Kaiuttimien merkitys toistossa

[Toisinkuulija]

Lienee siis aika alkaa tutkimaan mitä tapahtuu kun tuota etupään puolta lähtee parantelemaan. Ja nimenomaan paino sanalla parantaa. TK tietysti parahtaisi että taas mennään ***** edellä puuhun, mutta näin tällä erää.

Kun fiksaa kajarit ensin, siinä voi helposti käydä niin, että pitää kiinni valitun kajarin sävyistä. Ja kiinnittää siihen huomiota turhaan ja samalla valitsee siihen sopivan alkupään. Näin ne tärkeimmät ominaisuudet siinä alkupään valinnassa jäävät varjoon.

Toisaalta, valitut kajarit eivät ehkä olekaan musikaalisesti kovin kompetentit. Tästä seuraa se, ettei alkupään laatueroja kykene havaitsemaan musikaalisessa mielessä.

Vasta musikaalisella alkupäällä voi tehdä kaiutinvalinnan ja havaita, mikä kajari päästää lävitseen musiikin hyvin ja mikä ei.

Very dangerous, sir, siis.



Ossi

 

[layeroid]

Very dangerous, sir, siis.

No pain, no gain..

 

[kaksonen]

Toisaalta, valitut kajarit eivät ehkä olekaan musikaalisesti kovin kompetentit. Tästä seuraa se, ettei alkupään laatueroja kykene havaitsemaan musikaalisessa mielessä.

Vasta musikaalisella alkupäällä voi tehdä kaiutinvalinnan ja havaita, mikä kajari päästää lävitseen musiikin hyvin ja mikä ei.

Very dangerous, sir, siis.



Ossi

Tuossa Ossi meni kaikki oikein. Pitää kuitenkin huomata se, että hyvällä pikkukaiuttimella musikki toistuu varmasti oikein, mutta hyvällä hieman isomalla saadaan tuulahdus oikeista tuntemuksista, ei vain aistimuksista.
Jotta hyvästä loppupäästä pääsee nauttimaan, niin siihen vaaditaankin sitten hyvä alkupää ja tuossakohden olet oikeassa.

 

[kaartovaara]

Ei ole mitään järkeä siinä, että laitteisto kaivaa ns suolet pellolle äänitteestä, jos se tapahtuu nautinnollisuuden kustannuksella! Se on loppupeleissä sekin ihan sama onko vekottimet teknisesti täyttä moskaa vai, huippulaatua, sillä jos musiikinkuuntelu saa veret valumaan korvista, niin ero on vain että toisessa läjässä on enemmän valuuttaa kuin toisessa.

Kyllä suuri osa suomalaisita nauttii musiikista MP3 muodossa. Mukavasti kompressoitua, tasapaksua ja erottelukyvyltään huonoa. Mutta nautintoa se ei vähennä.
Tässä harrastuksessa on kysymys myös oppimisesta. Vain sitä kautta voi ymmärtää hyvän audion luonnetta, ei mitenkään muuten. Ja sitä kautta voi myös nautinto kasvaa, tai sitten ei.
Tärkeintä olisi miettiä omaa suhdetta musiikkiin. Jos laitteisto toimii ja musasta nauttii, kaikki on OK, sanoi sitten kuka mitä tahansa. Audion kokeminen on subjektiivista myös pitkälle edenneillä harrastajilla.
Siksi tuo esimerkki on hyvä. Se osittaa kuinka vaikeaa tämä harrastus on. Tasapainoillaan nautinnon ja turhautumisen välimaastossa.

 

[layeroid]

Tässä harrastuksessa on kysymys myös oppimisesta. Vain sitä kautta voi ymmärtää hyvän audion luonnetta, ei mitenkään muuten.
---
Tärkeintä olisi miettiä omaa suhdetta musiikkiin. Jos laitteisto toimii ja musasta nauttii, kaikki on OK, sanoi sitten kuka mitä tahansa.

En tiedä voiko sitä enää tuon paremmin kiteyttääkään, varsinkin ensinmainittu lause on hyvä.

"Vuodet opettavat paljon sellaista, mistä päivät eivät tienneet mitään." -R. W. Emerson

 

[ealab]

Tuosta Mp- kuuntelusta. Lienee niin, että suuri osa ao. kuuntelijoista ei tiedä osata vaativansa ääneltä parasta. Tai ei vain kiinnosta pätkääkään. Kunhan jokin vain jumputtaa silleen hianosti. Joku mainitsi kaiuttimen magneetin koon. Sillä ei ole väliä. Kunhan on vain kentän/ vuon voimakkuutta. Kaiutin ei ole soitin, vaan toistin. Jonka pitää hoitaa hommansa siten, että toistaa vain johtoja myöten tulevan asian. Eri asia, jos kotelon toiminnassa on osa jakosuodinta. Akustisesti, ei sähköisesti.

