Kunnon vavahdukset!

Eli summasummarum, jos tavoittelee nopeaa, vaivatonta ja dynaamista bassotoistoa elokuville, niin siihen on lääkkeenä laadukas pitkäiskuinen, herkkä, paljon tehoa kestävä elementti suljettussa kotelossa, paljon kartio pinta-alaa ja riittävästi tehoa. Refleksisubbari on yleensäkin hitaampi bassotoistossa kuin suljettu, joten refleksi ei ole niin hyvä vaihtoehto. Kartio pinta-alaa lisäämällä saadaan toistoon huomattavasti lisää dynamiikkaa, vaivattomuutta ja tarkkuutta, koska subbarien kalvojen ei tavitse liikkua niin paljon tuottaakseen ääntä ja vahvistin voi toimia pienemmällä teholla. Infraäänien toistoon taas tarvitaan pitkäiskuista elementtiä, koska suljetussa kotelossa elementin liike kasvaa matalilla taajuuksilla.
 
Niin sinä et koe tarvitsevasi. On täysin eriasia se että sohva fyysisesti heiluu ja tärisee vaikkapa 5hz taajuudella (Crowson tactile transducer) kun joku 18" -tuumaisen dynamiikka subwoofer taajuuksilla.
Niinhän se on eri asia. Eipä leffateatterissakaan penkit tärise 5Hz taajuudella, joten en koe tarvitsevani sellaista. Infrat, räjähdykset ja vavahdukset tuntuu jo muutenkin kehossa ihan riittävästi. Joskus kesken kovimman Transformers leffan rytinän on tuntunut siltä, että potkaisiko joku oikeasti sohvaa :p
 
Viimeksi muokattu:
^^^Minä en noin helposti tuomitsisi refleksiä. Subbarin "hitaus" on hieman hassu termi, koska kartion on liikuttava se syklimäärä sekunnissa, jonka taajuus vaatii, joten 100 Hz:n toistamiseen riittää, että kartio liikkuu edestakaisin sen 200 kertaa sekunnissa. Jos impulssimaisessa äänessä on terävä piikki, niin siinä on mukana sellaisia taajuuksia, jotka eivät edes mene läpi subbarin alipäästösuotimesta ja jäljelle jää vain paljon pyöreämpi kumpu subbarin toistettavaksi.

Suljetun ja refleksin erot syntynevät pitkälti siitä, että refleksin toisto romahtaa resonanssitaajuuden alapuolella kun taas suljettu jatkaa tasaisesti vaimentuen alaspäin. Riittävän alasviritetty refleksi (LLT) lisää kapasiteettia ja säästää kotelotilavuudessa. Refleksivirityksen tuoma lisäviive taas painuu niin matalalle, ettei korva sitä enää erota. Nykyisin on kyllä ehkä helpompaa tehdä suljettu ja kompensoida sitä isolla teholla, kuin suurempi refleksi nimim. Waiskin tyyliin.
 
Eli summasummarum, jos tavoittelee nopeaa, vaivatonta ja dynaamista bassotoistoa elokuville, niin siihen on lääkkeenä laadukas pitkäiskuinen, herkkä, paljon tehoa kestävä elementti suljettussa kotelossa, paljon kartio pinta-alaa ja riittävästi tehoa. Refleksisubbari on yleensäkin hitaampi bassotoistossa kuin suljettu, joten refleksi ei ole niin hyvä vaihtoehto. Kartio pinta-alaa lisäämällä saadaan toistoon huomattavasti lisää dynamiikkaa, vaivattomuutta ja tarkkuutta, koska subbarien kalvojen ei tavitse liikkua niin paljon tuottaakseen ääntä ja vahvistin voi toimia pienemmällä teholla. Infraäänien toistoon taas tarvitaan pitkäiskuista elementtiä, koska suljetussa kotelossa elementin liike kasvaa matalilla taajuuksilla.
Mnii.. Ja sitten kun oikeasti kuunnellaan erilailla toteutettuja subwoofereita (sokkona) niin päästään tuon teoriavaiheen ohitse siihen korvinkuultavaan faktaan.
 
^^^Minä en noin helposti tuomitsisi refleksiä. Subbarin "hitaus" on hieman hassu termi, koska kartion on liikuttava se syklimäärä sekunnissa, jonka taajuus vaatii, joten 100 Hz:n toistamiseen riittää, että kartio liikkuu edestakaisin sen 200 kertaa sekunnissa. Jos impulssimaisessa äänessä on terävä piikki, niin siinä on mukana sellaisia taajuuksia, jotka eivät edes mene läpi subbarin alipäästösuotimesta ja jäljelle jää vain paljon pyöreämpi kumpu subbarin toistettavaksi.

