Kondensaattoritesti

thomas_s

Käyttäjä
Liittynyt
7.8.2006
Viestejä
1 031
Tulin esivahvistinprojektia ajatellen hankkineeksi kaksi Intertechnikin Audyn+ 2,2uF kondensaattoria. Ajattelin että voisi kuitenkin suorittaa pientä vertailevaa tutkimusta kun löytyisi myös tavallisia Audyn cap kondensaattoreita samanarvoisina. Audyn+ konkat maksavat 16 euroa/kpl ja tavalliset 3 euroa.

Laadukas kiertokytkin pitää joka tapauksessa hankkia esivahvistinprojektiin, joten voisin ennen projektiin ryhtymistä asentaa kondensaattorit, kiertokytkimen ja kaksi paria rca-liittimiä muovikoteloon niin kondensaattorien eroa voi helposti testata vaikka asentamalla boksi cd-soittimen ja vahvistimen väliin.

Onko muilla kiinnostusta osallistua tällaiseen testiin? Ja onko jollain tarjota jotain mielenkiintoista kondensaattoria Audynien lisäksi?
 
Koitas samalla Wima MKP10 "teollisuuskonkkaa". Ainakin tietyissä kohteissa noita käytetään "hieman" laadukkakkaammissakin laitteissa. Itsellä on fiilis että olisivat päätevahvistimieni input-konkkana parempia kuin audyncap+
 
Hyvä idea Pasi. Tiedätkö mistä sellaisia saisi suunnilleen 2,2uF arvoisena? Elfalla on ainoastaan pienempiä.
 
Minä voisin lainata ainakin Auricapit (200V) ja mahdollisesti Jensenin alumiinit ja Mundorfin Silver-Oil konkat. Ja kaikki siis 2,2 uF. Kaikki sisäänajamatta.

Edit: Mundorf Supremet unohtui listasta.

Onko ihan normaalia, että hyllystä löytyy 2,2 uF konkkia noin 200 euron edestä? Onneksi muita arvoja ei ole ihan noin paljon hyllyssä. :p
 
Thomas,

Metsästelin noita taannoin ja suurempia kokoja ei tainnut oikein löytyä lähimaastosta. Paikallisesta elektroniikkaliikkeestä löytyi sattumoisin läjä 1uF/250VDC Wimoja. Voin tarvittaessa lähettää lainaksi 4kpl noita. 2 rinnan kytkemällä päästään kohtuu lähelle haluamaasi.
 
Wau hienoa! Kyllä mielelläni otan konkkia lainaksi, pitää vaan katsoa millaisen kiertokytkimen saan hankittua ja montako asentoa siinä on.

Kytkennät ajattelin tehdä juottamalla ellei parempia ideoita ilmaannu. Konkkien omia johtimia tuskin tarvitsee taivuttaa kuitenkaan joten en usko että konkat tällaisen kokeen jälkeen näyttäisi kovinkaan käytetyiltä.

DIA, kyllä tuollainen määrä laatukonkkia on täysin normaali. :)
 
DIA sanoi:
Minä voisin lainata ainakin Auricapit (200V) ja mahdollisesti Jensenin alumiinit ja Mundorfin Silver-Oil konkat. Ja kaikki siis 2,2 uF. Kaikki sisäänajamatta.

Edit: Mundorf Supremet unohtui listasta.

Onko ihan normaalia, että hyllystä löytyy 2,2 uF konkkia noin 200 euron edestä? Onneksi muita arvoja ei ole ihan noin paljon hyllyssä. :p
Ostitko Supremet ihan kotisuomesta vai ulkomailta?
 
Jälkimmäisestä firmasta näyttäisi löytyvän myös samoja RCA- liittimiä, mitä myös Biltema kauppaa. Kutakuinkin samaan hintaan.
 
Noin 5*10*20cm leveä muovikotelo minulla jo on, mutta mitään en ole vielä rakentanut. Onko Pasilla, Dialla tai muilla kiinnostuneilla toivomuksia rakenteesta?

Tässä jotain pohdittavaa:

Liittimet:
Alustavasti ajattelin laittaa rca otot ja lähdöt, mutta voisihan tuohon laittaa bananihylsytkin, jolloin testiboksi olisi helposti liitettävissä rakenteilla olevaan projektiin .

Kytkentä:
1. Kaikki konkat koteloon ja valinta kiertokytkimellä. Kun boksi on käynyt kaikilla halukkailla osat puretaan ja palautetaan omistajille. Kiertokytkin vielä hankkimatta. Sen asentojen määrä voi rajoittaa testattavien konkkien määrää.
2. Yksi konkka referenssiksi ja klipsillä tai sokeripalaliittimellä voi vaihtaa toista konkkaa. Verrattaisiin siis yhtä konkkaa kerralla referenssiin. Silloin boksi referensseineen jäisi eloon vielä tulevia testejä varten. Kytkin voisi olla yksinkertainen kaksinapainen vipukytkin.

