Kuinka rakennetaan hyvä kappale

kaksonen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
27 203
Kaupunki
Korvessa
Mistäpä on kivempaa kinastella kuin makuasioista. Olen monesti miettinyt sitä kuinka rakennetaan hyvä musiikkiesitys, tai kappale. Varmasti tämä tarina jakaa mielipiteitä. Mikäli mietimme asiaa vähemmän hifin keinoin. Laitteisto, joka toistaa musiikkia, pystyy noukkimaan koukut ja jipot, joita säveltäja/esittäjät ovat halunneet tuoda esiin.

Hyvä esitys palkitsee kuulijansa. Se ei ahdista, eikä laita kuulijaa liian suuren urakan eteen. Onhan selvää, että alamme heti uuden ja ennenkuulemattoman kappaleen alun kuultuamme rakentamaan mielessämme sitä kuinka kappale etenee. Hyvässä kappaleessa on tarpeeksi koukkuja joista kuulija saa kiinni. Hyvässä kappaleessa on myös ylätykselisyyttä, jotta kuulija ei kyllästyisi.
Kappaleen alussa voi olla odotuksia siitä kuinka kappaleen tulisi jatkua. Mikäli kappale ei jo hyvin pian ala rakentamaan tuota ajatuksemme virtaa, meidän mielenkiinto loppuu.
On myös kappaleita, jotka houkuttavat kuuntelemaan, mutta liian suuret virikkeet tappavat kuunneltavuuden, koska kuuntelijalle tehdään kuuntelu liian vaikeaksi.

On toki selvää, että musiikki sinäänsä tarjoaa eri kuuntelijalle erilaiset lähtökohdat tavoittaa tarinan punainen lanka. Kaikki tuokin on myös kiinni siitä kuinka kuuntelija on sisäistänyt tiettyä musiikkigenreä ja kuinka kypsä hän on vataanottamaan pidemmälle kehittyneet teemat ja sisäistänyt musiikin syvimmän.

Silloin kun sinä kuuntelet jotain, niin siellä on jokin joka tartuu sinuun. Mikäli hylkäät kappaleen, niin siellä on jokin pielessä. Hyvä kappale vastaa kuulijan tarpeisiin ja haluun jatkaa kuuntelua.

Tämänhän voisi käsitellä ihan artikkelina, mutta voimme käsitellä tätä aihetta laajasti kuunnellen toisten tuomia kappaleita ketjuun ja tovottavasti opimme ja saamme laajentaa tajuntaamme musiikin syvimpään olemukseen.
En itse ole kovinkaan musikaalinen henkilö, eikä tässä ketjussa suoranaisesti ole tarkoitus käsitellä musikaalisia laitteitakaan, jättäkäämme laitttet jokaisen omaan harkintaan ja opetelkaamme jotain musiikista.
Minulle konserttitilanne on aivan toinen, kuin kuuntelu kotona, niinkuin varmaan monille meistä. Konsertissa latautuu aivan toisin, koska siellä musiikki on jo nähtävissä ja visuaaliset vaikutteet ja salin tuntemukset nostavat mielialaa, sekä herkistää kuuntelemaan.
Olemme valmiimpia vastaanottamaan.

Pistän tähän yhden näyttten. Sen tarkoitus ei ole kuvata kuinka minä haluan muiden kuuntelevan musiikkia, tai kuinka toisten tulisi valita gentrensä kuin tässä esitetään, ompahan vain kappale kappaleiden joukossa.

http://www.youtube.com/watch?v=wtIJ017JpIE
 
Tämäpäs oli kiva aihe. :)

Mikäköhän se oikein onkaan, mikä saa höristelemään korviaan, kuullessaan jonkun kappaleen ja toisten kappaleiden kohdalla, taas mieli vaan harhailee ihan muissa jutuissa, elikkäs ei kiinnosta pätkääkään?

Sittenhän käy usein niinkin, että kuulee esim. joltain artistilta vain näytteen joltain levyltä, mikä ei nappaa ja unohtaa koko artistin. Näin on käynyt meikäläisellä esim. Panteran kanssa. Ostin joskus ylä-asteella niiden uuden levyn ja sepäs se olikin ihan kamalaa paskaa.

Kaverini sitten kolme vuotta sitten pisti ryypiskellessämme ekan levyn kyseiseltä bändiltä soimaan ja avausraidan pyöriessä, joutui oikein kysymään, että mikäs se tämä bändi oikein on kun kuulostaa, niin perhanan hyvälle. :D

Mutta juu. Mitäs siinä kappaleessa sitten pitäisi olla?

No tarttuvalla melodialla saa aikaan paljon, tietenkin. Jollei taas ole niinkään melodiaa, niin semmoista rehellisyyttä pitää olla kappaleessa. Olkoon se sitten semmoista reipasta nuorten miesten vihaa, tai jotain muuta, niin jotenkin sen kyllä huomaa, notta onko se artisti nyt tosissaan, vaiko eikö.

Hankalapa näitä on selitellä. Jos tietäisin miten teen hyvän kappaleen, niin olisin sen jo tehnyt, joten pitää tyytyä pistämään esimerkkejä. Tässäpä esimerkki numero yksi. Maailman kaunein melodia, olkaapa hyvät. :)

1. http://www.youtube.com/watch?v=Wod-MudLNPA
 
Lisäpohdinnan aiheeksi voi ottaa sen missä määrin tulkinta/esitys tekee kappaleen. Hyvä tulkitsija saa tekee huonostakin erinomaista, mutta onko se silloin enää sama kappale.
Tässä tulee tuo aiemmin mainittu rehellisyys, tai sanoisinko tunne ja henkilökohtaisuus mukaan, esim. Olavi Virta mielestäni sai tyhjänpäiväsemmänkin kappaleen tuntumaan aihettaan suuremmalle.
Tässä on yksi pop-teollisuuden ongelmista, jos kappaleessa ei ole hittiainesta eli jotain uutta tai superhyvää koukkua niin se leipälaulaja ei saa sitä perushumppaa syttymään.
Tässä on melkein kaikkea: http://www.youtube.com/watch?v=23UkIkwy5ZM

Mutta jos mietitään kappaleen hyvyyttä ihan vain henkilökohtaisen reaktioni pohjalta niin ei ole tämän voittanutta: http://www.youtube.com/watch?v=4CmN1xuIN5M
Jostain syystä aina tätä kappaletta kuullessa tekee mieli tömistää jalalla lattiaa ja laulaa mukana.

OT: Kyllä tää youtube on maailman paras asia uuden ja vanhemmankin enemmän ja vähemmän oudon musiikin koesoittoon.
 
Hyvä pointti Sihis. Todellakin pienistä oljenkorsista todellinen taiteilija taikoo erinomaisen lopputuloksen. Liika yleisön kosiskelu johtaa vain inho reaktioon.

Live-esityksissä saattaa olla ongelmana se, että yritetään liikaa. Tuolloin rytmitys ja tempo saattaa muuttaa esitystä niin, ettemme tunnista kappaletta samaksi kuin levyllä kuulemamme.
Liiallinen taiteellinen yrittäminen tökkii myös. Tuntuu kuin artisti ei olisi kiinni esityksessä, vaan värittää sitä tahallaan. Tällöin ei todeudu kappaleen todellinen marssijärjestys, eikä esitys jaksa kantaa. Monet kovat artistit samassa poppoossa saattaa haluta näyttää taitojaan ja tuolloin koko esitys kärsii.
Sen kyllä tunnistaa milloin harmonia säilyy.
 
Back
Ylös