Kaksoisjohdotus

S

suj

Käyttäjä
Liittynyt
3.9.2006
Viestejä
1 303
Tämä ketju on erotettu aiheesta "Huonojen kontaktien vaikutus ääneen" t. rajani


Yksi asia missä kontaktiongelmat myös tulevat esiin on kaiuttimien kaksoisjohdotus. Jos kaikki on kuten pitääkin, ei siinä kuule eroa yhteen johtoon verrattuna. Mutta valitettavan usein kaiutinvalmistajan käyttävät terminaaleissa heikkolaatuisia yhdistinliuskoja. Tai sitten käyttäjä ei ole vaikkapa vaan kiristänyt liuskoja kunnolla. Sitten lyödäänkin tuplajohdotus kiinni ja ollaan vakuuttuneita siitä, että kyllä tässä tuplajohdotuksessa vaan on ideaa, ääni parani heittämällä!

Muistakaa siis: bi-wiringista ei ole mitään järkeä, ellet myös bi-amppaa.
 
SaLe^ sanoi:
Muistakaa siis: bi-wiringista ei ole mitään järkeä, ellet myös bi-amppaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Hieman turha yleistys minusta, sillä aika eri asioista tuossa keskustellaan ja riippuen systeemistä pelkkä bi-wiring saattaa myös muuttaa systeemin soundia. Se onko se sitten hyvä vai huono asia lienee tapauskohtaista..
 
SaLe^ sanoi:
Yksi asia missä kontaktiongelmat myös tulevat esiin on kaiuttimien kaksoisjohdotus. Jos kaikki on kuten pitääkin, ei siinä kuule eroa yhteen johtoon verrattuna. Mutta valitettavan usein kaiutinvalmistajan käyttävät terminaaleissa heikkolaatuisia yhdistinliuskoja. Tai sitten käyttäjä ei ole vaikkapa vaan kiristänyt liuskoja kunnolla. Sitten lyödäänkin tuplajohdotus kiinni ja ollaan vakuuttuneita siitä, että kyllä tässä tuplajohdotuksessa vaan on ideaa, ääni parani heittämällä!

Muistakaa siis: bi-wiringista ei ole mitään järkeä, ellet myös bi-amppaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Järjestä en tiedä, mutta jos kaiuttimien sisäinen johdotus on 2.5 mm2 tavaraa ja kaiutin tukee kaksoisjohdotusta, niin miksi en kytkisi pitkää vetoa vahvistimelta kaiuttimille käyttämälläni 3.4 mm2 kaapelilla tuplana? On siis mahdollisuus saada 6.8 mm2 rinnakkainen pitkä veto syöttämään 5.0 mm2 rinnakkaista sisäistä kaapelointia. Kyseessä on siis kaapelin pinta-alan maksimointi.
 
SaLe^ sanoi:
Muistakaa siis: bi-wiringista ei ole mitään järkeä, ellet myös bi-amppaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Bi-amppausta (mikä sana!) ei edes pitäisi tuoda esille kaksoisjohdotuksen yhteydessä, kyseessä on niin eri asia. Tietysti kaksista päätteistä eri elementeille menee eri johdot, tämän kai pitäisi olla itsestään selvyys kaikille.

Kaksoisjohdotuksessa sähköisesti ainoa asia mikä tapahtuu yhteen johtoon verrattuna on poikkipinta-alan tuplaantuminen (jos käytetään samaa johtoa kumpaankin vetoon). Muuten kyseessä on sähköisesti aivan sama kytkentä kuin yhdelläkin piuhalla. Sama efekti saadaan aikaan tuplaamalla yhden johdon poikkipinta-ala. On aivan yksi hailea tapahtuuko johtojen haarautuminen vahvistiliitännöissä (kaksoisjohdotus) vai jakosuotimessa (yksi paksu tai n-kappaletta ohuempia johtoja nipussa yhdestä liittimestä toiseen). Jos tupla-triplajohdotus oikeasti parantaa ääntä, on johto ollut alun perin liian ohut (eli alle 2,5 m2 tai silleen). Ja samaan tulokseen pääsee tuplaamalla tai triplaamalla sen yhdenkin johdon samoihin liittimiin, ei tarvita tupla- tai triplaliittimiä. Itsevarmat insinöörivetoiset kaiutinfirmat kertovat tämän sivuillaan selväsanaisesti, hi-hi-kaiutinfirmat taas korostavat mahdollisuutta tällaiseen pelleilyyn.

Piirustakaa itse kytkentäkaava, jossa sitten siirtelette haaroituspistettä sinne tänne. Kytkentänä ne ovat identtiset, koska riittävän paksuilla johdoilla vastuksen pienenemisen vaikutus alkaa varsin pian lähestyä nollaa ja kuulumattomuutta.
 