Laatu:
Komparaattoreita kuulee usein kritisoitavan. Itse en kuitenkaan usko että pari liitintä ja yksi kytkin signaalitiellä hävittäisi eroja. Häiriösuojaukseen en ole ajatellut erityisemmin panostaa koska se vaikeuttaisi hommaa aika paljon. Haittaako?

Testaustapa:
Pitäisikö boksi rakentaa niin että testaus voidaan tehdä sokkona. Itselleni ei ole kovin paljon väliä. Jos vaikka olettaa että kuulen (luulen kuulevani) eron avoimessa kuuntelussa mutta sokkona en sitä kuulekaan niin käytän kuitenkin avoimessa kuuntelussa enemmän miellyttänyttä konkkaa. Toisaalta sokkona jollain halvalla konkalla on paremmat edellytykset näyttää kyntensä. Sokko vs. avoin kysymystä ei välttämättä tarvitse vastausta vielä boksin rakentamisvaiheessa koska sokkokuuntelu on rakenteesta riippumatta aina toteutettavissa avustajan kanssa. Kommentteja?

DC-offset:

Konkkia käytetään dc virran estämiseksi, eli normaalikäytössä navoissa on jokin dc-jännite, putkilaitteissa jännitettä voi olla paljonkin. Voisi olettaa että konkka saattaa kuulostaa erilaiselta ilman dc:tä. Jos boksin vain kytkee cd:n ja vahvistimen väliin siinä tuskin on dc:tä. Silloin voisi jännite aikaansaada keinotekoisesti patterin ja vastuksen avulla. Riski on, että jos esim. cd-soittimessa ei olekaan annossa konkkia tuo patteri voi ehkä vahingoittaa cd-soittimen antoastetta. Ja ajattelin itse muutenkin testata konkkia putkietusessa niin että niiden yli on dc jännite, eli en tarvitse mitään patterikytkentää. Eikä ole varmaa että dc:n puuttuminen muuttaa ääntä mitenkään ratkaisevasti. Paitsi elko kai toimisi paremmin jos jännite pysyy aina oikeinpäin. Ilman dc-offsettiä olisi myös mahdollista käyttää verrata konkkaa suoraan johtoon. Helpoin olisi jättää patterihässäkät pois. Kommentteja?
 
Vielä pari juttua tuli mieleen:

Impedanssi:
Kuvittelisin että konkkien erot korostuvat jos ne syöttävät matalaa tai muuten hankalaa impdedanssia. Jos eroja haluaa korostaa voisi siten vastuksilla alentaa konkan näkemää kuormaa. Toisaalta perusjärkevä periaate olisi testata konkkia sellaisessa ympäistössa missä niitä käytetään.

Sisäänajo:
Ainakin joistain konkista sanotaan että ääni muuttuu sisäänajettaessa. Sisäänajo ei ainakaan haittaisi tällaista testiä mitenkään. Mutta kuinka kauan ja miten? Voi olla ettei kärsivällisyys riitä :).
 
Ehdottaisin, että väsäät vaikka lastulevystä lootan jos kerran lootasta ei tule metallista eli suojattua. Laatikosta suoraan piuhat ilman RCA-naaras - RCA-uros paria (jää pois täysin turha kontakti. Laatikon sisälle molemmille kanaville dip-kytkin parit siten, että konkat saa täysin irti signaalitiestä. Eli ei siis konkkien toista päätä tähteen. Dip-kytkimellä voisi valita, mikä/mitkä konkat ovat signaalitiellä.

DS_06.jpg


Sisäänajon voisi suorittaa siten, että kaikki konkat on kytkettyinä ja sitten vaan signaalia läpi muutama vuorokausi.
 
Hyviä ideoita sekä lastulevylaatikko että dipkytkimet.

Johdinasia on vähän kaksipiippuinen. Itselleni olisi helpoin käyttää sellaista systeemiä että syöttävässä päässä olisi pikaklipsit ja lähtö menisi suoraan päätevahvistimelle (RCA liitin)
h2466.jpg


Päätteelle menevä johto saisi olla metrin pituinen mutta toinen pää voisi olla lyhyempikin.

Toisaalta jos olisi RCA:t molemmissa päissä voisi boksin helposti laittaa toimivaan laitteistoon mihin tahansa väliin. Olisiko siksi kuitenkin järkevä laittaa toiseen päähän kiinteä RCA johto ja toiseen päähän liitin? Silloin on yksi turha liitos eikä sekään ole kokonaan turha.
 
