Kaiuttimien merkitys toistossa

Hyvärisen heittämät akustiset ja sijoitukselliset huomiot on varteenotettavia. Se, että mikä merkitys onkaan sitten suntaavuudella on asia sinäänsä. Toisaalta olisi hyvä, että kaiutin pystyisi toistamaan suht´ hyvin edes yhdelle kuuntelupaikalle, mutta etunsa olisi hieman laajemmasta toistosta.
Se kuinka koko taajuuskaistan, tai kaiuttimen tuottaman suppeamman kaistan toisto olisi mahdollisimman nautittavaa, tarjoten taajuuskaistojen oikeimmalta kuulostavan lopputuloksen. Tuota ei tosiaankaan välttämättä mittaamalla voida todeta, mutta lattiaheijastusten osuus toistoa pilaavana on huomattava.

Kuuntelemalla sijoitellen kaiuttimet ensin huolellisesti pystyy tekemään henkilökohtaisesti mielyttävän valinnan. Koska monetkaan elementit eivät kykene toistamaan puhtaasti niille suuniteltua taajuutta, joudutaan turvautumaan jakosuotimeen. Jakosuotimen osuus lopputulokseen on merkittävä. Kelat sinällään voivat olla millaiset tahansa, vaikkakin nykyään suositaan avosydämmisiä. Noissakin käytetyllä langalla ja valmistusmenetelmällä voidaan harkiten päästä nopeampaan, herkempään ja dynamisempaan toistoon. Yleensä mielletään, ettei bassopään kondensaattorilla ole merkitystä, mutta mielestäni kahteen suuntaan juttelevat kondensaattorit tuollakin saa aikaan huomattavasti paremman lopputuloksen, vaikka jakosuotimella näyttävätkin aika kookkailta.

Omissa kokeiluissani aiemmin vaihdoin käytössäni olleisiin kaiuttimiin Hifitalon Audyn Cap kondensaattorit, myös bassopäässä käytettiin kyseistä kondensaattori merkkiä. Toisto muuttui huomattavasti paremmaksi. Nykyisiin kaiuttimiin en ole muutoksia tehnyt, kelpaavat noinkin. Kuuntelin Jyväskylässä Audiocenterin messuilla Diapason kaiuttimia, tosin kalliilla elekroniikalla. Ääni oli hyvin vapautunut. Noissa ei ilmeisesti ole jakosuodinta ja ovat valmistetut "massiivipuusta".
 
On pakko korvat luimussa tunnustaa, että olen samoilla linjoilla kuin kekexx. Musiikki ja sen tunne- ja tunnelmalataus ovat ne tärkeät asiat ja niiden aistimiseksi tarvitaan äänentoistolaitteisto. Ei sen tietenkään pidä ihan halpis markettirempula olla vaan tarkoitukseensa eli musiikkiesitysten tarkkaan esillepanoon riittävä.

Rajankäynti siitä, mikä on riittävä, olkoon sitten jokaisen ihan oma asia!
 
Neljänkymmenen vuoden ja satojen konserttien kokemuksella voin sanoa että mitä perempi laitteisto, sitä paremmin se tulkinta välittyy.
 
Verratkaapa vaikka monomankalla janis joplinia ja tiktakia, onko erottelukykyä :D

Ou loort vut juki vu mii ei mersiidespents..
 
kekexx sanoi:
Äänitteen laatu ja tunnelma (taitellinen elämys) määrää kaiken.

Kyllä ja se on se todellinen 'source', mutta pysytäänkö aiheessa? On valheellista väittää ettei laitteet ole keskeisellä sijalla hifiharrastuksessa. Seppo puhui aiheesta juuri. Hifiharrastajissa on erilaisia musiikin harrastajia luonnollisesti myös ja kullakin on elämyksensä.
 
OK, toimivilla! laiteilla:

-95% kauitin/huone-kompleksi
-muut 5%
-oletetaan äänitteen edustavan laatua x

Mun mielestä kyllä esim. putkivahvarit on kivannäkösiä. :)
Ja monet muutkin musikaaliset jutut.

Mii laik musiik veri mats!
 
