Viimeyönä tuli Radio Suomessa mainioita joulupoppeja ja -rokkeja vuosikymmenien varrelta. Tämän biisin olin jo ehtinyt unohtaa, mutta Greg Laken [King Crimson, Emerson Lake & Palmer] versio kappaleesta
I Believe in Father Christmas on hieno:
https://www.youtube.com/watch?v=JkweTyrRTKw
Foorumin ketjussa mediasta poimittua, tänään oli juttua laulavasta koirasta. Tuosta juontui mieleeni, että tänään illalla oli ilo irti. Iltayhdeksän maissa kotiin palatessani, naapurustossa oli pikkuterrieri hihnoineen karussa. Koiran nimi oli Ilo, emäntänsä huuteli koiraa.
Tv-ruutukaappauksen
muodossa hiukka muutakin offtopicia.
Muutama päivä sitten Puoliseiskassa seurattiin Aira Samulinin joulukoristelua. Kuusenkoristeensa olivat sangen tuttuja, omasta 60-luvun lapsuudestani.
Meilläkin kuusessa roikkui mm. noita enkelikarkkeja, jotka olivat kai jotain perunajauhon ja sokerin sekoitetta. Niitä oli kääreiltään punaisia, vihreitä ja kullanvärisiä. Vanhempien nukkuessa, systerini kanssa ujutimme kääreistään karkit ulos ja näppärästi uitimme karkkien tilalle paksusta pahvista leikkelemämme liuskat. Nuo karkkikoristeet olivat kumma pyhäinreliikki, sillä kerran vuoteen saimme jouluna luvan perään syödä vain yhden karkin. Systerini kanssa narahdimme, kun eräänä jouluna sitten käteen tuli pahvikarkki, äiteen valvovan silmän alla.
Aira Samulin Puoliseiskassa totesi, että pula-aikana noita enkelikarkkeja valmistettiin puisilla täytteillä. Rohkenen kyseenalaistaa väittämänsä, ja oletan että puupalat ovat olleet kotitekoisia korvikkeita namitelluille karkeille.
Hyvää joulua foorumilaisille!
-ilkka