 

[Matti Lehtinen]

Joku mainitsi kaiuttimen magneetin koon. Sillä ei ole väliä. Kunhan on vain kentän/ vuon voimakkuutta.

Jebu. Mainitsin magneettivuon tiheyden merkityksen elementin nopeuteen ja tarkkuuteen vaikuttavaksi asiaksi. Se vuon tiheys kulminoituu melko hyvin magneetin "voimakkuudeksi", joka taasen ilmenee isona magneettina ihan näin silmämääräisesti.

Pointtihan on nimenomaan dynaamisen elementin "moottorin" reagointikyvyssä sinne syötettyyn signaaliin ja täten mahdollisen tarkka uskollisuus sille signaalille nimenomaan toistimena.

Tämähän nyt on vain sen moottorin hommia. Kartiot, jäykkyydet, ripustukset, jäykkyydet, kotelot, huoneet tekee sitten loput, mutta onhan se "kaiken alku" siinä elementissä myöskin tärkeä asia..

 

[Jyrki_H]

Kyllä suuri osa suomalaisita nauttii musiikista MP3 muodossa. Mukavasti kompressoitua, tasapaksua ja erottelukyvyltään huonoa. Mutta nautintoa se ei vähennä.
Tässä harrastuksessa on kysymys myös oppimisesta. Vain sitä kautta voi ymmärtää hyvän audion luonnetta, ei mitenkään muuten. Ja sitä kautta voi myös nautinto kasvaa, tai sitten ei.
Tärkeintä olisi miettiä omaa suhdetta musiikkiin. Jos laitteisto toimii ja musasta nauttii, kaikki on OK, sanoi sitten kuka mitä tahansa. Audion kokeminen on subjektiivista myös pitkälle edenneillä harrastajilla.
Siksi tuo esimerkki on hyvä. Se osittaa kuinka vaikeaa tämä harrastus on. Tasapainoillaan nautinnon ja turhautumisen välimaastossa.

Suuri osa MP3-kuuntelijoista käyttää musiikkia taustameluna muiden toimien ohella. Minusta hifi-harrastuksen ensimmäinen vaatimus on se, että musiikkia kuunnellaan aktiivisesti.
Mitä taas oppimiseen tulee, niin teknisen ymmärtämisen lisääntyminen saattaa myös vieraannuttaa itse musiikinkuuntelusta kun aletaan keskittymään musiikin kannalta epäolennaisiin asioihin. Itse puhuisin mieluummin musiikin, kuin audion kokemisen subjektiivisuudesta. Hifi-laitteiden pitäisi olla tukemassa musiikin nautittavuuden maksimaalista kokemista. Itse en näe tässä ristiriitaa edes teknisestä näkökulmasta, koska hyvin musiikkia toistavan laitteiston ei tarvitse olle teknisesti kompromissi. Varsinkin kaiuttimet ovat aina kompromisseja toteutukseltaan, joten kysymys on vain erilaisesta painotuksesta.

Toki hifi-laitteitakin voi harrastaa pyrkimällä teoreettiseen optimitilanteeseen ja kuuntelemalla niitä harvoja hyvinäänitettyjä demolevyjä. Ongelmana tuntuu olevan se, että tällaisia harrastajia on paljon, mutta he eivät myönnä harrastavansa laitteita. Toinen ryhmä on tietenkin ne "harhautuneet", jotka ovat ajautuneet kuuntelemaan erinäisiä efektejä itse musiikin sijaan, mutta eivät tiedosta sitä itse. Itsekin ehdin kulkea tätä polkua ja aloin kääntyä enemmän sinne turhautumisen puolelle ennen kuin tajusin missä vika piilee.

 

[Janne]

Jaa-a. Itse tunnustan jo harhautuneeni sen verran että laitteet on tärkeä osa harrastusta, ja kyllä vaan tulee kuunneltua sellaistakin musiikkia mistä ei varsinaisesti syty ihan vaan sen takia että se äänityksenä kuulostaa hyvältä. Myöskin "efektejä" on kiva kuunnella kun laitteisto ne pystyy bongaamaan levyltä tai notkumatta toistamaan. Ehkä se kuuluisa Musikaalisuus jää taka-alalle mutta minulla on varsin musikaalinen ja korviariipivä äänentoistojärjestelmä autossa jolla voin kompensoida No, tietenkin täysin toisista lähtökohdista kasattua "kakkossettiä" unohtamatta. Siinä olen samaa mieltä että harrastuksen kannalta on ihan eri asia kuunnella keskittyneesti ja "taka-alalla", viimeksi aamulla kotona huomasin että taustamusiikkina soidessaan äänentoiston laadulla ei ollut mitään merkitystä.