Kauheen negatiivisesti suhtaudutaan asiaan, kun joskus voisi olla ihan avoimin mielin, korvin ja miksei silminkin liikkeellä.

Nämä pseudotieteelliset näkökulmat ovat sitten rasittavia.
 
Eihän tässä nyt mitään negatiivista ole. Kerrotaan vaan ettei kannata tuhlata aikaansa kuuntelemalla eroja joita ei _välttämättä_ ole..
Muutenkaan ei ole mielestäni kauhean rakentavaa kaikista asioista kuunnella paskanjäykkänä että olisiko tuossa nyt sittenkin eroja vai ei.
Jos mitään muutosta ei tapahtunut niin hyvällä mielellä voi palata vanhaan tai antaa olla. Ilman sen kummempaa stressiä..
 
^Tuo on kyllä totta. Ja onkin ihan eri asia kertoa ettei omista yrityksistään huolimatta ole eroja kuullut. ;)

En minäkään ole noita eroja havainnut, mutta en ole tosissani (vielä?) edes yrittänyt.
 
^Sähköoppi ei suinkaan ole pseudotiedettä. Sitähän minä en ole väittänyt.

EDIT: En keskustele tässä itseni kanssa. Mode taisi poistaa välistä ainakin yhden viestin (johon viittasin).
 
Sähköopin rankka yksinkertaistaminen sen sijaan on jo tuomittavampaa.
 
Minulla on käytännössä aina ollut joko bi-wiring tai bi-amping käytössä silloin kun kaiuttimet ja muu systeemi ovat siihen antaneet mahdollisuuden. Jo noiden jumpperiliuskojen korvaaminen johdon pätkillä saattaa parantaa toistoa, saati silloin kun jumpperiliuskat korvataan kokonaan tuplajohdotksella (kunnollisilla hyvin kolvatuilla liittimillä) Minulla on tähän asti ollut bi-amping systeemi nykyisille kaiuttimille mutta tulevan vahvistimen kanssa (2-kanavainen) aion käyttää siinä bi-wiring kaapelointia (luonnollisesti kun kaiutinkaapelit ovat valmiiksi tuplana)
 
Hevimees sanoi:
Sähköopin rankka yksinkertaistaminen sen sijaan on jo tuomittavampaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Menee vähän OT:ksi, mutta minusta Yksi fyysikon ja insinöörin eroista on siinä, että insinööri pyrkii yksinkertaistamaan eksplisiittisen matemaattisen yhtälön eliminoimalla osan yhtälön parametreista korvaamalla niitä nollalla tai äärettömällä. Se ei minusta ole tuomittavaa, vaan soveltavaa. Se on tietesti virhe, jos joku merkittävä parametri oletetaan merkityksettömäksi.
Olen kokeillut omia kaiuttimiani myös kaksoisjohdotettuina, enkä sillä kerralla havainnut muutosta. Eikös tuo kaksoisjohdotus teoriamielessä tarkoita myös sitä, että basso- ja diskanttiosan välisiä johtoja pidennetään ja niiden rakennetta/materiaaleja muutetaan?
 
Pidetään keskustelu asiallisena ja muistetaan ettei aina ole pakko saada sitä viimeistä sanaa. t. rajani
 
Minäpä avaan tätä vähän tietoliikenneinsinöörin näkökulmasta. Kuparin ominaisresistanssi on muistaakseni 0,0175 Ohmineliömillimetriä per metri. Tuon perusteella kolmemetrisen 2,5 neliömillin kaapelin kokonairesistanssi on ((0,0175*6)/2,5) Ohmia = 0,042 Ohmia. Joku toinen insinööri voisi iteroida luvun nollaksi. Totuus on kuitenkin se, että resistanssia on. Vastaavasti 3,4 neliön kaapelilla resistanssi on noin 0,031 Ohmia. Suuremmalla luvulla, vaikkapa 10A virralla kaapelin tehohäviö on, koska U=R*I = 0,042*10A = 0,42V ja P=U*I = 0,42V*10A = 4,2 W. Vastaavasti 8 Ohmin kaiutin antaa ulos samaan aikaan tehoa (kun oletetaan että Z=R ) U= R*I = 8 Ohm* 10A = 8 Volttia => P=U*I = 8 Volttia * 10A = 80W. Todellisuudessa kaiuttimen impedanssi voi olla jollain taajuudella jopa alle 3 ohmia => suhteessa huomattavasti suurempi osa tehosta, jopa yli 10%, jää kaapeliin. Jätin näistä laskelmista pois kompleksiset suureet ihan selvyyden vuoksi.