Suljetun ja refleksin erot syntynevät pitkälti siitä, että refleksin toisto romahtaa resonanssitaajuuden alapuolella kun taas suljettu jatkaa tasaisesti vaimentuen alaspäin. Riittävän alasviritetty refleksi (LLT) lisää kapasiteettia ja säästää kotelotilavuudessa. Refleksivirityksen tuoma lisäviive taas painuu niin matalalle, ettei korva sitä enää erota. Nykyisin on kyllä ehkä helpompaa tehdä suljettu ja kompensoida sitä isolla teholla, kuin suurempi refleksi nimim. Waiskin tyyliin.
Ei refleksi sen huonompi ole matalle viritettynä. Elokuvateattereissakin käytetään paljon matalalle viritettyjä 18" refleksisubbareita LFE kanavassa. Kotikäytössä ongelmaksi tulee kotelon suuri koko. Usein 18" elementti vaattii useamman sadan litran kotelon, että sen saa viritettyä riittävän alas. Samaan tilavuuteen saa sopimaan parikin 18" elementtiä suljetussa kotelossa, joista saa enemmän painetta ja dynamiikkaa koko LFE:n 120Hz toistokaistalle kuin yhdestä refleksisubbarista. Vielä jos valitsee herkät elementit, ei tehoakaan tarvitse olla ihan älyttömästi.
 
Mnii.. Ja sitten kun oikeasti kuunnellaan erilailla toteutettuja subwoofereita (sokkona) niin päästään tuon teoriavaiheen ohitse siihen korvinkuultavaan faktaan.
Mnjoo.. Jos subbarit toistavat saman taajuusalueen tasaisesti, niin eroja ei varmaankaan ole helppo huomata. Refleksisubbari vaatii vaan yleensä melkoisen ison kotelon ja matalan virityksen, että se toistaa infrojakin. Käytännössä suljetuilla ratkaisuilla pääsee kotikäytössä helpommin haluttuun lopputulokseen. Itsellä on ollut aiemmin olkkarissa kaksi 12" refleksisubbaria, yksi 18" suljettu subbari, yksi 15" refleksisubbari, kaksi 15" refleksisubbaria ja pari 18" suljettua painesubbaria. Yksikään niistä ei ole kyennyt tuottamaan samanlaisia kehossa tuntuvia "tömähdyksiä" ja "vavahduksia" kuten nykyiset 18" Faital Pro 18XL1800 suljetut subbarit. Koska elementtien herkkyys on hyvä, tehoakaan ei tarvita älyttömiä määriä ja halpa t.amp ta 2400-mx päätekin on riittänyt oikein mainiosti.
 
Jos ei ole jotain halpiselementtejä niin ei niissä taida juuri herkkyyseroja olla.
 
Onhan elementtien herkkyyksissä isojakin eroja. Esim. Dayton Audio Utilmax UM-122 herkkyys on 86dB/1W/1m ja 18Sound 18LW2400 herkkyys 98dB/1W/1m.
 
Käytännössä suljetuilla ratkaisuilla pääsee kotikäytössä helpommin haluttuun lopputulokseen.
No jos esim. sähköinen signaalin käpälöinti /huoneboosiin nojaaminen == helpommin, niin sitten joo. Onhan se mielipide tuokin.
Itseäni ainakin vituttaa kun tein suljetut kotelot noille 18" -tuumaisille.
 
Viimeksi muokattu:
No jos esim. sähköinen signaalin käpälöinti /huoneboosiin nojaaminen == helpommin, niin sitten joo. Onhan se mielipide tuokin.
Itseäni ainakin vituttaa kun tein suljetut kotelot noille 18" -tuumaisille.
Jos olkkariin ei mahdu usean sadan litran koteloita, suljettu kotelo ja sähköinen korjaus on käytännössä silloin ainoa vaihtoehto. Mikäs siinä jos olkkariin saa vaan sopimaan pari pakastimen kokoista laatikkoa, onhan sekin sitten helppoa. Itselle ei vaan sopisi oikein mihinkään 250-300l laatikko, jonka käytännössä 18" elementti vaatii, että sen saisi viritettyä riittävän matalalle riittävän isolla putkella. Kaksi 125l laatikkoa saa vielä juuri ja juuri mahtumaan. Nekin toistavat huoneessa 30Hz asti ilman sähköistä korjausta. Sen alapuolelle olen laskenut minidsp:llä LT-korjauksen, joten toisto menee suorana vaikka 10Hz asti. Kahdessa subbarissa on vielä sekin etu, että eri puolelle huonetta sijoitettuna ne tuottavat tasaisemman vasteen.
 
Heitäpä nuo WinISD:hen ja katsotaan herkkyydet hyötykaistalla.
Enpä jaksa enää kun on tullut simuloitua noita niin monta kertaa, kun mietin itselle sopivaa elementtiä 125l koteloon. 18Soundin herkkyys oli muistaakseni suurempi koko toistokaistalla ja ero 100Hz kohdalla tuon 12dB 18Soundin eduksi. Lisäksi Ultimaxin ryhmäviive oli paljon suurempi jo alle 60Hz bassotaajuuksilla, joten se ei päässyt jatkoon.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta joo. Kyllä ne vavahdukset, tömähdykset ja jytinät sieltä tulee kunhan subbarit pystyy tuottamaan tarpeeksi elokuvilla painetta LFE:n 20-120Hz kaistalle ja mielellään vaikka vähän allekin 20Hz:n. Itse ainakin tykkään myös siitä, että leffoilla 50-100Hz jytinät, räjähtykset yms. efektit tuntuvat kunnolla rintalastassa. Ja huonekin vaikuttaa. Ratkaisuna vavahdusten puuttumiseen voi olla subbarin paikkan muuttaminen tai huonekorjaimen hankinta.
 
