Kaksoisjohdotus

K J Manner sanoi:
Tarkoitatko kaiuttimen siltoja, diskantin navoista bassojen napoihin? Olivatko kontaktit huonot? Minulla on kullatut liuskat.

Kannattaa kokeilla ero. Omissa kaiuttimissani ne kultaiset liuskat ovat 2x huono kontakti ja olisin ehkä saanut saman hyödyn yhdistämällä samalla johdolla.
 
OK. Vasta tajusin tämän lauseen: "Minulla teki suuren muutoksen kun vaihdoin vain siltauspalat kaiutinpiuhaan." Kysyin kysymykseni siksi koska halusin varmistaa ettei ole olemassa jotakin kummallista kaiutinpiuhojen siltausta. :D Siispä piuhasta tehtiin silta, se tarkoittikin, eikä siltauspalojen vaihtoa toisiin paloihin.
 
Mikä tekee kullatusta kontaktista huonon? Kun yleisesti huudetaan kullattujen liittimien puolesta. Toimiiko kulta kontaktina eri tavalla esim. RCA:ssa, kuin siltauksessa. Yksi syy saattaa olla naparuuvien kierteiden karkeus/ kuivuus. Ettei normaalein näppivoimin puristu laajapintaisen kiskoon. Voisi laittaa hitusen vaseliinia kierteisiin ja tiukata naparuuvit vaikka linjapihdeillä. Vai olisiko syy siltausmateriaalissa: messinkiä? Kultaus kiskon pinnassa ei liene johtokyvyltään erinomainen. Kulta sinänsä ei ole parasta laatua johtimena? Ei vain hapetu. Tiedä häntä.
 
ealab sanoi:
Mikä tekee kullatusta kontaktista huonon? Kun yleisesti huudetaan kullattujen liittimien puolesta. Toimiiko kulta kontaktina eri tavalla esim. RCA:ssa, kuin siltauksessa. Yksi syy saattaa olla naparuuvien kierteiden karkeus/ kuivuus. Ettei normaalein näppivoimin puristu laajapintaisen kiskoon. Voisi laittaa hitusen vaseliinia kierteisiin ja tiukata naparuuvit vaikka linjapihdeillä. Vai olisiko syy siltausmateriaalissa: messinkiä? Kultaus kiskon pinnassa ei liene johtokyvyltään erinomainen. Kulta sinänsä ei ole parasta laatua johtimena? Ei vain hapetu. Tiedä häntä.

Syy lienee tuossa materiaalissa. Myös minun käsitykseni mukaan nämä siltauspalat ovat yleensä messinkiä, joka on huonompi sähkönjohde kuin kupari. Kulta häviää myös kuparille sähkönjohtokyvyssä, mutta parempi sekin kuin hapettunut kupari.
 
Jani P sanoi:
Tässä on vähän huono kirjoittaa kaavoja, mutta suurinpiirtein näin:

Za = keskialueen/diskanttihaaran impedanssi
Zb = bassohaaran impedanssi
Zk = kaapelin impedanssi
Us = syöttöjännite vahvistimelta
Pka = kaiutinkaapeliin hukattu teho

Pka = Zk * [Us / (Zk + Za||Zb)]^2

Z = R + jX = R + {2*pi*f*L - [1 / (2*pi*f*C)]}

Toivottavasti meni oikein noin päässä väännettynä...

Hei,
Vilkaise edes vähän , missä ollaan ja alkuperäistä kysymystä. Jos joku kaipaa tähän osioon kaavoja
ja sitten toinen vielä innostuu niitä kirjoittamaan, lepo molemmille voisi tehdä hyvää.

Kaksoisjohdotuksesta ja eroista voisi keskustella syvällisimmin toisessa paikassa.
 
K J Manner sanoi:
OK. Vasta tajusin tämän lauseen: "Minulla teki suuren muutoksen kun vaihdoin vain siltauspalat kaiutinpiuhaan." Kysyin kysymykseni siksi koska halusin varmistaa ettei ole olemassa jotakin kummallista kaiutinpiuhojen siltausta. :D Siispä piuhasta tehtiin silta, se tarkoittikin, eikä siltauspalojen vaihtoa toisiin paloihin.

