Kaksoisjohdotus

Olen uusi täällä, ensimmäinen postaukseni.

Arvelen että täällä on tietäjät paikalla. Osaako joku sanoa miksi diskantti-elementille suositeltiin dvdplazan keskusteluissa coaxial-kaapelia (ei mainittu onko 50 Ohm vai 75 Ohm parempi) ja mid-bassolle normaalia paksua (esim. 4 mm^2) notkeaa kuparikaapelia?
Piti uteliaisuuttani kokeilla ja olihan siinä eroa äänessä vaikka on edullisemman pään laitteet.
 
Siellä on varmaan JoseG, elikkäs nykyään vissiin nimimerkkiä DVB-G - käyttävä kaveri kertonut signaalin kulusta, siellä plazalla? :)

Tuppaa mittarien mukaan kulkevan paremmin semmoinen korkeataajuuksinen sähkösignaali, tuommoisessa koaksiaalikaapelissa.

Bassoelementin liikutukseen vaaditaan työtä. Tätä työtä kuvaamaan on asteikko. Watti on se suure, mikä kuvaa tämän työn määrää. Watti saadaan kertomalla virta ja jännite keskenään.

Bassoelementille vaaditaan siis enemmän energiaa, sen liikutukseen, kuin diskantti-elementille. Voit vaikka painella eri - kokoisia kartioita, niin huomaat, että enemmän joudut käyttämään hauistasi, semmoisen "jykevämmän" - kartion liikuttamiseen.

Tämän takia bassoille viedään paksua piuhaa, jotta se ei "kuristaisi" sitä energian kulkua, sieltä vahvistimelta, sinne elementille. Matalammat taajuudet vaativat, semmoisen ison kartion heiluntaa, jotta ne kuultaisiin.

Sen takia viedään vähän järeämpää kaapelia sinne bassoille.

Näin pähkinänkuoressa ja yleistäen. Olen myöskin kuullut 12" - kooltaan olevaa elementtiä, minkä kartio painaa 9,2 grammaa, joten ei saa yleistää, mutta yleisesti kumminkin, poikkeuksia lukuunottamatta.

Se on ollut varmasti semmoinen looginen päätelmä "sähkömittarien" ja oppikirjojen mukaan tuo koaksiaalipiuhan käyttö korkeammille taajuuksille ja järeämmän piuhan käyttö matalemmille.

Minä vähän tuolla toisella alueella kysyin, notta löytyisikö tämmöisiä Bi-Wire - valmisratkaisujakin joltain valmistajilta, missä käytetään koaksiaalista ja "perinteistä" - kaapelia. Jani.P - minulle ystävällisesti vastasikin, notta taitaahan noitakin olla.

Ei muuta kuin testailemaan mikä kuulostaa parhaalta.

Kiva juttu, notta sinä löysit mukavan kaapelin stereoihisi. :)
 
Pilkunviilausta: watti on tehon yksikkö, ja teho on tehty työ jaettuna ajalla.
 
Jaa jotta vaatii diskanttielementti sovitettua kaapelia että ääni siirtyy.. no juu, onpahan sitten kaistaa sinne muutamaan Mhz asti.. mutta miksei käyttää samantien aaltoputkea? :)
 
Siellä suosittelivat myös letitettyjä tietoliikennekäyttöön tarkoitettuja kaapeleita, esim. 8-johtiminen CAT-5 tai CAT-7 tms. Riittää ainakin kaista :D
 
rajani sanoi:
Siellä suosittelivat myös letitettyjä tietoliikennekäyttöön tarkoitettuja kaapeleita, esim. 8-johtiminen CAT-5 tai CAT-7 tms. Riittää ainakin kaista :D

Se on ollut pakosti DVB-G, asialla. :)

Eikä siinä. Sen kun vaan testailemaan, miltä tietoliikennekaapelitkin kuulostavat, jos on intoa.
 
Matti Lehtinen sanoi:
Tuppaa mittarien mukaan kulkevan paremmin semmoinen korkeataajuuksinen sähkösignaali, tuommoisessa koaksiaalikaapelissa....

....Tämän takia bassoille viedään paksua piuhaa, jotta se ei "kuristaisi" sitä energian kulkua, sieltä vahvistimelta, sinne elementille. Matalammat taajuudet vaativat, semmoisen ison kartion heiluntaa, jotta ne kuultaisiin.

