Kalliimmat levysoittimet

[kre]

Mielestäni kalliiden levareiden valmistus on monella pienellä valmistajalla ihan autotallibisnestä. Laadukkaampia ratkaisuja voi esiintyä joo mutta sitten myös ihan käsittämättömiä himmeleitä, suunnittelun ja komponenttien osalta. Levysoittimen suunnittelua ja rakentamista ei opeteta tai tutkita missään.

 

[jparvio]

Levysoitin on myös siitä vekkuli alusta, että identtinen kokoonpano ei takaa automaattisesti samaa "laatua". Yksi uittaa rasiaansa niin ja toinen näin. Toisen sinnepäin-vaateri vs. toisen absoluuttinen vaateri, rasioiden yksilöerot, vta, sra, makuasiat yms. jne.

Hinnan noustessa olisi syytä keskittyä säätöjen monipuolisuuteen, niiden helppouteen/pysyvyyteen ja toistettavuuteen. Moni eksoottinen kombo saattaa jättää toivomisen varaa em. perusasioissa, mutta se on jo toinen juttu se.

 

[natas]

Hyvä ketju! Tosin itselläni ei (ainakaan vielä) ole kauheasti kerrottavaa aiheesta. Mutta kiinnostaa kovasti kuulla muiden mielipiteitä. Tuleeko niitä? Jokunen SME ja Linn varmaan löytyy maasta mutta olisiko se siinä? Onko Suomessa ainuttakaan öljynporauslauttaa? Kuulematta skeidaa moiset, rumiakin ovat, senhän nyt tietää jokainen, jepujepujee, konsensus on kova. Ja öljynporauslauttojen lisäksi muut tykit joista tässä maassa ei ole tietoakaan (TechDas, SAT jne.), noitahan on helppo dissata vaikkei ole koskaan kuullutkaan (öö en minäkään ole kuullut).

Oma agenda tähän aiheeseen menee niin että JOS joskus hamassa tulevaisuudessa on varaa hankkia kalliiimpi levysoitin niin en kyllä ihan ensimmäisenä lähde tähän "ruma öljynporauslautta" -läppään mukaan vaan ihan oikeasti kiinnostaa mikä on homman nimi. Mutta onko täällä Suomessa jengillä muuta kuin messuilla koettua kokemusta? Tämä ihan vaan kysymyksenä, ei vinoiluna. Eli että ihan oikeasti minkälaisia soundillisia eroja yli 5000 euron levareiden välillä löytyy?

On ihan omaa kokemusta 5K, 10K soittimista ja yli 20K soittimista. Ihan kuten muissakin laitteissa hinnan kaksinkertaistaminen ei paranna soundia kaksinkertaisesti. Mitä kalliimpiin soittimiin mennään, erot on ihan kuultavia mutta luonnollisesti pienempiä. Toki pelkkien pyörittimien vertailu on melko haastavaa – kyse kun on aina kokonaisuudesta.

 

[natas]

Mielestäni kalliiden levareiden valmistus on monella pienellä valmistajalla ihan autotallibisnestä. Laadukkaampia ratkaisuja voi esiintyä joo mutta sitten myös ihan käsittämättömiä himmeleitä, suunnittelun ja komponenttien osalta. Levysoittimen suunnittelua ja rakentamista ei opeteta tai tutkita missään.

Mun mielestä vähän turhaa yleistystä. Noita uskomattomia räpellyksiä löytyy monesta hintaluokasta – ja valitettavan paljon myös todella isojen sarjojenkin valmist(utt)ajilta.
Levysoittimen toimintaperiaatteet perustuu kuitenkin melkoisen moneen kertaan kokeiltuihin asioihin ja geometrioiden ymmärtämiseen. Isoimmat muutokset on varmasti tapahtuneet hienomekaniikassa ja materiaalien käytössä.

 

[Littunatelkkari]

Isoimmat muutokset on varmasti tapahtuneet hienomekaniikassa ja materiaalien käytössä.

Noiden suhteen ei mielestäni ole tapahtunut mitään ihmeellistä viimeiseen viiteenkymmeneen vuoteen - ehkä hiilikuitua ja keramiaa lukuunottamatta. Melkeinpä väittäisin toisinpäin, että hienomekaniikkaa tehtiin pieteetillä tuolloin aiemmin. 'Halvemmalla, nopeammin ja materiaaleja säästellen' on tämän päivän trendi (mikä ei tietenkään tarkoita sitä että lopputulos olisi huonompi).