Tästä tullaan siihen lopputulemaan, että kaiutinkaapelin pituus kannattaa minimoida ja poikkipinta-ala maksimoida. Siksipä siis varsinkin yli 3 m kaapeleiden poikkipinta-ala kannattaa tuplata vaikkapa Bi-tai triwiringin avulla. Pienillä, esimerkiksi alle 1W kaiutintehoilla yllä kerrotun kaapelin tehohäviöllä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
 
jarroi1 sanoi:
Minäpä avaan tätä vähän tietoliikenneinsinöörin näkökulmasta. Kuparin ominaisresistanssi on muistaakseni 0,0175 Ohmineliömillimetriä per metri. Tuon perusteella kolmemetrisen 2,5 neliömillin kaapelin kokonairesistanssi on ((0,0175*6)/2,5) Ohmia = 0,042 Ohmia. Joku toinen insinööri voisi iteroida luvun nollaksi. Totuus on kuitenkin se, että resistanssia on. Vastaavasti 3,4 neliön kaapelilla resistanssi on noin 0,031 Ohmia. Suuremmalla luvulla, vaikkapa 10A virralla kaapelin tehohäviö on, koska U=R*I = 0,042*10A = 0,42V ja P=U*I = 0,42V*10A = 4,2 W. Vastaavasti 8 Ohmin kaiutin antaa ulos samaan aikaan tehoa (kun oletetaan että Z=R ) U= R*I = 8 Ohm* 10A = 8 Volttia => P=U*I = 8 Volttia * 10A = 80W. Todellisuudessa kaiuttimen impedanssi voi olla jollain taajuudella jopa alle 3 ohmia => suhteessa huomattavasti suurempi osa tehosta, jopa yli 10%, jää kaapeliin. Jätin näistä laskelmista pois kompleksiset suureet ihan selvyyden vuoksi.

Tästä tullaan siihen lopputulemaan, että kaiutinkaapelin pituus kannattaa minimoida ja poikkipinta-ala maksimoida. Siksipä siis varsinkin yli 3 m kaapeleiden poikkipinta-ala kannattaa tuplata vaikkapa Bi-tai triwiringin avulla. Pienillä, esimerkiksi alle 1W tehoilla yllä kerrotun kaapelin tahohäviöllä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Napsauta laajentaaksesi...

Kiitoksia. Kaapelin paksuntaminen järkevyyden rajoissa ei koskaan asiaa pahenna. Olennainen pointti jota pitäisi metsästää on kuitenkin se, mitä vaikutusta voi olla sillä, että haaroitus tehdään vahvistimen liittimessä (bi/tri-johdotus) tai vasta jakosuotimessa (vedetään yksinkertaisesti kaapelit tuplana tai triplana samoihin liittimiin). Tästä kinataan.

Toinen pointti: tehohäviöllä ei liene käytännössä merkitystä, ainoastaan ylimääräisen resistanssin aiheuttama taajuusvastemuutos vaikuttaa äänen laatuun.
 
jarroi1 sanoi:
Jätin näistä laskelmista pois kompleksiset suureet ihan selvyyden vuoksi.
Napsauta laajentaaksesi...

No tässä tapauksessa ollaan juurikin tilanteessa, jossa mittaukset pätevät vain siniaallolla tai muulla luonnottomalla mittasignalilla. Musiikkisignaali kun on kompleksista. Onneksi on korvat, jotka eivät valehtele... :)
 
^^^Tuo siis resistanssin ja tehohäviöiden näkökulmasta (luonnotonta signaalia ? tutkittaessa). Sähköoppiin kuuluu monta muutakin tunnettua tekijää - ja toki luultavimmin joukko tuntemattomia.
 
jni sanoi:
No tässä tapauksessa ollaan juurikin tilanteessa, jossa mittaukset pätevät vain siniaallolla tai muulla luonnottomalla mittasignalilla. Musiikkisignaali kun on kompleksista. Onneksi on korvat, jotka eivät valehtele... :)
Napsauta laajentaaksesi...

Musiikkisignaali on pelkkää siniaaltojen summaa, ei siinä mitään sen kompleksisempaa ole.
 
^Edelleen jaksat yksinkertaistaa rankalla kädellä. Jos siinä ei ole sen kompleksisempaa, niin sittenhän sitä musiikkisignaalia on helppo käyttää missä tahansa mittauksissa tai laskelmissa.

Joku minuakin viisaampi voi kertoa paljonko sitä musiikkisignaalia käytetään em. tarkoituksiin.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös