Kenellä laatukaiuttimet jo 70-luvulla tai aiemmin?

[Denali]

Minulla ei vielä silloin ollut, kun olin vielä lapsi, enkä tuntenut ketään, edes aikuista, jolla olisi ollut. Äiteekään ei erottanut vahvistinta kaiuttimesta (ei erota vieläkään), joten pääsin vaikuttamaan asiaan vasta kun sain omaa rahaa. Mitäs merkkejä teillä onnellisilla oli?

 

[TapsaS]

AR, jo 70-luvulla tai aiemmin.

KLH 17:t ekaks, sittemmin AR 2a:t, myöhemmin AR 12:t. Kaikki tummasoundisia ajan tuotteita. Mutta sopivasti setitettyinä kaikki täyttivät tehtävänsä. Varmaankin?

En tiennyt soundeista tuolloin mitään, tokkopa vieläkään. Vähän enemmän ehkä kuitenkin.

t. Tapsa

 

[v-a]

AR 2ax:t olivat minullakin jo 70-luvulla. Ovat kunnostettuina edelleen työhuoneessa. Ja soivat edelleen hyvin.

v-a

 

[A. E. Neuman]

Minä ostin poikamiesaikoihin Kruunuradiosta KLH Five -kaiutinparin ja maksoin niistä itseni kipeäksi.

Ne ovat aika järkäleet: 12" basso, kaksi keskiäänistä ja erikoisen näköinen tviitteri. Pöntöt palvelivat reilusti yli 20 vuotta ja Tapsan luonnehdintaan on helppo yhtyä: tummasointiset, rasittamattomat. Esitteessä oli muistaakseni luonnehdittu tehonkestosta, että "riittävä".

Nyt ripustukset vuotavat (acoustic suspencion) ja osa jakosuotimen konkista on kaputt, mutta saatan nuo vielä kunnostaakin sekä nostalgia- että sointisyistä.

 

[Boogeyman]

Mulla oli 70-luvun loppupuolella KEF:n 104:set

 

[pirkka]

Minä rakensin joihinkin peerless elementteihin 2-tie kajarit lastulevystä tuossa 70 luvun alkupuolella ja niillä mentiin pitkään. Nyt e yhtään muista milloin ostin B&W DM 220 kaiuttimet

mutta ne oli mun ekat hifi sellaiset, oli varmaan 80 luku jo puolivälissä. Olikohan mulla siinä välissä jotkut...

 

[Alex]

KLH:n boxit oli tässä taloudessa. Ne korvasivat aiemmat Akait, jotka olivat korvanneet vielä vanhemmat DIY-tuotteet.

--

 

[R Virtanen]

Onnellisuudesta nyt niin tiedä, mutta seitkytviis rakensin silloisen Philipsin EY rakennussarjan isoimman E-10 kolmitien
Harvinainen oli sarjan hieno diskantti tuolloin. Vähäsäröinen ferrofluid rakenteinen kalotti joka toisti 20 kiloon asti puhtaasti - silloin vielä kuulikin diskantteja :-\

 

[PekkaY]

Hyvin harvoilla. Minulla ei ainakaan,vasta 80-luvun alkupuoliskolla alkoi olemaan jotain.Lopussa jo huomattavasti parempaa. Kyllä hesalaiset ovat olleet avainasemasa noihin aikoihin,eli tarjontaa on ollut Kruunu yms tarjosivat eri kamaa,mistä meikäläiset ei tiennyt mitään. KLH:ta ja ESS kajareita oli kyllä silloin Porissakin,mutta kun rahat täytyi tehdä itse,niin ne olivat vain haavekuvia. Varsinainen herätys minulla tuli joskus -85 Matti Otalan myötä. Tannoy ,vanhat isot Infarit HK:n Citationit yms. En tiedä asiasta,mutta mm Quadin kajareiden hinnoilla osteltiin jo autoja 60-70 luvulla.Joten eiköhän nuo vanhat kotimaiset versiot ole aika pitkälti ylen jäämistöä.

 

[Littunatelkkari]

Minä ostin poikamiesaikoihin Kruunuradiosta KLH Five -kaiutinparin ja maksoin niistä itseni kipeäksi.
Nyt ripustukset vuotavat (acoustic suspencion) ja osa jakosuotimen konkista on kaputt, mutta saatan nuo vielä kunnostaakin sekä nostalgia- että sointisyistä.

Kunnosta ihmeessä, jos vain pystyt. Ei nuo kunnostettuina niin niin nostagiselta kuulosta, kuin muistat.

 

[Volta]

^ KLH 6 -parin omistajana suosittelen samaa. Minä ostin jo konkat, mutta ripustusten tiivistäminen ja särisevä diskanttielementti aiheuttavat vielä päänvaivaa. Etenkin sopivan tiivistemassan löytäminen vaikuttaa hankalalta.

