Kotiteatterihuonepohdintaa

[TimoA]

Paras katselupaikka subille?

No niin se tuossa tosiaan näyttää. Toki tuo on nyt enemmän havainnekuva ja tuon subbari voisi todennäköisesti rakentaa myös tuolien taaksen vähän sellaisena lättymallisena (mikä nyt näyttää olevan muidenkin kaiuttimien osalta vahva ajatus). Kahdella tuolilla ollaan kuitenkin aina vähän keskilinjasta sivussa, kun kahdestaan elokuvia pällistellään Todennäköisesti liikkeelle lähdetään joka tapauksessa yhdellä etuseinällä olevalla subbarilla jos sen saisi Antimoden avustuksella toimimaan kuuntelupaikalle. Muilla sijainneilla ei nyt niin ole väliä, kuten tuossa aikaisemmin "hllbll" totesikin.

 

[Bee Flekkursson]

Jos katsoit Hunecken laskurilla tilaasi, niin huomasit sen perusteella ne tummennetut alueet, joissa valittu taajuus korostuu. Täten kuvasi perusteella tuoleja voisi siirtää kohti valkokangasta. Jo puolen metrin siirto kohti valkokangasta on parempi kuin kuvan tuolit. Tieten jos tuolit jäävät nuin, niin matalabassokorostumat elokuvilla kuuntelupaikoilla on varmat. Riippuen yksilöstä, niin ne voivat myös aiheuttaa kuunteluväsymystä tai etovaa oloa. En pelottele, mutta totean vain todellisuutta näin.

TakaPurismit, jos niihin päädyt, voi sijoittaa myös katonrajaan esim. vaaka-asentoon suunnaten ne sopivasti kohti kuulijoita. Nuo Purismit antavat erilaisia mahdollisuuksia sijoitukselle kun niitä voi sijoittaa lattialla, vaakaan seinällä (toimii sitten hyllynä), katonrajaan tai kattoon eli mielikuvitus on vain rajana.

Voimia suunniteluun ja rakenteluun.

 

[TimoA]

Jos katsoit Hunecken laskurilla tilaasi, niin huomasit sen perusteella ne tummennetut alueet, joissa valittu taajuus korostuu.

Kyllä tuota koitin ihmetellä. Tummia alueita on, mutta esimerkiksi huoneen syvyyden muuttaminen metrillä muuttaa toki taajuuksia, mutta vastaavat tummat alueet on edelleen. Toki isompi huone antaisi enemmän mahdollisuuksia kuuntelupisteen valitsemiseen. Saa tässäkin tapauksessa ehkä vähän säädettyä. Antimode pystynee ainakin jonkin verran korjaamaan tilannetta, mihin muilla keinoin ei pysty. Laskuri ei ota huomioon seinämateriaaleja, mutta silläkin lienee vaikutusta?

Tuo Purismin sijoittaminen hyllyksi kuulosti muuten hyvältä ajatukselta! Vähän pelkäsin, että tuleeko se tuossa sivusijoituksessa ns. liikaa korvalle, mutta tuo muuttaisi kyllä tilannetta. Muutenkin ainakin nuo takakaiuttimet voisi tehdä suljettuun 10L koteloon. Eipä noista matalia tarvitse kuulua. Pitänee tilata yksi pari näin alkuun ja tehdä protyyppipöntöt. Ehkä joku ne täällä foorumilla sitten ostaa jos osoittautuvat epäsopiviksi omaan makuun

 

[Bee Flekkursson]

Hunecken ko. laskuri ei ota huomioon seinämateriaaleja. Seinämateriaaleilla on vaikutusta eli rakentamalla etuseinälle koolaus vaimennuksineen, niin jälkikaikuajat (RT 60 -välilehti REWissä) tulevat noin yli 100 Hz vaimenemaan. Akustiikkamateriaalien sijoittelu seiniin ja kattoon + pehmeät huonekalut, matto yms. myös pienentävät jälkikaikuaikoja. Tekemäsi koemittaus kertoo RT 60 -välilehdellä huoneen jälkikaikuajan tällä hetkellä. Se on mitä luultavimmin erittäin korkea (>0.6 sek.), sekä noin alle 100 Hz tosi korkea (>0.8 sek.).

Noin yli 100 Hz taajuudet pystyt vaimentamaan. Ongelma on siinä, että ne on vaimennettava tasaisesti läpi koko taajuskaistan. Pystyt myös "lanaamaan" Antimodella tai vastaavalla matalat (20-100 Hz), mutta edelleen ne tosi matalat, joita subbarilla tai subbareilla haet, aiheuttavat suuria ongelmia jälkikaikuajassa.