Viimeksi muokattu:
Enpä jaksa enää kun on tullut simuloitua noita niin monta kertaa, kun mietin itselle sopivaa elementtiä 125l koteloon. 18Soundin herkkyys oli muistaakseni suurempi koko toistokaistalla ja ero 100Hz kohdalla tuon 12dB 18Soundin eduksi. Lisäksi Ultimaxin ryhmäviive oli paljon suurempi jo alle 60Hz bassotaajuuksilla, joten se ei päässyt jatkoon.
Kaavailitko siis Ultimaxia suljettuun vai refleksiin ?
LFE kanavan toistoalue ulottuu kuitenkin 120Hz:iin, jota "hitaat" mölisijät ei eivät enää kunnolla toista.
Perustele miksi eivät toista ? ja mikä on hidas mölisijä ?
 
Viimeksi muokattu:
Kaavailitko siis Ultimaxia suljettuun vai refleksiin ?

Perustele miksi eivät toista ? ja mikä on hidas mölisijä ?
Suljettuun, koska refleksikotelosta olisi tullut järkyttävän iso. Ainakaan kokeilemani refleksikoteloidut leffasubbarit eivät ole kyenneet tuottamaan keskibassoille omaan makuun kunnon potkua. Matalille taajuuksille niistä on kyllä lähtenyt hyvin murinaa, mutta samalla tavalla rintalastassa ja muuaallakin kehossa tuntuvaa "potkua" kuin nykyisistä subbareista niistä ei ole saanut. Jos sellaista ei ole itse kokenut, niin ei ehkä tiedä, mitä tarkoitan. Vaikea sanoa mistä se potkun puute sitten johtuu. Lieneekö syynä painava kartio suhteessa magneetin tehoon nähden? Usein leffasubbareissa käytetään epäherkkiä elementtejä, joissa on hyvin alhainen resonanssitaajuus (<20Hz) ja painava kartio. Käsittääkseni moottorin (puhekela+magneetti) teholla suhteessa kartion massaan on merkitystä siihen, miten hyvin elementti seuraa signaalin muutoksia. Monissa kaupallisissa leffasubeissa käytetään halpoja elementtejä, joissa on todennäköisesti alitehoinen moottori kartion massaan ja kokoon nähden. Itsellä viimesin kokemus Klipsch Sw-115r subbarista, joka kyllä tuuttasi mielettömän hyvin matalia taajuuksia, mutta kaipaamaani rintalastassa tuntuvaa potkua siitä ei lähtenyt. Bassotoisto oli mun makuun vähän löysän oloinen, mutta hintaan nähden oikein hauska subi leffakäyttöön. "Hidas mölisijä" ei ehkä ole paras termi subbari kuvailemiseen.
 
Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, että jos DIY ratkaisut eivät ole vaihtoehto, silloin harkitsisin useampaa SVS suljettua SB-mallia ennemmin kuin toista PB-3000 mallia.
Näillä ei ole ulottuvuutta vavahduksiin, joten ei näitä kannata hankkia sitä varten. Varsinkaan ei kannata sekoittaa suljettua ja refleksiä keskenään.
 
Suljetun ja refleksin erot syntynevät pitkälti siitä, että refleksin toisto romahtaa resonanssitaajuuden alapuolella kun taas suljettu jatkaa tasaisesti vaimentuen alaspäin. Riittävän alasviritetty refleksi (LLT) lisää kapasiteettia ja säästää kotelotilavuudessa. Refleksivirityksen tuoma lisäviive taas painuu niin matalalle, ettei korva sitä enää erota. Nykyisin on kyllä ehkä helpompaa tehdä suljettu ja kompensoida sitä isolla teholla, kuin suurempi refleksi nimim. Waiskin tyyliin.
Oma mielipiteeni suljetusta ja refleksistä on pitkälti "yleisen mielipiteen" mukainen, eli refleksit ovat hitaita ja suljetut nopeita. Monesti se vaan on niin, että refleksi puhisee häiritsevästi ja transienttitoisto on vaatimaton. Varmasti löytyy poikkeuksia, mutta itse en ole törmännyt siihen, että saman valmistajan refleksi olisi suljettua napakampi ja iskevämpi. Usein saman valmistajan refleksi on huomattavasti vastaavaa suljettua suurempi ja ulosantia on <30Hz selvästi enemmän esim. SVS PB3000 vs SB3000.
 
Onko refleksissä mitään muuta hyvää kuin pyrkimys selvitä halvemmalla?
 
Back
Ylös