 

[kaartovaara]

Mitä taas oppimiseen tulee, niin teknisen ymmärtämisen lisääntyminen saattaa myös vieraannuttaa itse musiikinkuuntelusta kun aletaan keskittymään musiikin kannalta epäolennaisiin asioihin. Itse puhuisin mieluummin musiikin, kuin audion kokemisen subjektiivisuudesta. Hifi-laitteiden pitäisi olla tukemassa musiikin nautittavuuden maksimaalista kokemista.

Kyllä audion ymmärtäminen on aivan muuta kuin teknistä tietämystä. Mutta laitteesiin se on sidottu. Ja kyllä harrastuksen ydin on nimen omaan tuo maksimaalinen musiikin nautittavuuden kokeminen. Tätä siis aina vain enemmän ja enemmän.

 

[mummo]

Mä kyl oon valinnu kajarit ja ettiny niille sopivan etupään vakain tuumin ja harkiten.
Toimii se silleenkin, en valita.
Paitsi siitä että toi koira pieree. Se häiritsee kuuntelua.

 

[layeroid]

Siis piereskelevä koira? johan nyt.. et kuitenkaan miehestä puhu nyt, et ne ei oo niinku niin kovasti samaistunu? Mut siis kyllähän se niin on tehtävä, että kaiuttimet on valittava, koska muutenhan ne jää valitsematta. Rahaa siinä kyl varmaan säästyis silleen, että ehkä se päättämättömyyskin vois joskus olla hyve.

 

[Janne]

Jos nainen ottaa elukoita taloon niin nainen myös ottaa riskin että se piereskelee. Koskee niin koiria kuin niitä virallisesti naituja sikojakin.

 

[Robert Holmberg]

Toisaalta, valitut kajarit eivät ehkä olekaan musikaalisesti kovin kompetentit. Tästä seuraa se, ettei alkupään laatueroja kykene havaitsemaan musikaalisessa mielessä.

Jos laitteistoa lähdetään parantelemaan, omistaa jo kaiuttimet. Jos vanhat kaiuttimet eivät ole musikaalisesti kompetentit, miten voidaan sitten valita hyvä alkupää? Suostuuko kauppias lainaamaan mukaan sopivat kaiuttimet ja ehkä vahvistimenkin vain jotta cd-soittimen voisi testata kotonaan suotuisissa oloissa? Harvemmin joku uusii kerralla koko laitteiston.

 

[Toisinkuulija]

Jos laitteistoa lähdetään parantelemaan, omistaa jo kaiuttimet. Jos vanhat kaiuttimet eivät ole musikaalisesti kompetentit, miten voidaan sitten valita hyvä alkupää? Suostuuko kauppias lainaamaan mukaan sopivat kaiuttimet ja ehkä vahvistimenkin vain jotta cd-soittimen voisi testata kotonaan suotuisissa oloissa? Harvemmin joku uusii kerralla koko laitteiston.

Tuo on toisinaan se ongelma. Se on todellinen ongelma. Jos minulla olisi hyvä liike kunnollisine kuuntelutiloineen, asiakkaalla ei olisi mitään ongelmaa valita itselleen hyvää alkupäätä kunnon kajarien avulla siellä liikkeessä. Ja hän huomaisi piankin kotonaan, jos hänen omat kaiuttimensa eivät olekaan ajan tasalla.

Olen yrittänyt tuota ongelmaa tarjoilla joillekin ratkaistavaksi koko systeemin uusimisen kautta. Silloin voi olla varma, jos kauppias tietää mitä on tekemässä, että saa toimivan setin kerralla kuntoon. Eihän tämä kaikille tietenkään istu, tämä kertalaaki malli. Silloin on tutkittava, pohdittava ja koetettava selvittää taustatietoja esim. siitä, mitä olemassa olevilta kaiuttimilta voi odottaa.

Tune dem -tyyppinen melodian optimointi on mukavalla tavalla universaali ja vertailukelpoinen menetelmä. Sen avulla voidaan tiloista huolimatta useimmiten selvittää hyvästä äänilähteestä liikkeelle lähtien, missä kohdin mättää. Se voi olla päätevahvistin, tai se voi olla kaiuttimet jne.

Mutta tietenkin - jos ei äänilähteestä päästä lähettämään takuuhyvää signaalia, silloin ei tiedetä mistään komponentista, mihin se kykenee ja mihin ei. Musiikin kannalta.

Ossi

 

[alspe]

Kysynpä nyt tässä kysymyksen kun en viitsi uutta topiccia aloittaa. Sama kysymys Hifimaailmassa, mutta ei siellä kukaan vastaile.

