Kotieläimet ja hifi

japis

Käyttäjä
Liittynyt
16.10.2007
Viestejä
43
Osaako joku antaa vinkkiä mistä saisi kaapelien niputtamiseen tarkoitettua muovista(kumista?) vieterimäistä "juttua"?
Olen tavannut kanin muutaman kerran kaapeli suupielessä ja tuumailin tuommonen peli ei vetele. :mad:
Mitenkä muut hoitaa sen ettei kotieläimet tee liikaa tuttavuutta hifien kanssa?
 
japis sanoi:
Osaako joku antaa vinkkiä mistä saisi kaapelien niputtamiseen tarkoitettua muovista(kumista?) vieterimäistä "juttua"?

Mielestäni olen nähnyt tuota spiraaliletkua myytävän ainakin Bauhausissa ja yleensä rautakaupoissa. Siitä on tietysti audiofiiliversiokin olemasssa :D
 
Ripottele Tabascoa piuhoihin tai laita niihin valkosipulitahnaa niin eiköhän kanit jätä järsimättä!

Noin yleisemmin aiheesta "kotieläimet ja hifi", näin homma hoitui meillä silloin kun mun herkkä tiikeriprinsessa oli vielä elossa:

https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?42198
(postaus 164)

Nää nykyiset kaksi veijaria ovat löytäneet sänkynsä muualta, ihan yhtä kahjo tosin tää vanhempi kollikin on kun tykkää rötköttää kovalla pöydällä rojujen keskellä. Mutta näköjään kissa on semmoinen otus, joka osaa tehdä olonsa mukavaksi vaikkei siltä ulospäin näyttäisikään...
 
kronos sanoi:
Ripottele Tabascoa piuhoihin tai laita niihin valkosipulitahnaa niin eiköhän kanit jätä järsimättä!

Meillä siveltiin etikka-valkopippuri seosta johtoihin, tuolin jalkoihin yms. kun koira tuli taloon. Rauhassa ovat saaneet olla...
 
tsheikki sanoi:
Meillä siveltiin etikka-valkopippuri seosta johtoihin, tuolin jalkoihin yms. kun koira tuli taloon. Rauhassa ovat saaneet olla...

Meillä kokeiltiin erinäisiin piuhoihin tuota etikka-jippoa, mutta koirahan vaan innostui siitä. Nykyään tabascoa tai muuta chilipohjaista mönjää käytössä.

Hifit ovat onneksi lukittavien ovien takana, ettei tarvitse niitä valella mausteliemillä.
 
Meillä käytettiin kissa/koirakarkoitetta eteisen listoja pitkin naulattuun puhelinkaapeliin kun koira oli pentu. Tykkäsi ilman karkotetta pureskella sitä kaapelia. Saatavilla eläinkaupoista. Kannattaa muuten välillä pyyhkiä ne ainejäämät pois kun keräävät liimamaisesti pölyä :D
 
Puutarhaletkun sisälle voi ujuttaa piuhoja, tätä on tullut joskus harrastettua ettei chinchilla syö letkuja. Ja seinille tai lattiantasoon kaapelikourua, ei maksa paljon ja näyttääkin kivemmalta kun ei piuhat risteile ympäri huushollia.

Kissat eivät tykkää tahmeista pinnoista, joten kaiuttimien katoille nakkasin A4 tarra-arkista leikatut palaset sinitarralla kiinni liimapuoli ylöspäin. Eivät ole enää kisut hyppineet kaiuttimien päälle. Kisut eivät myöskään tykkää valkopippurista, tuotakin voi soveltaa.
 
Mites onko kenelläkään ollut onkelmaa kissojen kans sellasesta, kun nehän tykkää teroittaa kynsiään mihin milloinkin. Olemme vaimon kans muuttamassa vaimon mummulaan johon jäi mummulta pari kissaa ja oon nähny miten ne kynnet teroittuu :D

Kaiuttimet ympäriinsä kissan kynnen jälkiä ei kuulosta kivalle >:D


-petteri
 
Kyllä noiden kissojen kanssa pitää olla ainakin alkuun tarkkana.

Jos elementissä on suojakangas, siihen kannattaa sumuttaa noita kissankarkotteita/kunnon pippurisumutetta. Todennäköisesti pysyy kynnet kaukana. Kissoilta myös kannattaa leikata kynnet kerran viikkoon, kun kerran saa tuollaisen rutiinin rakennettua niin helpottaa muutakin elämää huomattavasti. Jos kaiutinelementtien edessä on metallisuoja, se kannattaa yrittää saada ruuvattua runkoon kiinni ettei se lähde irti jos kissat menevät kynsillään räpelöimään. Alla esimerkki, kun luotin että metallisuoja pysyy kumireunuksen avulla paikallaan ja jäi kissojen kynnet leikkaamatta.

Alkuun kissojen touhua kannattaa seurata vesipyssyn kanssa, aina kun meinaavat (/tekeevät) jotain kiellettyä niin muutama vesiruiskaus niskaan niin etteivät tajua että sinä olet se joka kastumisen aiheutti. Näin kisut yhdistävät tekemisen ikävään vesiruiskeeseen ja todennäköisesti jättävät tulevaisuudessa ikävät asiat tekemättä. Tärkeää on se, että kissat oppivat yhdistämään teon ja seurauksen. Eli kun jotain tekee niin tulee vettä niskaan, ei niin että kun jotain tekee kun sinä olet paikalla niin vettä tulee niskaan.

Myös kiipeilypuu on hyvä hankkia, sellainen mistä kissat tykkää ja mitä kissat saa kynsiä. Kun tuollainen mieleinen mesta talosta löytyy niin muut paikat jää kynsimättä.
 

