Kaiuttimien sisäänajo

zaigut

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2009
Viestejä
280
Kaupunki
Helsinki
Mistä johtuu että monia hyviä kajareita pitää sisäänajaa 300-400 tuntiakin? Miksi kaiutin ei toimi heti kunnolla? Kysyn myös sitä, onko väliä onko hifi laitteet suoraan seinärasiassa ottamassa sähköä tai suojaavan jatkojohdon päässä. Aloittelija kysyy vaan tyhmiä.
 
Sähköasiaa onkin käsitelty aloittamassani toisessa ketjussa, jonka otsikko oli hieman muutettu alkuperäisestä.
 
zaigut sanoi:
Mistä johtuu että monia hyviä kajareita pitää sisäänajaa 300-400 tuntiakin? Miksi kaiutin ei toimi heti kunnolla? Kysyn myös sitä, onko väliä onko hifi laitteet suoraan seinärasiassa ottamassa sähköä tai suojaavan jatkojohdon päässä. Aloittelija kysyy vaan tyhmiä.

Elementtien mekaniikka muovautuu lopulliseen kuosiinsa käytössä.
 
Onko sillä väliä, millä voimakkuudell kuuntelee? Onko kikkoja sisäänajon nopeuttamiseksi?
 
zaigut sanoi:
Onko sillä väliä, millä voimakkuudell kuuntelee? Onko kikkoja sisäänajon nopeuttamiseksi?

Tietääkseni ei ainakaan kannata uusia kaiuttimia heti täysillä luukuttaa, ihan normaali kuunteluvoimakkuus lienee paras. Itselläni on hieman reilut kuukauden ikäiset ProAcin Response D1:set ja vaikka valmistaja suosittelee vähintään parin viikon sisäänajoa ja sellaista 1-2 kuukautta ennen kuin kaiuttimet ovat täysin sisäänajetut, niin tuntui että suurimmat muutokset tapahtuivat heti muutaman päivän sisällä, about 8-10 tunnin kuuntelun aikana.
 
Oman käsitykseni mukaan kaiutinelementtien ripustuksissa on uutuudenjäykkyyttä. Sen saa nopeiten pois juuri suuria liikeratoja käyttämällä. Bassokartioilla tämä onnistuu toistamalla niin mataa ääntä, ettei kaiutin sitä toista, mutta kartio lepattaa (elementtiä ei tietenkään saa pohjata tai ylikuumentaa). Toinen vaihtoehto on kytkeä kaiutinpari vastakkaisvaiheisesti ja asettaa ne soimaan suurella voimakkuudella etulevyt vastakkain. Tällä tavoin vastakkaisvaiheiset bassot kumoavat toisensa ja sisäänajosta tulee vähemmän meteliä ulospäin. Normaali musiikinkuuntelukin ajaa kaiuttimia sisään, mutta maltillisilla voimakkuuksilla se saattaa viedä melko pitkään.
 
^Maltillisilla voimakkuuksilla voi sitten jättää laitteet päälle vaikka päiväksi kun itse on töissä. Radiosta vaan satunnaista ohjelmaa ulos.
 
Jyrki_H on oikeassa. Itse kun tilasin tuossa vähän ennen marraskuuta thomanilta alkuperäiset behringer 2031a uudet 8 -tuuman basso elementit koteloihini. Ja tuo ensimmäinen havainto kun musiikkia sitten innostuneena soitti oli bassojen kohdalta aika oudohkon kuuloinen havainto, eli kuullosti selvästi kovahkolta saundit ihan kuin olisi kotelosta poistettu kokonaan täytteet. No kuuntelin reippaammin ja useimman päivän, niin sit ne asettui täysin samalle balanssille kuin ennenkin oli. Ja toki edelleenkin tuo taso on samaa mitä sen pitääkin olla.

Sinäänsä pikku asia. Siihen hämmentyy hieman jos ei kokemusta tuosta juurikaan ole.

Terv. behrelec31
 
Sama koskee myös sähkö- ja magnetostaattisten paneelikaiuttimien kalvoja. Niitäkin suositellaan soitettavan aluksi bassovoittoisella musiikilla, jotta kalvot saavat mekaanista liikettä ja kalvojen uutuuden kireys saadaan pois.
Itselläni ei ole kokemusta hybrideistä, eli erillisellä bassolla varustetuista paneeleista. Näissä pelkästään paneeleiden kalvolla tuotetuista bassoista huomasin sisäänajon jälkeen basson selkeää avautumista ja sen turha kireys häipyi. Muilla äänialueilla en huomannut yhtä merkittäviä muutoksia. Tapauksesta riippuen, sisäänajon kesto voisi olla luokkaa muutamia kymmeniä tunteja. Sadan tunnin sisäänajo riittää jo varmasti. 8) -MSAR
 
Onko kaiutinelementtien sisäänajosta tehty tutkimusta? Eli onko tuo ensimmäisten kymmenten tai satojen käyttötuntien aikana tapahtuva, elementin mekaanisen liikkeen ja materiaalien tekeytymisen aikaansaama muutos äänessä mitattavissa?

Monestihan vertailukohta jää puuttumaan. Harvalla on pakasta repäistyt kaiuttimet ja sisäänajetut vierekkäin vertailtavana. Oikeastaan vierekkäin asettaminen ei riitä sekään, kaiuttimien pitäisi olla tismalleen samassa kohtaa kuuntelutilaa. Hankalaa, kyllä.