"Kertokaas mulle viisaammat miten kaiuttimen impedanssin voimakas nousu tietyillä taajuuksilla kuuluu äänessä tai näkyy vahvistimen toiminnassa?

Katselin testiä jossa oli MA RS8 ja Usherin X-718. Kummassakin oli kohtuuliset minimi-impedanssit (4-7 ohm), mutta refleksivirityksien kohdalla ja keskialueella Usherissa impedanssi pompsahti lähes 40 ohmiin ja Monitor Audiossa pysyi 10-15 ohmin tasolla. Onko hyvä impedanssi mahdollisimman tasainen? Kun vahvarille suuri impedanssi helppo kuorma, mutta antaako se miten virtaa kaiuttimeen jos impedanssi pompsahttaa 40 ohmiin jollain taajuudella?"

 

[Jari]

Tune dem -tyyppinen melodian optimointi on mukavalla tavalla universaali ja vertailukelpoinen menetelmä.

Tosta Tune-Dem'istä tuli mieleeni, että kun kääntelin hieman kaiuttimieni toe-in'iä aukipäin (oli päässyt toinen hieman siirtymään, piikatut on mutta chipsit liukuu lattiaa vasten kun kunnolla tuuppaa) havaitsin taas tämän. Jotta kaiuttimen asennon muuttaminen (tai tässä siis kaiuttimen hienoinen kääntäminen) vaikuttaa täysin kuultavasti tuohon tune-puoleen. Oli hyvä muistutus pienten asioiden tärkeydestä.

 

[kekexx]

Kertokaas mulle viisaammat miten kaiuttimen impedanssin voimakas nousu tietyillä taajuuksilla kuuluu äänessä tai näkyy vahvistimen toiminnassa?

ei mitenkään

 

[esuko]

Impedanssin vaikutuksesta max spl voit ainakin lueskella tästä.
http://www.linkwitzlab.com/thor_splmax.htm

Putkimiehet taitavat osata kertoa paremmin koteloviritysmetodeista joilla tuo piikki saadaan pienemmäksi.

 

[mkutvonen]

Kysynpä nyt tässä kysymyksen kun en viitsi uutta topiccia aloittaa. Sama kysymys Hifimaailmassa, mutta ei siellä kukaan vastaile.

"Kertokaas mulle viisaammat miten kaiuttimen impedanssin voimakas nousu tietyillä taajuuksilla kuuluu äänessä tai näkyy vahvistimen toiminnassa?

Katselin testiä jossa oli MA RS8 ja Usherin X-718. Kummassakin oli kohtuuliset minimi-impedanssit (4-7 ohm), mutta refleksivirityksien kohdalla ja keskialueella Usherissa impedanssi pompsahti lähes 40 ohmiin ja Monitor Audiossa pysyi 10-15 ohmin tasolla. Onko hyvä impedanssi mahdollisimman tasainen? Kun vahvarille suuri impedanssi helppo kuorma, mutta antaako se miten virtaa kaiuttimeen jos impedanssi pompsahttaa 40 ohmiin jollain taajuudella?"

Impedanssihan vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon tehoa sinne kaiuttimeen siirtyy. Toki tuohon vaikuttaa sitten vielä vahvistimen ulostuloimpedanssi, mutta pääpiirteittäin näin. Helppo kuorma on teoriassa mahdollisimman tasainen, eikä ainakaan laske kovinkaan alas. Esim. vielä omistamani Gradient Prelude on helppo kuorma, koska ei impedanssiltaan putoa alle 7 ohmin. Oikeastaan impedanssin suhteen pitäisi vielä kertoa vaihekulma, mutta annettakoon itseisarvon käyttäminen anteeksi... Eli siis: todellinen taajuusvaste kieroutuu hieman impedanssin suhteen. Vittumaisia nämä reaktiiviset komponentit. Vaan kun ei niistä päästä, kun viimestään puhekela on oikeasti kela, eli siis reaktiivinen.

Noin niinkun muuten kaiuttimen suhteen. Mahdollisimman transparentti, kiitos. Silloin välittyy kaikki se mahdollinen musikaalisuus ynnä muu, mitä on alkupäästä saatu liikkeelle. Raaka totuus on se, ettei kaiutin voi - eikä saa - toistaa mitään, mitä ei ole lähteestä liikkeelle päässyt. Muuten se lisää ääneen jotakin ja on viallinen. Täten myös etupää on tärkeä, ja vihoviimeisenä parittaisin Amphion Kryptonia tai mitään muuta "parempaa" pömpeliä tahi paneelia minkään PINGLIPS X59082347 -kotiteatterivahvaimen kanssa. Olikokaan tässä edes kelleen mitään epäselvää..?