Liitteet

  • elementti.jpg
    elementti.jpg
    49,8 KB · Katsottu: 14
Windowpane sanoi:
Mites onko kenelläkään ollut onkelmaa kissojen kans sellasesta, kun nehän tykkää teroittaa kynsiään mihin milloinkin. Olemme vaimon kans muuttamassa vaimon mummulaan johon jäi mummulta pari kissaa ja oon nähny miten ne kynnet teroittuu :D

Kaiuttimet ympäriinsä kissan kynnen jälkiä ei kuulosta kivalle >:D

Ainoa hyvä tapa on tarjota kissalle sen haluamiin paikkoihin parempia raapimajutskia kuin kaiuttimet. Jos kissa on tottunut kynsien leikkuuseen niin se toki auttaa vähän, että kynnet jaksaa pitää lyhyenä. Äkkiseltään vain uskallan veikata, että ne mummulan kissat eivät välttämättä kuulu siihen porukkaan. Tosin kunhan leikkuusta tehdään mukavaa (toinen rapsuttaa samalla ja tarjoilee vaikka kinkkua tms.hyvää) niin saattaisivat oppia prosessiin. Meidän kissoistamme yhden kynsiä ei voi leikata. Sitä on kerran vahingossa leikattu hermoon saakka ja sen jälkeen homma on täysin mahdotonta (ymmärrän oikein hyvin karvaisen kannan aiheeseen).

Eli tylsiä kovapintaisia kaiuttimia ja viereen pari erilaista erinomaista raapimamahdollisuutta on hyvä lähtökohta. Mikä on hyvä raapimapinta vaihtelee tietysti kissasta toiseen. Kovaa mäntyä, pehmeää balsaa, haapaa siltä väliltä, vanhaa räsymattoa, tiukkaan putken ympärille kiedottua paksua narua jne... Viimeksimainitusta tuli idea mieleen. Kierretangot lelulaatikon tolppina on jo vanha jutska. Jospas ne tekisikin karvaeemeleille raapimapuiksi!
 
Nyt kun ostin nuo Revot niin tein lähtökohtaisen päätöksen, että jos raapivat niin ei haittaa, nuo kankaat kun ovat vaihdettavissa, siis jos noista haluaa luopua. Toki käyttäydyn uhkaavasti jos yrittävät, tähän asti säilytty ilman raapimiskokeiluja. Edelliset Focalit saivat kyllä kynsiä maistaa. Minähän en toki noita Gradientteja ala myymään.
 
Ok kiitos vinkeistä. Kyseessä on ihan normi kotikissoja jotka on kulkenu omia polkujaan omaan tahtiin, ei o koskaan ollu raapimispuita eikä o kynsiä leikattu ku ihan satunnaisesti = raapivat ite luonnossa puihin yms. sisällä on sohva ja tapetit raiskattu :D... Siis ei niin, että huonolla pidolla olisivat olleet, päinvastoin, mummu on hellinyt pilalle kinkun yms. herkkujen kera. mut noi hajuhommat vois olla ok mut haiseeko ne kämpässä sit muuten kuinkakin voimakkaasti?

-petteri
 
:D Oisko se sitten sitä, lämmöllä kuitenkin vaalinut. Itse pidän myös kissoista, eläimistä yleensäkin, mutta en siinä tapauksessa jos ne raiskaa mun kaiuttimet tai piuhat... :mad:
Uskon, että tulemme toimeen jokatapauksessa, onhan ne jo keski-iän ylittäneet joten jospa ne jo vanhuuttaan jättävät reuhaamisen muille. Toivon niin! :D


-petteri
 
About vuosi sitten tuli ensimmäinen (niin, nyt on kaksi) kissa meidän taloon. Pari kertaa sitten joskus tuossa kesällä oli toisen OR-200Hi:n bassoelementin keskus sisässä. Tietty arvasin että Mansonin perhana se on käyny elementtiä sörkkimässä, mutta silti nauratti kun kerran sitten satuin näkemään, että miten homma tapahtuu käytännössä. Muutenkin kissa kikkaili usein kaiuttimen päällä, kun siinä oli hyvä zoomailla ja suunnitella seuraavaa hyppyä kenties kirjahyllyn tai television päälle. Nyt se vaan oli keksinyt, että kuluu vähemmän energiaa, kun ei kerralla ponnista lattialta kaikattimen päälle vaan käyttää 200-Hi:n isohkoa bassoelementtiä puolimatkassa ikään kun trampoliinina. Kuulu vaan "thumps" ja kissa oli kaikattimen päälle. Sittemmin on kissa vähän rauhottunu ja kaikattimet saaneet olla rauhassa.
 
Jos kaiuttimen päälle laittaa tavaraa, ettei kattimatti pääse siihen laskeutumaan, jää kaiuttimen päällystä kissavapaaksi alueeksi. Ainakin meillä. Kissanpennut toki hyppivät paikkoihin joissa on tavaraa, vähän varttuneemmat katit eivät välttämättä.
 
On välillä muuten koirienkin kanssa vähän saanut jännätä, kun joskus unohtui hetkeksi ulkoa tullessa hihna kaulaan ja koirahan käy tarkistamassa jokaisen huoneen sisääntullessaan. Jos hihna perässään juoksee jalustakaiuttimen ohi ja se hihna sattuu tarttumaan siihen alalevyyn, niin voitte kuvitella mikä seuraavaksi lentää perässä. Onneksi ei ole vielä sattunut.
 
Back
Ylös