Mietin, että voisiko osa tapauksista selittyä sillä, että kuulijan korva adaptoituu kotiin tuotuun uuteen ääneen ja tämä sopeutuminen tulisikin selitetyksi elementin ominaisuuksien muuttumisella?

Niin tai näin, mietin sitä omien uudenkarheiden halpiskaiuttimieni kanssa. Ostin Audio Pro:n pienet innotolpat ja subbasen telkkarin ääntä tukevoittamaan. Aluksi olin diskanttien toistumisesta hieman antikliimaksin keskellä, mutta toki kun muistutin itseäni toistimien hintaluokasta, asia asettui perspektiiviin. Nyt nämä ovat soineet tässä joitain kymmeniä tunteja ja mielestäni sointi on hieman avautunut.

Pitäisi varmaan nyt ottaa tästä laitteistosta virrat pois ja antaa kuulon kalibroitua yksinomaan oman lähikenttäsetin sointiin edes pari viikkoa. Sitten palaisi kuuntelemaan näitä telkkarikaiuttimia ja yrittäisi arvioida onko vaikutelma sama kuin uusina vai onko jotain parantumista totta tosiaan tapahtunut.
 
Viimeksi muokattu:
Hifimaailman testissä joitakin vuosia sitten ero bassotoiston ulottuvuudessa ja muodossa kovan sisäänajon jälkeen oli pieni mutta mittauksissakin näkyvä. Ripustuksissa voi tapahtua muutoksia, jotka osin palautuvat itsestään levossa.

Enemmän sisäänajoa uusiin kaiuttimiin tapahtuu nähdäkseni korvissa ja aivoissa.
 
Viimeksi muokattu:
^ koska ei kiinnosta ei aikaa ja kaiuttimet ajautuu sisään ihan kuunnellessakin? Näin mä näkisin tilanteen
 
Miksi valmistaja ei aja kaiuttimiaan sisään?
Ei niitten tartte, kun ne on jo valmiiksi sisällä. Meillä päin kajauttimet todennäköisesti kannetaan sisään eikä tuoda pyörien päällä...
Vakavammin puhuen jos mekaanisissa osissa tapahtuu muutoksia pitkän ajan kuluessa, niin varastointi sehän on kallista puuhaa...
 
Kyse voi olla myös kuuntelijan sisäänajosta.

Hifimaailma tuota testasi taannoin, pieniä muutoksia sähköisissä ominaisuuksissa ilmeni, mutta nämä palautuivat suurelta osin, kun kaiutin sai huilata yön yli. Eli tosihifisti soittaa kaiuttimiaan ympäri vuorokauden?

Valmistajilta asiaa samassa jutussa kysyttäessä Genelec ilmoitti, että ei vastaa ja Gradient ilmoitti selkeästi, että heidän kaiuttimensa eivät tarvitse sisäänajoa eivätkä sellaisesta hyödy. Muut valmistajat olivat muistaakseni eri asteisesti sisäänajon kannalla.

Edesmenneillä sivuilla oli myös ääninäytteet yhdestä kappaleesta ennen ja jälkeen sisäänajon. En muista, millä mikillä oli taltioitu.
 
Jotkut elementit, kuten amphioninkin käyttämät seasit vaatii kyllä noin vuorokauden sisäänajon, ennenkuin mm. bassot vapautuu kunnolla. (testattu skene)
Toiset taas ei tarvii ollenskaan.
Jos niitä ajettais sisään etukäteen, niin mun mielestäni se pitäis tehdä jo elementtitehtaalla.
 
Tämä tuntuu olevan vähän elementtiriippuvainen. Aikoinaan mittailin Markaudion Alpair7:kaa (v2) ja kyllä siinä keskiäänissäkin ihan mitattavaa eroa oli (kyseessä siis laajakaistaelementti). Sisäänajamaton piikitti paikoin 5dB. Täytyy katsoa tuliko noita mittauksia koskaan siirrettyä vanhalta koneelta uudelle. Toisaalta kalottidisulle ja 6-tuuman bassokeskiääniselle ei sisäänajossa tapahtunut mitään mitattavaa eroa. Tässä olisi alpair 10:n kanssa tarkoitus aloitella uusi projekti. Täytyy katsoa jos ehtisi mittailemaan noi ennen ja jälkeen sisäänajon.

Markaudion oma suositus näiden kanssa on, että muistaakseni ensimmäiset 100 tuntia pitäisi välttää voimakkaita bassoja ja kuunnella pienillä äänenvoimakkuuksilla. Sitten hiljalleen voi lisätä bassoja ja volyymia kunnes oliko nyt 300h kohdalla elementit on sisäänajettu.

Mark Fenlon ( Markaudion elementtien suunnitelija, tosin taitaa nykyään olla eläkkeellä ) on ymmärtääkseni tutkinut aika paljonkin laajakaistojen kartioiden, spiderien ja ripustusten elämistä ja on useasti alleviivannut Markaudion elementeistä annettavien speksien mittaustarkkuutta, joten hommassa tuntuu olevan jotain muutakin kuin pelkästään kuuntelijoiden korvien sisäänajamista.

Tosin tämä siis tuntuu koskevan ensisijaisesti laajakaistoja. Noiden kanssa olen huomannut sisäänajosta olevan hyötyä, muiden kanssa en niinkään.
 
Back
Ylös