 

[Thrasymakhos]

Minulla on ajoittain ollut mielessä, millaista äänenlaadun parantumista saattaisi saada lisäpanostuksella vs. nykyinen Technics SL 1200 GR/Ortofon 2M Bronze.

Voisikohan asiaa lähestyä sitä kautta, että mitkä ovat 1200 GR:n heikkoudet ja vahvuudet versus LP12? Miksi et harkitse päivitystä 1200 G:hen?

 

[natas]

Noiden suhteen ei mielestäni ole tapahtunut mitään ihmeellistä viimeiseen viiteenkymmeneen vuoteen - ehkä hiilikuitua ja keramiaa lukuunottamatta. Melkeinpä väittäisin toisinpäin, että hienomekaniikkaa tehtiin pieteetillä tuolloin aiemmin. 'Halvemmalla, nopeammin ja materiaaleja säästellen' on tämän päivän trendi (mikä ei tietenkään tarkoita sitä että lopputulos olisi huonompi).

Oletko nähnyt SAT:n tai TechDasin soittimia livenä – tai vaikka uusinta versiota Teknarin SP-10R:stä?

 

[Leka-Antti]

Vielä kerran, että avasin tämän ihan hifi-kiinnostuksesta so. miten ne paremmat soittimet eroavat toisistaan etenkin äänellisesti. Sellaisia näkökulmia ei tältä palstalta ole helppoa löytää. Keskustelu soitinmerkkien ja teknisten ratkaisujen äänellisistä ominaisuuksista voisi ehkä muillekin tuoda näkemystä mahdolliseen laitteiston kehittämiseen tällä saralla. Mainitsemani hintaluokka oli jossain määrin intuitiivisesti heitetty. MPS tuossa edellä hyvin jäsentelee ja perustelee hintaluokka-asiaa avaukseni aikomukseen sopivasti.

En ole varsinaisesti ostohousut jalassa. Nykyinen levysoittimeni ilman välitöntä vertailukohtaa kuulostaa ihan ok - en ole analysoinut kuunnellessa, että mitkä äänelliset piirteet olisivat häiritseviä tai puuttuisivat. Tuo ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö erottaisi ja pystyisi nauttimaan, jos vaihtuisi parempaan systeemiin.

Em. ei sulje pois, ettenkö saattaisi innostua uuden soittimen hankkimiseen mikäli motivaatio ml. luottamus valinnan oikeaan osumisesta kasvaisi. ("Uusi" voi olla myös käytetty - esim. nykyinen pääsetin vahvistin ja kaiuttimet ovat käytettyinä hankittuja). Mainitun Linnin lisäksi kotimaisilla myyjillä tarjolla vaikkapa siihen noin 5k€ hintaluokkaan ja sitä venyttäen esim. Rega, Luxman, Oracle, Avid, Michell ... varsin eri tyylisiä rakenteeltaan siis - ja kaikki varmaan ns. riittävän hyviä.

Mutta siis ... myös kalliimmista, mitä piirteitä seikkailuissanne levysoitinmallistojen keskellä on tullut esille.

 

[Littunatelkkari]

Oletko nähnyt SAT:n tai TechDasin soittimia livenä – tai vaikka uusinta versiota Teknarin SP-10R:stä?

SAT on hieno vermes, mutta ei tuossa mitään uutta ole. SME on tehnyt samanhenkistä jo 90-luvulla. TachDas... Eikös Thorensilla ja Microlla ole ollut vastaavia tai järeämpiäkin kaukana viime vuosituhannella. Teknari on vanhan lämmittelyä. Hiottu vähän kulmia pois, mutta tuskin järisyttävästi erilainen kuin esi-isänsäkään. Hienoja vehkeitä kaikki, mutta en minä osaa nähdä noissa mitään uutta ja mullistavaa.

 

[Thrasymakhos]

Vielä kerran, että avasin tämän ihan hifi-kiinnostuksesta so. miten ne paremmat soittimet eroavat toisistaan etenkin äänellisesti. Sellaisia näkökulmia ei tältä palstalta ole helppoa löytää. Keskustelu soitinmerkkien ja teknisten ratkaisujen äänellisistä ominaisuuksista voisi ehkä muillekin tuoda näkemystä mahdolliseen laitteiston kehittämiseen tällä saralla.

Kysyin siksi että itse mietin ostanko Technics 1200GR:n, Linn Majikin vai Technics 1200G:n. Päädyin ensin mainittuun kun vinyyliä ei ole niin paljon tullut vielä hankittua, mutta mietin ihan samoja asioita. 1200G jotenkin rajautui pois "kun sillä rahalla saa jo Linnin", mutta kuunteluun tämä oletus ei perustunut. Kuuntelen myös sinkkuja, jolloin Linn tuntuu Teknariin verrattuna sananmukaisesti enemmän LP-soittimelta. Vinyylisorveja on tosiaan yllättävän vaikea saada rinnan kotiin ellei osta niitä.

 

[Leka-Antti]

Voisikohan asiaa lähestyä sitä kautta, että mitkä ovat 1200 GR:n heikkoudet ja vahvuudet versus LP12? Miksi et harkitse päivitystä 1200 G:hen?

Ko. parempi teknari on kyllä tiedossa & käyttötottumuksiini suoraveto istuu. En ole vielä myöskään vielä Linniä ostamassa - en tiedä, että olisiko juuri se minulle oikea vs. kuitenkin laaja valinnan vara. Olen tässä vaiheessa avoimin mielin ihan yleisestä mielenkiinnosta & mahdollisia uusia hankintoja varten kuulemassa mitä tason/merkin tms. voisi tuoda. VOisi myös ajatella, että toisiko 1200 G "parempaa teknaria" tai joku muu merkki muuta hyvää.
--
JÄlkimmäiseen T:n viestiin: tuo 33/45 käyttömukavuus on olennainen. Toisaalta kuuntelen keskittyneesti spotissa & toisinaan aina vaihtuu levy joka biisin jälkeen (siksi teknarin lisäksi myös ReBirth-kopioteknari &dj-mikseri varsin tuoreena hankintana... ei kovin high-end)

 

[kre]

Oletko nähnyt SAT:n tai TechDasin soittimia livenä – tai vaikka uusinta versiota Teknarin SP-10R:stä?

Eikös nää just lainaa isosti sieltä menneeltä kultakaudelta 70-80 luvuilta?

 

[natas]

Eikös nää just lainaa isosti sieltä menneeltä kultakaudelta 70-80 luvuilta?

Näköjään mun pointti materiaalien ja hienomekaniikan kehityksestä (sitten 70-80-luvun) menee jatkuvasti ohisektoriin.
Joo, ei ole mitään valtaisan uusia innovaatioita, enkä todellakaan niin väittänytkään, pikemminkin päinvastoin. Materiaalit ja menetelmät (ja sen myötä esim pienentyneet toleranssit) on kehittyneet – mikä kyllä näkyy em laitteita koskevista mittauksista.

 

[kre]

Näköjään mun pointti materiaalien ja hienomekaniikan kehityksestä (sitten 70-80-luvun) menee jatkuvasti ohisektoriin.

Ei mene, mutta pointti kaipaa ehkä vähän esimerkkejä yms. Ennakkokäsitys minulla on että materiaalien suhteen ei ole tapahtunut mitään levaria mullistavaa ja hienomekaaninen osaaminen, no enpä tiedä. Osoita meille että olemme väärässä.

 

[Thrasymakhos]

Näköjään mun pointti materiaalien ja hienomekaniikan kehityksestä (sitten 70-80-luvun) menee jatkuvasti ohisektoriin.
Joo, ei ole mitään valtaisan uusia innovaatioita, enkä todellakaan niin väittänytkään, pikemminkin päinvastoin. Materiaalit ja menetelmät (ja sen myötä esim pienentyneet toleranssit) on kehittyneemmät – mikä kyllä näkyy em laitteita koskevista mittauksista.

Keskustelu menee ohipuhumiseksi, jos 'kehitys'-käsitettä käytetään vähän eri tavoilla. Kehityksellä voi ymmärtää lineaarista tai eksponentiaalista innovaatioiden parantumista tyyliin hevosvankkurista autoon. Mutta sillä voi myös ymmärtää ideaalin ääretöntä lähestymistä (approksimaatiota). Vaikkapa mustekynä on vanha keksintö mutta Mont Blanc voi silti saavuttaa yhä täydellisemmän ja täydellisemmän kynän. Hifissä kehitys on hyvin harvoin lineaarista harppomista missä tapahtuu suuria laadullisia hyppyjä (tyyliin iPod korvaa Walkmanin). Silti voidaan puhua siitä että levysoittimien hienomekaniikka kehittyy approksimoiden Täydellistä Vinyylisoitin.