Jos olisin sinä, niin ottaisin selvää sopivasta kotiteatteriakustiikkasuunnittelijasta ja kysyisin häneltä "mitä mahtaapi tämmösen tilan kotiteatteriakustiikan suunnittelu maksaa?". Jos se muutaman tonnin maksaa, niin anna mennä. Se on vain rahaa, mutta sillä rahalla saat kaikkein tärkeimmän komponentin kotiteatteriisi eli hyvän akustiikkasuunnitelman, jonka voit itse toteuttaa. Näita kaiuttimia, vahvistimia, kankaita, tykkejä, kaapeleitä saapi suoraan kaupasta, mutta hyvää akustiikkaa ei ihan noin vain saa. Nämäkin meikäläisen ohjeet ovat vain pintaraapaisu akustiikan monimutkaiseen maailmaan. Siksi suosittelen sinulle akustiikkasuunnittelijaa. Nääs hyvin suunniteltu on enempi kuin puoliksi tehty ja kerutalleen tehty akustiikka ottaa pattiin koko loppuelon.

Purismiprotot on loistava ajatus, pääset sillä makustelemaan niiden ääntä.

Jos kevyttä teoriaa haluat tavata, niin Pekka Tuomelan "Tee itse HIFI kaiuttimia" avittaa sille tielle niin akustiikan kuin kaiutinrakentelun osalta. Hifiharrastajien akustiikkaopas kertoopi akustoinnin alun (sen vaikeuden, monimutkaisuuden ja tietyt perusteet sen hallintaan) = hyvä opas.

 

[TimoA]

Laitoinpa akustiikkaoppaan tilaukseen, niin saa nähdä kuinka paljon se tieto tällä kertaa lisää tuskaa

Parempi puoliskokin tuntuu innostuneen projektista joten ehkä tässä ehtii vähän vetää happea ja miettiä asioita, kun ei tarvitse niin vahvasti pelätä lupien takaisinvetoa.

Purismien lisäksi näyttää löytyvän laajalti myös kaupallisia toteutuksia upotettavista toistimista, esim. Canton, Dali, KEF, Klipsch, Cambridge Audio ja ties mitä muita. Onko näistä tai jostain muusta kenelläkään mitään kokemuksia? Mikäli purismit ovat "no go", niin edessä on vaihtoehtojen kartoitus. Näitä joutuu todennäköisesti valitsemaan hintaluokasta jossa puhutaan satasista per kpl eli esim. Genelegit joutuu uppomalleissa unohtamaan. Purismiprotot pystynee joka tapauksessa hyödyntämään tehostekanavissa elleivät säväytä etukanavissa.

Vähän tuosta REWin käytöstä:
Mikäs noista RT60 välilehden käppyröistä on se jota kannattaa tuijottaa vai kaikkia? Topt ilmeisesti käyttökelpoinen tämmöisissä pienissä huoneissa.
Miksi äänikortin lähtöä ei kalibroida USB (UMIK-1) mikillä)? Ohje sanoo, että kalibrointia ei tarvita tässä tapauksessa eli vain mikin kalibrointitiedosto ladataan, mutta äänikortin vasteesta viis veisataan? Täytyyhän silläkin olla merkitystä miten mitattava signaali syötetään systeemiin varsinkin, kun läppäreiden kuulokelähtöjen vasteet voivat olla kaikkea muuta kuin suoria.

 

[Jyrki_H]

^Onhan sillä merkitystä, jos äänikortin vaste ei ole suora. Tuo ei ole kovin haastava temppu kuuloalueen kattavalla taajuuskaistalla edes halvemman pään laitteissa. Toki esim. läppärissä tämä voi olla pielessä.
Miten linjatasoisen lähdön voi kalibroida mikrofonilla?

 

[TimoA]

Miten linjatasoisen lähdön voi kalibroida mikrofonilla?

Omasta mielestäni ei mitenkään. Linjatason kalibroimiseksi signaali pitäisi syöttää mittalaitteeseen jolla todellinen vaste voidaan mitata ja määrittää korjauskertoimet. Mikrofonille kalibrointitiedosto on tehty jo tehtaalla eli mikrofonille syötetään tunnettu signaali jonka perusteella voidaan tehdä yksilöllinen korjaus. Näiden kotimittauksien tapauksessa on varmaankin helpointa vain käyttää ns. luotettavaa lähdettä eli erillistä audiointerfacea mikäli tietokoneen/läppärin äänikortin vaste ei ole tiedossa. Itseltä löytyy tuo miniDSP jonka toistovasteeseen pitäisi voida luottaa.

 

[Bee Flekkursson]

Laitoinpa akustiikkaoppaan tilaukseen, niin saa nähdä kuinka paljon se tieto tällä kertaa lisää tuskaa

Parempi puoliskokin tuntuu innostuneen projektista joten ehkä tässä ehtii vähän vetää happea ja miettiä asioita, kun ei tarvitse niin vahvasti pelätä lupien takaisinvetoa.

Purismien lisäksi näyttää löytyvän laajalti myös kaupallisia toteutuksia upotettavista toistimista, esim. Canton, Dali, KEF, Klipsch, Cambridge Audio ja ties mitä muita. Onko näistä tai jostain muusta kenelläkään mitään kokemuksia? Mikäli purismit ovat "no go", niin edessä on vaihtoehtojen kartoitus. Näitä joutuu todennäköisesti valitsemaan hintaluokasta jossa puhutaan satasista per kpl eli esim. Genelegit joutuu uppomalleissa unohtamaan. Purismiprotot pystynee joka tapauksessa hyödyntämään tehostekanavissa elleivät säväytä etukanavissa.