OT(?)

Pari kiperää kysymystä:
-minkälaisia äänellisiä (tai teknisiä) eroja olette kuulleet eri konkissa?
-Miten konkan ääni muuttuu sisäänajon aikana?
 
kekexx sanoi:
OT(?)
Pari kiperää kysymystä:
-minkälaisia äänellisiä (tai teknisiä) eroja olette kuulleet eri konkissa?
-Miten konkan ääni muuttuu sisäänajon aikana?

Itselläni ei paljon kokemusta.

-Äänilähteen signaalikonkat vaihdoin elkoista polypropyleenikisi ja mielestäni ääni muuttui vähän puhtaammaksi. Ero oli kuitenkin hyvin pieni ja saattoi olla osittain kuviteltukin.
-Parin kaiuttimen diskanttisuotimessa olen käyttänyt laatukonkkia, Mundorf Supreme ja Audyn+. Näissä on kyllä tosi hieno diskanttitoisto mutta on vaikea tietää paljonko on konkan ansiota.
-Kitaravahvistimen triodin elko-katodikonkan vaihdoin muovikonkaksi ja siinä oli todella selkeä ero. Elko lisäsi rumaa säröä ääneen.

Aika vähän siis on kokemusta mutta nyt tämän testauksen myötä olisi tarkoitus oppia lisää. Tulisi putkietusen signaalikonkat valittua ihan omin korvin... jos niitä eroja nyt löytyy.

Konkkien sisäänajosta ja sen tarpeellisuudesta minulla ei ole mielipidettä. En tunne sisäänajolle teknisiä perusteluja eikä ole asiasta myöskään käytännön kokemusta. Ehkä tärkeää tai sitten ei. Ei sisäänajosta kuitenkaan haittaa voi olla.
 
Ainiin yksi lisäys vielä. Olen joskus kokeillut eri konkkien mikrofonisuutta kopautustestillä seuraamalla tietokoneen näytöstä kuinka iso ääni vakioitu :) kopautus pöydänkulmaan saa aikaiseksi. En muista tarkkoja testiolosuhteita enkä tuloksia mutta selviä eroja eri konkkien välillä kyllä oli.
 
thomas_s sanoi:
Ainiin yksi lisäys vielä. Olen joskus kokeillut eri konkkien mikrofonisuutta kopautustestillä seuraamalla tietokoneen näytöstä kuinka iso ääni vakioitu :) kopautus pöydänkulmaan saa aikaiseksi. En muista tarkkoja testiolosuhteita enkä tuloksia mutta selviä eroja eri konkkien välillä kyllä oli.

PIO konkat ovat tämän asian suhteen todella huonoja kuulemma eivätkä siksi sovellut käytettäväksi (aina värähtelevissä) kaiuttimissa. Silti joissakin huippukaiuttimissa näkee esim. Jensenin konkkia ??? Esim. viimeisimmässä Hifi+ lehdessä näytti siltä, että ART:n kaiuttimessa olisi Jenseneitä:
http://www.loudspeaker-art.com/emotion.html

En ole itse kokeillut pitkään aikaan konkkia enkä ole kokeillut lainkaan näitä huippukonkkiani. Niille on kyllä käyttötarkoitus kullekin, mutta hommat pvat jääneet vähän puolitiehen...
 
Kekexxille luettavaa:
http://www.humblehomemadehifi.com/Cap.html

Nuo ovat tosin kaiutinkäytössä, mutta ei linjatasoinen käyttö tuosta juurikaan eroa muuten kuin DC offsetin suhteen. Toki kaiuttimien konkat voivat kokea suuriakin jännitteitä, mutta normaalikäytössä jännitteet pysyvät matalina. Jos kuunteluvoimakkuus on 90 dB ja kaiuttimen impedanssi 4 ohmia ja herkkyys vaikkapa sama 90 dB, niin maksimijännite on 2 Volttia eli samaa luokkaa CD soittimen maksimin kanssa. 8 ohmin 87 dB kaiutin kaipaakin jännitettä jo 4 volttia ja 100 dB voimakkuudella jännite onkin jo yli 12 V. Oma kaiutin on 97 dB herkkä ja impedanssi on jossain 10 paikkeilla, joten konkat kokevat normaalisti vain noin 1,4 V jännitteen maksimissaankin.

Kuinkahan lähellä herkkyys huoneessa (kuunteluetäisyys ~2,5 m) ja kaiuttomassa tilassa (1 metri mittausetäisyys) on normaalisti toisiaan?
 
Back
Ylös