Kummajaisia

Littunatelkkari

Hifiharrastaja
Liittynyt
1.1.2007
Viestejä
9 994
Kaupunki
Aeka kaakana
Keräsin tähän muutamia hifi-kummajaisia takavuosilta.

Toisissa on takana kunnianhimoinen tavoite ja toisissa vain tarpeetonta erikoisuuden tavoittelua.
Jotkut on suunniteltu muuten vaan kieli poskessa. Yhtälailla erikoisuuksia nämä ovat kaikki.

***

Levaripuolella näitä on paljon. Jos nyt ohitan tässä vain mainnalla Luxin, Micron, AT:n ja Thorensin vacuumisoittimet, sekä lukemattomat, toinen toistaan eksoottisemmat tangentiaalisoittimet.

Tälläisiä ”hassutuksia” on tullut eteen:

-Nakamichi tykkäsi aikanaan, että äänilevyn reikä on liian usein turhan kaukana levyn todellisesta keskipisteestä. Niinpä he valmistivat pari soitinmallia, joissa äänilevy keskitettiin automaattisesti.
Nämä mallit olivat Dragon ja CT-1000.

-Maplenoll Ariadne oli kanuukkisoitin, jossa sekä tangentiaalivarren, että lyijyisen levylautasen laakerointi toteutettiin ilmanpaineella. Paineen synnytti ilmakompressori, joka sijoitettiin toiseen huoneeseen kumiletkun välityksellä. Kompuran tuottama melu saatiin siten vaimennettua ja pitkä kumiletku toimi samalla paineen tasaajana.

-Germaanipeli Transcriptor Transcriberin erikoisuus oli lasiseen pölykanteen kiinteästi kiinnitetty äänirasia. Äänivartta ei tarvittu, koska äänilevyä siirrettiin vaakasuunnassa rasian alla.
Sama turha erikoisuushan on nähty viimeaikojen Sony -merkkisissä CD-soittimissa.

-Kummajainen oli tavallaan myös Garrardin Zero -levysoitin, jossa äänivarren kulmavirhettä kompensoitiin monimutkaisella nivelöidyllä ”tuplaäänivarrella”.

-Toinen Kanadalainen, Meitner teki -80 luvulla soittimen, jossa ei ollut levylautasta - tai oli jos sellaiseksi voi kutsua vähän levyn etikettiä suurempaa lautasta.

-Äänivarsipuolella on myös nähty kaikenlaista jännää, mutta erikoisin konsepti on mielestäni Staxin
kaksoisnivelöidyt 505, ja 507 -äänivarret.

-Kaikista edellä mainituista on kuvia tuolla: http://home.c2i.net/jantoresvart/turntables/

***

-Nauhuripuolella kunnianhimoisimmat ovat tietenkin Nakamichin automaattisesti äänipäänkulman
hakeva Dragon. Dragonissa toistopään ilmavuo oli jaettu kahtia. Näiden avulla verrattiin signaalin vaihe-eroa ja äänipäätä käännettiin moottorin avustamana oikeaan kulmaan. Laite soitti tietenkin kasetin molemmat puolet.

-Yksi turha hassutus oli mielestäni -80 taitteessa Sankyolla. Heillä oli kasettinauhuri, joka ”nappasi”
kasetin kädestäsi, kun tarjosit sitä kasettipesään - vähän samaan malliin kuin slot -tyyppiset levymekanismit nykyäänkin.

***

-B&O:n tuotteet voi tietysti ohittaa kerralla. Kukaan muu tuskin käyttää yhtä paljon tarpeettomia sähkömoottoreita laitteissaan.

***

Tässä vähän lisää ihan toimivia turhuuksia:
-Kannettava levysoitin, AT Soundburger: http://www.retrothing.com/2005/11/sound_burger_vi.html
-Analoginen CD Tallennin (ihan totta!) http://www.verycoolthings.com/vct/Neo_getpage.cgi?page=itemtoy.html&itemID=13460&cool=yes
-Taskulevysoitin, Vinyl Killer: http://www.razy-works.com/shop/shop_e/shop_e.html

***

Sitten on tietysti vielä näitä Lirpa- ja Elekt-O-Fonie tuotteita:
-Steam powered CD Transport: http://www.audioreview.com/mfr/lirpa-labs/cd-players/PRD_116939_1586crx.aspx

Nämä nyt tulivat äkkipäätä mieleen. Lisää?

-128-
 
Littunatelkkari sanoi:
.... , jossa äänivarren kulmavirhettä kompensoitiin monimutkaisella nivelöidyllä ”tuplaäänivarrella”. ....