Juuri näin, anteeksi epäselvä kirjoitukseni. Minullakin ne siltauspalat taisivat olla messinkiä, joten siinä yksi mahdollinen selitys. Onko niillä (huonommin johtavilla siltauksilla) sitten joku suurempi funktionaalinen merkitys? Halutaanko vain kaksoisjohdotus näin kuullostamaan vakuuttavammalta vai pyritäänkö näin estämään se bassoelementin vaikutus diskanttiin?
 
Eiköhän noihin peltisiin siltauspaloihin ole päädytty hinnan perusteella. Hyvä tapa minimoida tuplajohdotusvalmiuden haitat on vetää sama kaapeli bassoliittimien läpi diskanttiliittimille asti. Ei turhia kontaktin kontakteja.
 
Tähän tapaan:

biwire.jpg
 
Kyllä nyt mennään lähemmäs utopiaa kuin vastausta alkuperäiseen kysymykseen! ;)
 
oliver sanoi:
Kaveri on pistänyt nuo tuplajohdotukset muistaakseni Cambridgeaudion 640 vahvarissa neljästä kaiutinterminaalista, mutta en nyt muista oliko ne kaikki sitten tarkoitettu 4 ohmin kuormaan.

khaho sanoi:
Tuo on ehkä 90 % vahvistimista juuri se väärä tapa: yleensä kaiutinterminaalit ovat sarjassa, varsinkin jos ne voi kytkeä pois/päälle.
Eli melkein kaikissa vahvistimissa tulisi kaksoisjohdotuksen vahvistimen päässä olla samassa terminaalissa. Mutta helppohan tuo terminaalien sarja/rinnankytkentä on kokeilla, laittaa vain toisen parin kiinni ja jos kuuluu jotain molemmat lähdöt valittuna, niin sitten voi ehkä eri terminaaleihinkin laittaa.

Sattuipa silmään vanha keskustelu. Minä olen tavannut ainoastaan sellaisia stereovahvistimia, missä A ja B kaiutinliitännät ovat rinnan. Tällainen toimii siten, että jos vahvistin on suunniteltu esimerkiksi vähintään 4 ohmin kaiuttimille, kahta paria käytettäessä pitää kaiuttimet olla vähintään 8 ohmisia.
 
Kyllä rinnankytkentä. Itse lähtövalinta kytkimen toiminta on sama, kuin ns. kruunukytkimen toiminta valaistuksessa. Valitaan jompikumpi ( A tai B), tai molemmat (AB).
 
Ilmiselvästi 'khaho' vain kirjoitti sarjassa vaikka ajatteli rinnan.
 
Minua on askarruttanut kaksoisjohdotuksessa, kaiuttimien rakennetta sen paremmin tuntematta, jakotaajuus. Siis jos diskantti ja basso puolelle menee sama informaatio omissa johdoissa, niin eikö tuloksena aika "puuroa"? Vai pelittääkö suodin siltojen poiston jälkeen niinkuin ennenkin?

Kysymykseni saattaa vaikuttaa hölmöiltä, mutta minulle on viime päiviin asti riittänyt, että laitteista tulevä ääni kuulostaa omaan korvaan kohtuulliselta. Sisältö ennen muotoa. Nyt on alkanut muotokin kiinnostaa, mikäli sallitaan tälläinen ontuva metafora. :D
 
Kaiuttimen suunnittelija on miettinyt tuon valmiiksi, eli jos menisi puuroksi, olisi kaiutin täysi susi. Olen kokeillut omassa systeemissäni molempaa tapaa johdottaa ja tuplajohdotus ainakin täällä puolustaa paikkaansa. Nopeus, dynamikka ja sävyt ovat tuplana paremmat. Amphion ei laita tuplajohdotusta nykyisin mm. Xenon- malliinsa koska käyttäjät eivät tuplajohdottaneet kuten suunniteltu oli. Kokeile shellraiser miltä kuulostaa tuplana niin tiedät.
 
shellraiser sanoi:
Siis jos diskantti ja basso puolelle menee sama informaatio omissa johdoissa, niin eikö tuloksena aika "puuroa"? Vai pelittääkö suodin siltojen poiston jälkeen niinkuin ennenkin?