 

[natas]

Ei mene, mutta pointti kaipaa ehkä vähän esimerkkejä yms. Ennakkokäsitys minulla on että materiaalien suhteen ei ole tapahtunut mitään levaria mullistavaa ja hienomekaaninen osaaminen, no enpä tiedä. Osoita meille että olemme väärässä.

No esim SAT varren laakerien mittatarkuus ja säädettävyys on sellaisella tasolla että laakerin ominaisuudet voidaan oikeasti säätää halutulle rasialle ja rasian vaimennuskertoimelle sopivaksi. En muista nähneeni moista 70-luvulla. Itse pyörittimessä on myös käytetty polymeerirakenteita, joiden valmistus tai työstäminen ei olisi ollut vielä 70-80-luvulla mahdollista – koska niitä ei ollut olemassa, ainakaan levysoittimiin käytettäviksi. Valmistaja väittää että kyseisillä rakenteilla on päästy soittimessa käytetyn vetotavan “ongelmista” eroon. Asian varmennukseksi on toki myös mittauksia, muuallakin kuin myyntimateriaalissa, joten itse ainakin ostan ajatuksen ihan uskottavana esimerkkinä kehittyneistä materiaaleista.

Eikä sekään varmasti hyvästä tuurista johdu että nykyisin löytyy hihnavetoisia soittimia, esim mainitsemani TechDas, joiden mitattu suorituskyky vastaa (tai on parempi) kuin 70-80-lukujen suoravetosoittimien, niille ominaisten vahvuuksien osalta.

 

[HarrieR]

Minä ostin toissa vuonna SYD9'n. Lopullinen soitin. Jostain syystä innostus alkoi
hiipua koko vinyylihommaan. Ehkä syynä on, että kuuntelen nykyklasaria cd'ltä. Samoin ECM levyjä.
Nyttemmin kuuntelen lp-levyjä Wellulla. SYD on loistopeli, mutta pitäisi hommata parempi rasia jne.

Mulla Lyra vaihtui SYD9:ssä Jan Allaerts MC1 Boron MK2:een. Erittäin hyvä, sanoisin.


Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

 

[kre]

Eikä sekään varmasti hyvästä tuurista johdu että nykyisin löytyy hihnavetoisia soittimia, esim mainitsemani TechDas, joiden mitattu suorituskyky vastaa (tai on parempi) kuin 70-80-lukujen suoravetosoittimien, niille ominaisten vahvuuksien osalta.

Tämä onkin hyvä pointti. Mikäänhän ei estäisi rakentamasta nykyaikaista cost-no-object-suoravetoa sen sijaan että yrittää remmivedolla saavuttaa 60-70-luvun teknisen tason 50 vuoden yrittämisen jälkeen. Harmi että todellista kiinnostusta tuollaiseen ei taida olla, liian vaikeaa ja kallista? Katteet ovat paremmat kuin laittaa no-name moottorin hienoihin kuoriin ja kuminauhan pyörittämään. Koska tätähän se levarien high-end liian isolta osin on. Ja en yleistä, on poikkeuksia.

 

[Thrasymakhos]

Tämä onkin hyvä pointti. Mikäänhän ei estäisi rakentamasta nykyaikaista cost-no-object-suoravetoa sen sijaan että yrittää remmivedolla saavuttaa 60-70-luvun teknisen tason 50 vuoden yrittämisen jälkeen. Harmi että todellista kiinnostusta tuollaiseen ei taida olla, liian vaikeaa ja kallista?

Eikö Technics 1200G ole juuri tällainen? Siinä on hyödynnetty Blueray-soitinten tekniikkaa jne.

 

[sebastian4]

Mulla Lyra vaihtui SYD9:ssä Jan Allaerts MC1 Boron MK2:een. Erittäin hyvä, sanoisin.


Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

OT. Rif sanoi mielestäni hyvin joskus, että tonni on hänelle raja rasialle.
Jos minä ostaisin paremman rasian, hinta olisi n. 1,5k€. Lyra, Glider, Dynavector.....
Saitko selkeää parannusta Lyraan vaihtaessasi Allaertsin rasiaan?