Asiaanhan on sittemmin palattu sveitsiläisellä 'tinkimättömyydellä' ;) t. R I F
 
Katos - se on tullut takaisin.
Härpäke on äkkiseltään samanlainen kuin edellämainittu Audio-Technica Soundburger.
Gizmot tuntuvat olevan kovasti muodissa.
 
Äänivarsista puheenollen: Revoxin tangentiaalinen Linatrak oli kai yksi aikansa legendoista, vieläpä ilmeisen toimiva, nuornapoikana tuota kuolasin, ja omistan edelleen Revox-mallistoesitteen, jossa tuo on esitelty:

http://www.vinylengine.com/images/model/revox_b795.jpg

TDK:n kasettien lippulaiva MA-XG

http://www.gumtree.com/posting_imag...-df84925ab0745aab191322fb70efbc8f.__big__.jpg

oli muuten vaan over-engineeringin taidonnäyte. Metallivalurunko oli painava, eikä kasetille hennonut äänittää mitä tahansa Nuorten Sävellahjan pätkiä.

Ehkä kuitenkin suurimpia kummajaisia kautta aikain on tämä Finialin optinen levysoitin:

http://www.audioturntable.com/customer/audiophile.pdf
 
Mites se yksi levari, jossa levylautanen lillui vedessä ja saatiin pyörimään sopivalla veden virtauksella? Levylautasen alapinnalla oli ikään kuin ropelli.

Valmiiksi ei tainnut tulla kuin pari prototyyppiä, jotka olivat joku vuosi sitten ebayssa myynnissä. Kuva en nyt tähän hätään löytänyt.
 
Littunatelkkari sanoi:
-Nauhuripuolella kunnianhimoisimmat ovat tietenkin Nakamichin automaattisesti äänipäänkulman
hakeva Dragon. Dragonissa toistopään ilmavuo oli jaettu kahtia. Näiden avulla verrattiin signaalin vaihe-eroa ja äänipäätä käännettiin moottorin avustamana oikeaan kulmaan. Laite soitti tietenkin kasetin molemmat puolet.
-
Nakan Dragon oli aikanaan yksi parhaista kasettisoittimista. Julmetun kallis, Suomeen tuli muutamia kappaleita. Olen kokeillut.
 
Meno-Eino sanoi:
Äänivarsista puheenollen: Revoxin tangentiaalinen Linatrak oli kai yksi aikansa legendoista, vieläpä ilmeisen toimiva, nuornapoikana tuota kuolasin, ja omistan edelleen Revox-mallistoesitteen, jossa tuo on esitelty:

http://www.vinylengine.com/images/model/revox_b795.jpg

TDK:n kasettien lippulaiva MA-XG

http://www.gumtree.com/posting_imag...-df84925ab0745aab191322fb70efbc8f.__big__.jpg

oli muuten vaan over-engineeringin taidonnäyte. Metallivalurunko oli painava, eikä kasetille hennonut äänittää mitä tahansa Nuorten Sävellahjan pätkiä.
Revoxin soitin oli aikanaan hyvä soitin, on tullut sitä käpisteltyä. Kuten tuota TDK:n kasettiakin.

Kannettavia levareita tehtiin aikanaan paljonkin. En suosittele käytettäväksi "arvolevyjen" kanssa. Niiden äänirasiat ja neulat muistuttavat enemmänkin ojakaivuria.
 
huvix sanoi:
Nakan Dragon oli aikanaan yksi parhaista kasettisoittimista. Julmetun kallis, Suomeen tuli muutamia kappaleita. Olen kokeillut.

Olen omistanut. Tuli niitä itse asiassa aika monta... no, ei yli tusinaa varmaankaan. Paras Naka se ei ollut, mutt liki. Ja tietysti tuo atsimuuttiautomatiikka teki siitä todnäk parhaan (= helpoimman saada soimaan hyvin) toistokoneen. Henkilökohtaisesti asetan 80-lukuisista kuitenkin ZX-7E:n tuon Dragonin edelle. Manuaaliatsimuutti, eikä suunnanvaihtoa, mutta ah niin järeä. Ja pystyi ajamaan nauhalle puhtaasti sellaisia magnetoitumistasoja, että moni vähäisempi nauhuri meni niitä soitettaessa tukkoon :D

Tätäkö Sam tarkoitti?

aqua.jpg
 
Juu, juuri tuo. Myynnissä olleissa protoissa oli myös muistaakseni kokonaan pleksinen malli, jossa oli hieman erilainen muotoilu.
 
Back
Ylös