Ei mene sama informaatio. Kaiutinjohdot ovat osa suotimen virtapiiriä, joten bassopuolen signaalit eivät edes lähde kulkemaan diskantin kaapelia pitkin vaan jako suoritetaan tavallaan jo vahvistimen lähtöpäässä. Saattaa kuulostaa hullulta, mutta näin sähkö toimii. :D
 
Volta sanoi:
Ei mene sama informaatio. Kaiutinjohdot ovat osa suotimen virtapiiriä, joten bassopuolen signaalit eivät edes lähde kulkemaan diskantin kaapelia pitkin vaan jako suoritetaan tavallaan jo vahvistimen lähtöpäässä. Saattaa kuulostaa hullulta, mutta näin sähkö toimii. :D

Itse asiassa vahvistimen tuottama vaihtojännite (=musiikkisignaali) menee kyllä molempiin kaapeleihin. Diskanttihaaran jakosuotimesta johtuen impedanssi on korkea matalille taajuuksille, eli diskanttihaaran kaapelissa kulkee pienempi virta (koska bassotaajuudet ovat yleensä musiikkisignaalissa suurempitasoisia, eli niillä on suurempi jännite). Koska virta jää pienemmäksi, on kaapeliin häviönä jäävä sekä diskanttihaaraan menevä teho pienempi. Bassohaaraassa vastaavasti korkeiden taajuuksien impedanssi on korkea, joten diskanttitaajuuksilla ei kulje juurikaan virtaa.

Koska diskanttihaarassa kuljetetaan siis pienempää tehoa, olisi siinä mahdollista käyttää halkaisijaltaan ohuempaa kaapelia. Ohuemmassa kaapelissa on kuitenkin suurempi resistanssi, joten se saattaa pudottaa signaalin tasoa enemmän kuin paksumpi kaapeli. Tästä seuraa se, että diskantin taso vaimenee verrattuna bassoihin, eli vaikutetaan kaiuttimen taajuusvasteeseen. Mikäli diskantti- ja bassohaaroissa käytetään impedanssiltaan erilaisia kaapeleita, saatetaan niin ikään vaikuttaa jakosuotimen toimintaan ja kaiuttimen vasteeseen. Käytännössä nämä muutokset ovat kuitenkin audiotaajuuksilla niin pieniä, että erilaisia kaapeleita voisi aivan hyvin käyttää, mikäli ei mennä äärimmäisyyksiin. Itse käyttäisin (ja käytänkin) aina samanlaisia kaapeleita molemmissa haaroissa.

Tuplaamalla kaiutinkaapeleiden paksuus (tai tuplajohdottamalla, mutta jättäen oikosulkupalan paikoilleen) laskee kaapelin jännitehäviö bassoilla enemmän kuin käyttämällä erillistä johdotusta diskantti- ja bassohaaroille.

Ohessa linkki juttuun vahvistimen toiminnasta, jonka aikoinaan tein Highend news -sivustolle, ja joka voisi auttaa ymmärtämään tätäkin asiaa.
http://www.highendnews.info/technology/vahvistin-haikio.htm
 
Kiitos Jyrki. Arvelinkin että joku tuota "huipputeknistä" vastaustani varmasti tarkentaa. :D
 
Pitkästä aikaa pääsin kokeilemaan tuplajohdotusta liikkeen R7-malleilla. Siis nimenomaan biwire-kaapelia ei biamp-kaapelia. Olihan siinä eroa, pakko myöntää. Aikanaan jo vakuutun asiasta kun silloinen av-vahvain antoi mahdollisuuden tuplavahvistamiseen ja tuli kokeiltua sekä biwire- että biamp-malleja kaapeleina. Tuplavahvistamisella saavutetaan usein vielä iso askel eteenpäin soundissa mutta kokeiltavahan tämäkin asia on kuten moni muukin..

-Kimmo-
 
Kiitän jälleen hyvistä vastauksista.

Pakko kokeilla. Mielenkiintoista kertakaikkiaan! :D
 
Back
Ylös