Sen takia viedään vähän järeämpää kaapelia sinne bassoille.

Todellisuudessahan nuo molemmat kaapelit saavat kuljetettavakseen saman täyden kaistan signaalin sieltä vahvistimen annoista...
 
Tawe sanoi:
Todellisuudessahan nuo molemmat kaapelit saavat kuljetettavakseen saman täyden kaistan signaalin sieltä vahvistimen annoista...

Juu. Mutta ne menee notkeammin ne korkeat taajuudet siellä koaksiaalikaapelissa.
 
Tawe sanoi:
Todellisuudessahan nuo molemmat kaapelit saavat kuljetettavakseen saman täyden kaistan signaalin sieltä vahvistimen annoista...

Muistan joltain palstalta lukeneeni kun joku guru tuosta luennoi, että diskanttijohdossa, ei kulkisi muuta singaalia kun sitä mikä pääsee siitä läpi ja sama bassolla. Perusteli sitä muistaakseni jotenkin sillä, että tuo singaali ei tietäis sitä, että kummassa päässä johtoa se jakosuodin on. Eli sellanen "taajuus" mikä ei suotimesta pääse läpi ei kulkisi myöskään siinä kyseisessä piuhassa.

Jos oikein muistan niin tämä samailnen guru perusteli tuolla sitä parannusta ääneenkin jotenkin niin, että voimakkaan basson aiheuttama virtapiikki ei aiheuttaisi häviötä diskanttisingaalille, koska kulkevat eri piuhoissa jne...

Osaisko joku teistä DIY miehistä mitata jotenkin että onko tuossa väittämässä mitään perää, vai onko sitä kuuluisaa paskaa mitä monet gurut jonkun mutunsa innoittamana julistaa..

Jyri
 
Jyri sanoi:
että diskanttijohdossa, ei kulkisi muuta singaalia kun sitä mikä pääsee siitä läpi ja sama bassolla. Perusteli sitä muistaakseni jotenkin sillä, että tuo singaali ei tietäis sitä, että kummassa päässä johtoa se jakosuodin on. Eli sellanen "taajuus" mikä ei suotimesta pääse läpi ei kulkisi myöskään siinä kyseisessä piuhassa.

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Voipi olla että olen ymmärtänyt aivan väärin.
 
Jyri sanoi:
Jos oikein muistan niin tämä samailnen guru perusteli tuolla sitä parannusta ääneenkin jotenkin niin, että voimakkaan basson aiheuttama virtapiikki ei aiheuttaisi häviötä diskanttisingaalille, koska kulkevat eri piuhoissa jne...

Hassulta se kuulostaa jos ajatellaan esim single bi-wire konstruktiota, jossa molemmat piuhat ovat kiinni samassa naparuuviparissa... kai viisaammat tietävät paremmin.
 
Varmaankin tämä on yleisesti tiedossa, mutta viilataan silti lisää pilkkua: Watti on vain tehoa. Virta kertaa jännite. Työksi ( W) se muuttuu, kun se kerrotaan ajalla. Esim Wh, wattitunti. Jos näitä on tuhat, se on kWh. Ja 1kW on 1,36 hv. (W = U x I x t.)
 
Jyri sanoi:
Muistan joltain palstalta lukeneeni kun joku guru tuosta luennoi, että diskanttijohdossa, ei kulkisi muuta singaalia kun sitä mikä pääsee siitä läpi ja sama bassolla. Perusteli sitä muistaakseni jotenkin sillä, että tuo singaali ei tietäis sitä, että kummassa päässä johtoa se jakosuodin on. Eli sellanen "taajuus" mikä ei suotimesta pääse läpi ei kulkisi myöskään siinä kyseisessä piuhassa.

Ero on siinä, että tuplajohdotuksessa kaapelin impedanssi jakaantuu kuormaimpedanssien suhteessa eri tavalla. Tästä seuraa se, että tuplajohdotuksessa kaiutinkaapelissa siirretty teho (taajuuden funktiona) on erilainen, koska kaapelissa kulkeva virta riippuu yksinomaan kytketyn haaran impedanssista, eikä haarojen summasta. Eniten tällä on vaikutusta tietysti jakotaajuuden ympäristössä, jolloin molemmissa kaapeleissa kulkee likimain samanlainen virta/teho. Tästä voi tietysti päätellä, että kaapeliin hukkuva teho on erilainen tuplajohdotuksessa, koska se riippuu neliöllisesti kaapelissa kulkevasta virrasta.
 