 

[jaffa]

Kai nämäkin laatukaiuttimiksi laskettiin: AR 3a. Olivat käytettyinäkin arvokkaanpuoleiset. Sitäpaitsi: Miles Davisilla oli samanlaiset

yst.terv: jaffae

 

[v-a]

^ Ja Karajanilla oli myös AR:t. Ainakin jos uskomme AR:n sen aikaista esitettä ja mainontaa. Ja miksi emme uskoisi.

v-a

 

[KeijoT]

Tuosta laadusta en nyt tiedä, mutta omasta setistäni löytyi 70-luvun lopulla Japanilaisia peruspönttöjä tai kotimaisia OR:n tekeleitä. Nuo AR:t olivat kai silloista parhaimmistoa Pekan mainitsemien merkkien ohella täällä Suomessa, mutta harvalla oli niihin varaa, etenkään nuorilla miehenaluilla. Olikohan minulla 70/80-luvun vaihteessa OR-80:t, joissa basso- ja keskiäänipuoli oli silloisen henkilökohtaisen mittapuun mukaan oikein hyviä, mutta piezo-diskantti kihisevä ja värittävä. Sitä laadukkaampi ääni odotutti sitten kahdeksankymmentäluvun puoleen väliin, jolloin pääsin hankkimaan Kefin tuotteita. Tällai se lähti...

 

[Denali]

Minä vähän ounastelinkin, että laatukaiuttimet olivat Suomessa harvassa vielä 70-luvulla. Itse pidän rajana jotain silloisen OP-malliston parasta päätä. Nasu-Tonnisten omistaminen silloin olisi jo ollut kova juttu Voi kai hieman liioitellen sanoa, että silloin laatukaiuttimia omistaneet ovat tänä päivänä harrastajapiirin julkkiksia. Hifi-lehdellä on syntyessään, 1978, täytynyt olla rajusti sivistävä vaikutus. Kun n. vuosi sitten luin ensimmäisiä Hifi-lehtiä kirjastossa oikein urakalla, niin huomasin kuinka pioneeri-hengessä hommia tehtiin alussa.
Vastaavan kysymyksen voisi esittää rokin kuuntelusta suomalaisessa -60-livun kodissa. Tuskin löytyisi ketään, jonka vanhemmat olivat paikalla Woodstockissa, puhumattakaan että olisivat saaneet alkunsa sillä.

 

[ksaunisto]

AR-7:t olivat ekat omat. Vuosi tais olla 81 tjsp, joten hiukan nyyppä tähän ketjuun. Sitä ennen kuunneltiin Philipsin stereoradion kautta mm. Grundigin kelanauhuria. Eipä ne AR:t juuri hiilipsejä kummemmat olleet - kovasta maineestaan huolimatta.

 

[PekkaY]

Vastaavan kysymyksen voisi esittää rokin kuuntelusta suomalaisessa -60-livun kodissa. Tuskin löytyisi ketään, jonka vanhemmat olivat paikalla Woodstockissa, puhumattakaan että olisivat saaneet alkunsa sillä.

Systerit olivat 9 ja 11 vuotta vanhempia,ja sen takia olen jo nöösistä saanut mahdollisuuden kuunnella Bill Haley,Chuppy Chekker,Chris Farlow,Rollarit,Beatles,Trogs,Beach Boys,yms kuvioita,joten alkujuuret ovat syvällä tämänkaltaiselle musalle. Paitsi se,etten tykkää yhtään Rollareiden musasta,Exilen jälkeen. Philipsin levari,ja Luxorin putkiradion kautta näitä veivattiin. Radio on vieläkin tallessa.

 

[v-a]

KLH 17:t ekaks, sittemmin AR 2a:t, myöhemmin AR 12:t. Kaikki tummasoundisia ajan tuotteita. Mutta sopivasti setitettyinä kaikki täyttivät tehtävänsä. Varmaankin?
t. Tapsa

Kuuntelin juuri työhuoneessa Peter Vasksin viulukonserttoa AR 2ax:llä eivätkä ne kyllä tummilta kuulostaneet. Tosin huoneen akustiikka on koventunut huomattavasti, koska sieltä on viety sohva pois, mutta joka tapauksessa. Sooloviulu ja viluryhmät soivat itse asiassa hyvinkin kirkkaasti.

v-a

 

[Gandalf_fi]

Meni jo 80 puolelle mut tälläset JBL:t tuli hommattua (laadusta ei takuuta mutta potki noi, 25cm bassot) seuraavat olikin jo hieman järeämmät
(nykyään pitäs päästä kaappisarjaan takasin). Oiskohan Pirkan B&W:t ollu paremmat sit kumminki? No kaikkee ei kannattais myydä, meni tex willerit... 1-xxx

 

[LaJazz]

Näillä mentiin 70-luku:

Peerlessin 3-tie rakennussarjat olivat ensimmäiset kunnon kajarit. Ne vaihtuivat AR-6:iin tyhjentämällä koko pankkitili.

Kuulokepuolella Koss Pro-4AA.

Vahvistuksen hoiti Harman|Kardon.

Ja hienostihan nuo soivat, ei käy kieltäminen.