Vähän tuosta REWin käytöstä:
Mikäs noista RT60 välilehden käppyröistä on se jota kannattaa tuijottaa vai kaikkia? Topt ilmeisesti käyttökelpoinen tämmöisissä pienissä huoneissa.
Miksi äänikortin lähtöä ei kalibroida USB (UMIK-1) mikillä)? Ohje sanoo, että kalibrointia ei tarvita tässä tapauksessa eli vain mikin kalibrointitiedosto ladataan, mutta äänikortin vasteesta viis veisataan? Täytyyhän silläkin olla merkitystä miten mitattava signaali syötetään systeemiin varsinkin, kun läppäreiden kuulokelähtöjen vasteet voivat olla kaikkea muuta kuin suoria.

REWin RT60-välilehdellä olen käyttänyt vain Topt ja T30 -valintoja 1/3-tasoituksella tarkasteltuna, koska ulkomaan akustiikkagurujen palstoilta olen noin tavannut.

Monen subwooferin käyttöä voi opiskella Googlen hakusanojen "earl geddes subwoofer" avulla. Tietoa on siis tarjolla runsaasti, Geddes on alan guru, käsittääkseni. Asia ei minua kiinnosta, joten voin tarjota vain tuon hakusanavinkin.

Kaiutinasiassa ei kannata olla pessimisti, ja jos ei natsaa, niin vaihtoehtoja on pilvin pimein. Itse tekemällä tulee paras, jahka on soiva suunnitelma teolle. Rahansäästö itse tehden on valtava, koska kaupalliset valmiit tuotteet voivat olla puhdasta roskaa kauniissa paketissa.

 

[TimoA]

REWin RT60-välilehdellä olen käyttänyt vain Topt ja T30 -valintoja 1/3-tasoituksella tarkasteltuna, koska ulkomaan akustiikkagurujen palstoilta olen noin tavannut.

Monen subwooferin käyttöä voi opiskella Googlen hakusanojen "earl geddes subwoofer" avulla. Tietoa on siis tarjolla runsaasti, Geddes on alan guru, käsittääkseni. Asia ei minua kiinnosta, joten voin tarjota vain tuon hakusanavinkin.

Kaiutinasiassa ei kannata olla pessimisti, ja jos ei natsaa, niin vaihtoehtoja on pilvin pimein. Itse tekemällä tulee paras, jahka on soiva suunnitelma teolle. Rahansäästö itse tehden on valtava, koska kaupalliset valmiit tuotteet voivat olla puhdasta roskaa kauniissa paketissa.

Ok, hyvä tietää. Pitääpä viikonloppuna vähän syventyä mittailemaan ja jospa se opas kolahtaisi piankin postilaatikkoon. Internetti on tosiaan pullollaan tietoa, mutta niin tässä kuin monessa muussakin asiassa saattaa iskeä vähän semmoinen informaatioähky ja oleellisen tiedon löytäminen ei sitten olekaan niin helppoa. Siitä nämä foorumit ovat hyviä, että usein saa vinkkejä hyväksi koetuista paikoista mistä tietoa löytyy.

 

[TimoA]

Purismi-protot tuli rakennettua. Tein 10L suljettuun koteloon, kun matalat taajuudet tulevat joka tapauksessa subbarin kautta ja koaksiaalielementille on edullisempaa olla toistamatta matalia taajuuksia. Eikä noita matalia kyllä tuosta 10L suljetusta juuri irtoakkaan. Nyt voi sitten tehdä vertailua Aniaran, Behringerin ja Purismin välillä. Kohtuullisen neutraaleja nämä äkkikuuntelulla ovat kaikki, mutta toki erojakin on.

Kotelon tein 15mm koivuvanerista ja syvyyttä kasvatin niin, että se on 95mm. Tällä mitalla kotelon takaseinään sai sopivasti jyrsittyä tilan elementin takana oleville muovinystyille sekä diskantin liittimille eikä tarvitse alkuperäisen ohjeen mukaista alumiinipeltiä. Tuo "naaman" jyrsintä ei ollut pakollista, mutta teinpähän vain, kun silmät ja suu jo oli tehtynä

Vaimennusaineen määrä olisi ehkä pitänyt olla suurempi. Nyt täytetty noin 2/3 osa tilavuudesta. Varsinkin elementin ympäristöön olisi pitänyt laittaa lisää. Kuvittelen ainakin kuulevani tietynlaista "kovuutta" äänessä. No, pitää vähän totutella ja sitten kokeilla lisäystä ja kuulostella miten kävi. Pakko kyllä vieläkin todeta, että on noiden Behringereiden hinta/laatu kyllä edelleen aika kova.