????. Kirchoffin lait, niiden sovellus tähän. Tehon kaava jännitehäviön suhteen.? Vaihtosähköllä, taajuus x, miten se riippuu?
 
Kiitoksia kaikille, hain vain vähän vahvistusta omille ajatuksilleni, eli samansuuntaisesti mietin itsekin.

Matti Lehtinen sanoi:
Kiva juttu, notta sinä löysit mukavan kaapelin stereoihisi. :)

En tiedä onko tämä se lopullinen vaihtoehto, kokeillaan nyt vielä muutakin. Kokeilin siis 50 Ohm koksia ja 2 per yhden puolen diskantti (oli niin ohutta että piti kokeilla). Piuhoilla on mittaa 2 m / per puoli. Soundi on pikkasen kirkkaampi, diskantti tulee paremmin esille ja kun vaihdan vanhaan systeemiin takaisin -> Jotenkin tunkkainen soundi...pitää suostutella joku järjestämään sokkokoe ja vaihtelemaan piuhoja. Aiemmin oli 4 mm^2 yksoisjohdot per puoli ja siltauspalat paikoillaan, ilman banaaniliittimiä, merkkiä nimetön.
 
ealab sanoi:
????. Kirchoffin lait, niiden sovellus tähän. Tehon kaava jännitehäviön suhteen.? Vaihtosähköllä, taajuus x, miten se riippuu?

Tässä on vähän huono kirjoittaa kaavoja, mutta suurinpiirtein näin:

Za = keskialueen/diskanttihaaran impedanssi
Zb = bassohaaran impedanssi
Zk = kaapelin impedanssi
Us = syöttöjännite vahvistimelta
Pka = kaiutinkaapeliin hukattu teho

Pka = Zk * [Us / (Zk + Za||Zb)]^2

Z = R + jX = R + {2*pi*f*L - [1 / (2*pi*f*C)]}

Toivottavasti meni oikein noin päässä väännettynä...
 
Kaksi merkittävintä asiaa tuossa varmaan on tosiaan toi mainittu tehohäviö ja kaapelin impedanssin vaikutus suotimen toimintaan, josta jälkimmäinen lienee vähemmän merkittävä, suotimen komponenteissa puhutaan kuitenkin dekadia-kahta suuremmista induktansseista ja kapasitansseista.

Pitäisikö kaapelin tehohäviönä tarkastella pätöhäviötehoa?
eli Re{S}=Re{U*I'} = Re{ Zk(f) } * |Uk(f)|^2 / |Zk(f)|^2,  Uk kaapelin yli jäävä jännite, I' virran kmpl-konjugaatti.

Eli tietysti tossa pätötehohäviön kannalta vaikuttaa vaan toi kaapelin resistanssi, ja sehän kyllä pienenee jos on useampi kaapeli "rinnan".

Kaapeli-impedanssin reaktiivinen osa vaikuttanee eniten jakosuotimen toiminaan? Sopivalla kaapelillä eri haaroille voi tietysti saada aikaan jonkinlaisen optimoinnin. Nämä vaan ajatuksia mitä tuli mieleen.. Saatto mennä metsäänkin.

Mielenkiintoista olis tietysti myös tietää miten merkittävässä osassa esim. löysä banaaniliitin voi tuossa sopassa olla.
 
rajani sanoi:
Aiemmin oli 4 mm^2 yksoisjohdot per puoli ja siltauspalat paikoillaan, ilman banaaniliittimiä, merkkiä nimetön.

Minulla teki suuren muutoksen kun vaihdoin vain siltauspalat kaiutinpiuhaan. Sen jälkeen kun laitoin kaksoisjohdotuksen, en huomannutkaan enää mitään eroa. Eli jos olisin suoraan vaihtanut perinteisestä johdotuksesta siltainpalojen kanssa kaksoisjohdotukseen, olisin ollut vakuuttunut kaksoisjohdotuksen hyödyllisyydestä ...
 
miqueli sanoi:
Minulla teki suuren muutoksen kun vaihdoin vain siltauspalat kaiutinpiuhaan.

Tarkoitatko kaiuttimen siltoja, diskantin navoista bassojen napoihin? Olivatko kontaktit huonot? Minulla on kullatut liuskat.
 
Back
Ylös