupaperilla ja nässä kaikissa oli langoitettu verolevy pohjakorttina.

Omin päin ilman sen suurempia kaavaluonteisia pohtimisia tein kytkennät, joissa syntyi L+R ja L-R, joista jälkimmäisen vielä käänsin toista kanavaa varten R-L muotoon. Lineaarinen stereopotikka oli skaalattu päihinsä asetettujen sarjavastusten kanssa (fiiliksellä) jotenkin niin, että potikoiden alueen puolivälissä oli normaali L ja R stereo. Lähtöjä oli kaksi, stereoiden apulaite kun oli. Expanderin suuntaan siirryttäessä kanava-erotus kasvoi ja toiseen suuntaan mennessä väheni. Ei kuitenkaan mennyt sillä lailla överiksi, että jäljelle olisi jäänyt toiseen kanavaan L-R ja toiseen R-L tai ääripäissä L+R molempiin.

Kun tämmöisen expanderin laittoi Salora 3000 nauhuriliitäntään, joka oli samalla out ja in, niin seurauksena sivukaiuttimien erotussignaalin määrää saattoi lisätä ja vähentää. Monosuuntaan signaali heikkeni, mutta sen saattoi kompensoida (koesoitoissa) sivukanavan äänenvoimakkuussäätimellä. Loppujen lopuksi nuo säädöt yhdessä ovat +/-, mutta minähän vain testasin, että purkit toimivat.

Kolmetonnisen matriisikorttia, nehän oli pistoliittimillä äitikortissa, olin puukottanut jo aiemmin. Siellä oli RC pitkittäin ja poikittain, ali- ja ylipäästö. Kun OP:n alkuperäinen toteuttaja kertoi tehneensä taajuuskaistassa myöhemmissä laitteissa myönnytystä, minä yritin samaa. En mä osannut kysyä tarkemmin, miten. Wattramista kai puhui. Keskustelun jälkeen minulla oli useampi kokeilu. Jos taajuuskaistan yläpään avasi kokonaan, (vinyyli)levyjen kanavaerotus oli sietämätöntä rapsetta ja rutinaa. Mututuntumalla siellä oli jonkinlainen myönnytys, että korkeita ääniä pääsi paremmin mukaan. Pikkuisen pienempi yläpään suodattimen konkka ja sarjavastus.

Mulla ei ollut tuohon aikaan funktiogenistä eikä skooppia kotona ja mitä ne työpaikan koneet oli kooltaan, mun oli helpompi mennä iltaisin tai viikonloppuisin työpaikan laboratorioon tarkastamaan kytkentöjä kuin että olisin kantanut mittarit kotiini.

3000:n perässä minulla oli lopun aikoina Hifi 85-B ja sivukaiuttimina samanlaiset isot domet, kuin edellä mainitussa oli keskialueen äänisenä.

***
Tuo liukuva stereo-mono kanavaerotin on edelleen laitteessa kiinni ja säädettynä suunnilleen niin, että puolittaa kanava-erotuksen. Edelleen stereo kuuluu, mutta rajuimmissakaan mixauksissa ei yksikään osaäänilähde ole pelkästään L tai R, vaan siltä väliltä.

Kiitos. Todella mielenkiintoinen muistelo.
 

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere
Siinä se on, toimiva SOP-boksi. Sivukaiuttimista tulee sop-efektiä odotetusti. Potikan 60% antaa stereon, 0% perinteisen op:n ja 100% monotoiston. Tuo 60% on laskettu arvo, mutta tuntuu kuullun perusteella pitävän paikkansa.

(Tekstit kotelon päätylevyissä ovat perua siinä olleesta phono-vahvistimesta. Ne täytyy teettää uusiksi.)

SOP-boksi.jpg
 
Viimeksi muokattu:

KKuikka

Käyttäjä
Liittynyt
27.6.2010
Viestejä
1 218
Kaupunki
Lapua
Siinä se on, toimiva SOP-boksi. Sivukaiuttimista tulee sop-efektiä odotetusti. Potikan 60% antaa stereon, 0% perinteisen op:n ja 100% monotoiston. Tuo 60% on laskettu arvo, mutta tuntuu kuullun perusteella pitävän paikkansa.

(Tekstit kotelon päätylevyissä ovat perua siinä olleesta phono-vahvistimesta. Ne täytyy teettää uusiksi.)

katso liitettä 154446

Järjestetäänkö SOP-kokous?

Mukava havaita, että muutamat kaverit aikovat tehdä koesoittoja SOP-stereolla. Koska tavallinan Köykän OP-stereo on monelle tuttu, niin siirtyminen SOP-stereoon ei ole ollenkaan hankalaa. Kun SOP-säätöyksikkö on lyönnissä, niin koesoitot on helppo aloittaa.

