Ilmeisesti raaka levybisnes "tarvitsee" sopivin väliajoin pintaan ponnahtavia muotituottajia, jotka tekevät ns. omaa juttuaan (ns. koska West on varastanut musiikissaan lähes kaiken jostain muualta). Jokunen vuosi sitten vastaava oli mm. Madonnaa hämmentänyt Mirwais Ahmadzai (ai te kaikki ette tunne? En moiti aukkoa sivistyksessänne kovin suureksi). Nyt kukkoina tunkiolla pyörivät tämä Scania West (sorry että pilkkaan pyhää ruotsalaista laatukuormuria) ja Timbaland. Kyseessä oleva biisi näyttää, että etenkin niin trendikkäässä aarändbii-musiikissa on mahdollista menestyä täysin ilman sävellystä ja melkein ilman sanoitusta. Joku trendsetter-insaider-disaineri voisi yrittää selittää, että "siinä on rikottu perinteinen musiikin malli ja avattu ihka uusia latuja ilmaisussa". Umpihankea minusta, luistamattomilla suksilla. Toisaalta kuuntelu vaatinee jonkinlaista ns. kemiallista mielentilaa, minkä vauhdittajaksi tanssilattioille ko. biisi on punnerrettukin.
Timbalandin metodi taas on tunkea itsensä jonkin kauniin tuoreen (ja nättipyllyisen) naisartistin levylle ja mölöttää ns. intro sekä ähkäistä sopivin väliajoin aajee aajee. Kohtuullista korvausta vastaan. Tai sitten tehdä valmiiseen kappaleeseen ns. miksaus. Se kaikki on trendikästä jos kohta suhteellisen kertakäyttöistä.
Ajan merkkejä nämä. Näiltä voi hakeutua turvaan pitämällä radion kiinni.