Littunatelkkari sanoi:
1). Päätteiden ei tarvitse olla samanlaisia. Tärkeintä on, että niiden vahvistus (gain) ja vaihe ovat samanlaiset.
Jos toisen päätteen vahvistus on säädettävissä, niin vahvistimien toisistaan poikkeavat tasot saadaan yleensä kohdalleen. Vaihekin on helppo asettaa kohdalleen kaiutinjohtojen napaisuutta vaihtamalla, jos tiedät kääntääkö vahvistimet absoluuttista vaihetta vai ei.
2). Sitten toisaalta; jos sinulla on kaksi identtistä stereopäätettä - toinen yläpäälle ja toinen alapäälle - et hyödy käytännössä yhtään mitään. Toisella päätteellä on enemmän töitä ja toisella ei juuri mitään tehtävää. Syy tähän on yksinkertaisesti se, ettei diskantti (tai keskialue-elementtikään) kykene kuluttamaan kovin paljon tehoa. Basso sen sijaan vie leijonanosan vahvistuksesta. Päätteiden ristiinkytkennällä (jolloin niiden tulee olla identtisiä) voidaan saavuttaa pieni etu virransyötön osalta, mikäli vahvistimien kanavaerotus on suuri.
3). Bi-ampin ainut merkittävä etu on nimenomaan silloin kun haluat antaa hieman erilaista pureskeltavaa ylä-, kuin alapäälle. Vaikkapa hennon putkipelin ylös ja paremmin kontrolloivan 'kivikoneen' alas.
Suomessa on kovasti vähän kokemusta laadukkaamman musiikkisignaalin käsittelystä ja laitteiston kokoamisesta tällaisen vakavasti otettavan signaalin käsittelyyn. Esim. tästä Littunan selvityksestä olen laatuhakuisemman kokemuksen ja huippuvalmistajien tietämyksen kautta ykköskohtaa lukuunottamatta täysin toista mieltä. Ymmärrän kyllä, että alkukantaisesti noihin ajatuksiin ensin useimmat päätyvät.
Huomattavasti vaativampi tehtävä vahvistimelle on korkeat taajuudet, ei matalat. Matalat vievät toki tehoa enemmän, se on selvää. Mutta se ei ole laadullisesti vaativaa. Vaativaa on se, kun ääniaalto vispaa todella nopeaan tahtiin ja on toistettava useita soittimia/harmonioita. Matalissa taajuuksissa toistettavan materiaalin laatu on lasten leikkiä vahvistimelle.
Vaikka tehoasiakin on pidettävä mielessä,
on nyrkkisääntö panna parempi vahvistin ohjaamaan ylätaajuuksia ja huonompi matalaa päätä. Mikäli vahvistimet tulevat samalta valmistajalta, tämä usein tarkoittaa myös sitä, mikäli vahvistimet ovat erilaiset, että korkeita taajuuksia ajetaan tehokkaammalla vahvistimella. Tästä ei kuitenkaan kannata välittää.
Musiikintoiston laadun kannalta korkeilla taajuuksilla on myös erittäin tärkeä osuus rytmiikan ja ajoitusten havainnoimisen suhteen. Siksi paras vahvistin yläkertaan. Tulokset ovat näin parhaat.
Teekalilla sattuu olemaan harvinainen mahdollisuus hankkia samalta valmistajalta heikompitasoinen vahvistin ajamaan bassoja, joka on myös tehokkaampi, kuin tuo parempi, joka hänellä jo on. Sillä sitten yläpäähän se tärkeä tarkkuus. Gain on sama.
Bi-ampilla on tietenkin merkittävä etu. Tuplakaapelointikin antaa jo etua, jonka usein kuulee. Tuplavahvistus suo vahvistimelle mahdollisuuden keskittyä yksinkertaisempaan tehtävään. Aktiivisuotimen avulla vielä merkittävästi paremmin, koska jakosuodin ennen päätettä panee vahvistimet keskittymään täysin puhtaasti vain tiettyyn rajoitettuun kaistaan.
Julian Vereker (Naimin perustaja) minulle aikanaan sanoi tämän pudottavan särön 1/10 osaan ja tästä itse asiassa nautin kotonani kovasti. Uskomatonta, miten upeaa bassonkin laatua tulee jopa muutamilta radiokanavilta! Minulla on erinomainen viritin, johon olen rakentanut uuden virtalähteen ja vaihdellut hiukan komponentteja. (Vereker muuten piti viritintä parhaana äänilähteenä, vaikka olikin vankkumaton skottivinykkäfani.)
Oz