Heti alkuunsa kannattaa testata sitä, miten sivukaiuttimet kannattaa sijoittaa, jotta huonetilassa saadaan paras tilantuntu. Itse en ole näitä testejä tavallisessa asuinhuoneessa vielä tehnyt, vaan olen pelkästään tyytynyt soittelemaan isossa autotallissa työskennellessäni taustamusiikkia. Siinä käytössä SOP-stereo onkin paras mahdollinen toistojärjestelmä, sillä soitto kuuluu avarasti kaikkialla.

Kun useammat kaverit ovat saaneet omakohtaista kokemusta SOP-stereon soinnista, niin olisiko sen jälkeen aiheellista järjestää jokin SOP-kokous, jossa yhdessä pohdittaisiin SOP-stereon jatkokehittämistä perinteisessä Köykkä-hengessä. Nyt korona-aikana kokousta ei tietenkään voida järjestää, mutta jos virus joskus saadaan kuriin, niin sen jälkeen SOP-kokoontuminen olisi mahdollista toteuttaa. Tietysti kaikki SOP-kaverit asuvat hyvin hajallaan, mutta ehkä olisi mahdollista löytää sellainen paikka, johon monet SOP-harrastajat helposti pääsisivät. Asialla ei nyt ole mitään kiirettä, sillä ensin pitäisi saada koronarokotukset hoidettua kaikkien osalta. Voihan tämän idean kuitenkin laittaa jo nyt mietintämyssyyn.

Mittausterveisin
Kalervo Kuikka
 

Jouni_1986

Hifiharrastaja
Liittynyt
1.1.2015
Viestejä
304
Kaupunki
Espoo
Siinä se on, toimiva SOP-boksi. Sivukaiuttimista tulee sop-efektiä odotetusti. Potikan 60% antaa stereon, 0% perinteisen op:n ja 100% monotoiston. Tuo 60% on laskettu arvo, mutta tuntuu kuullun perusteella pitävän paikkansa.

(Tekstit kotelon päätylevyissä ovat perua siinä olleesta phono-vahvistimesta. Ne täytyy teettää uusiksi.)

katso liitettä 154446
Miten sait noin hienot tekstit etu- ja takalevyihin?

-Jouni
 

-tapsa-

Hifiharrastaja
Liittynyt
6.7.2020
Viestejä
77
Kaupunki
Helsinki
Seuraan mielenkiinnolla tätä viestiketjua vaikka en kaikkea aina ymmärräkään. Ajattelin että ehkä olisi hyvä tuoda hieman mukaan itse maestro Köykän ajatuksia äänityksestä MS- ja LR-stereona Wattramin käyttöohjeesta, joka löytyy mm. hifienginen sivustolta (vaatii käyttäjätunnuksen). Samassa käyttöohjeessa Köykkä myös selostaa miten tavallisetLR-äänitykset on saatu kuulostamaan hyvältä Wattramissa, joka siis oli Köykän viimeinen taidonnäyte vahvistinrintamalla.

Toivoisin jonkun itseäni teknisemmän henkilön voivan esittää ymmärrettävästi miksi Köykkä piti Wattramia niin erinomaisena. Siitä voisi olla hytöyä SOP:n kehittämisen suhteen. Harmi vain että teknistä tietoa vahvistimesta ei tunnu löytyvän mistään. Itse olen vaihtanut Watramiin kaikki elkot ja ottanut kuvat joka piirilevystä ennen ja jälkeen (myös piirilevyn takapuolelta). Jos jotakuta asia kiinnostaa voi lähettää minulle emailia (kuvat ovat aika isoja, koska halusin säilyttää ne hyvälaatuisina). Dimensiosäätimen ja pseudostereon säätimen toteutus on minulle kyllä edelleen hepreaa, josta en pääse oikein jyvälle. Kuulostaa kuitenkin hyvältä.
 

Liitteet

  • MS- ja LR-stereo.png
    MS- ja LR-stereo.png
    517,7 KB · Katsottu: 44

acmn

Käyttäjä
Liittynyt
17.9.2015
Viestejä
286
Kaupunki
Tampere
Sattumoisin kun kuuntelutilassani on räkki edessä keskellä, niin keksin laittaa kaksi kaiutinta hoitamaan keskikaiuttimen virkaa. Sijoitin ne räkin molemmin puolin ja niitä ohjaamaan laitoin stereovahvistimen, jonka molempiin kanaviin tulee haaroittimella sama L+R-signaali. Tuskin lienee tämä asetelma rikos SOP-ideaa vastaan.
Kuuntelulokemuksista sen verran, että kyllä SOP näyttää kyntensä nimenomaan kompleksista, sinfonista musiikkia toistettaessa. Nyt on pakko lähteä kahlaamaan oma klassisen musiikin kirjasto läpi uudestaan varsinkin vinyylilevyjen osalta. Sen verran komeata on sointi tällä kolmenkin (siis neljän oikeastaan) kaiuttimen SOP:llä, kun laittaa tilantunnun op:n ja stereotoiston välimaastoon.

Ktila.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ylös