Oma mielipiteeni alkuperäiseen kysymykseen on että kaiuttimilla on 100% merkitys laitteistossa,
vahvistimella on 100% merkitys laitteistossa, lähteellä on 100% merkitys laitteistossa,
kaapeleillla on 100% merkitys laitteistossa ja kuuntelutilalla on 100% merkitys kokonaisuudessa.

Eli laitteisto on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Ja tähän tulokseen olen tullut omaa stereolaitteistoa
kasatessa viimeisen parin kuukauden aikana. HT laitteiston rinnalle olen hankkinut oman alkupään.

Alkujaan en USKONUT dvd-soittimen ja cd-soittimen välillä olevan eroa äänessä
kunnes ostin sigun Vincentin. Vahvistimiin liittyneet ennakkoluulot hälvenivät AA:n oston jälkeen. Ja paljon
keskustelua aiheuttaneet kaiutinkaapeleiden väliset erot selvisivät DLS:n 1,5mm2 kuparikaapeleiden vaihduttua Supriin.
Mutta suurimman hämmästyksen aiheutti laitteistoon viimeisimpänä hankittu komponentti eli Caliberin
kolmoissuojatun autohifi-käytössä olleen välikaapelin korvaaminen vdH:n kaapelilla. Odotukset olivat korkealla
aikaisempien muutosten myötä, mutta en siltikään olisi voinut kuvitella stereokuvassa näin suurta selkiytymistä.
Kaiutinten väliin tuli uusi ulottuvuus, eli syvyys-akseli. Nyt kontrabasson soittajan kykenee melkein erottamaan
heiluttamassa bassoaan välillä kauemmas ja välillä lähemmäs. Ja tämä kaikki 290 euroa uutena maksaneilla kaiuttimilla.
Miltähän setti kuulostaisi arvokkaammilla ämyreillä? Kierre on valmis.

Olen nyt kuunnellut 4 albumia uudella vdH:lla, ja alkuun istuin sohvan reunalla pinnistellen erottaakseni toiko kaapeli
muutosta ääneen. Solisti muuttui hieman epämääräisemmäksi, jotain äänestä puuttui ja jotain oli tullut tilalle.
Pian huomasin istuvani sohvalla mukavassa asennossa ja kolmas albumi pyöri soittimessa ilman yhdenkään biisin skippiä!
Tämä on kohdallani jotain todella erikoista! Nyt alkoi hahmottua hiljalleen mitä Musikaalisuudella tarkoitetaan.

Nyt usko on vaihtunut kuulemiseksi.
 
Kovin vähän on juttua siitä miten erilaisia kuormia kaiuttimet muodostavat vahvistimelle. Kaikki kaiuttimet ei toimi kaikkien vahvistimien kanssa. Toistoketju menee väistämättä poikki tai heikkenee merkittävästi jos ketjun kaksi lenkkiä eivät sovi yhteen.
 
kekexx sanoi:
Verratkaapa vaikka monomankalla janis joplinia ja tiktakia, onko erottelukykyä :D

Toistossa sinäänsä tulisi päästä "samaan" lopputulokseen kuin monomankalla. Se mitä koetaan erotteluksi tulee juuri sieltä mankaltakin. Hyvä laitteisto toistaa Janis Joplinin äänitteet myös hyvin kuultavasti, tosin Pearl tallenne on todella hyvin tehty.
En missään vaiheessa vähättele muun oheislaitteiston merkitystä, mutta olen miettinyt monesti kaiuttimien osuutta toistoon kuunnellessani eri laitekokonaisuuksia.
Siltikin vaikka kaiutin olisi epäherkkä, niin se saattaa olla toistoltaan nopea. Nopealla toistolla päästään lähemmäksi tallenteiden syvintä olemusta ja tuolloin myös useammat huonotkin tallenteet soivat hyvin.
 
Minä en kyllä näe herkkyyden ja nopeuden välillä yhteyttä eli herkkyydellä ei olisi suurtakaan vaikutusta siihen miksi kaiutin olisi nopea.Olen miettinyt tätä monesti itsekin.Epäherkätkin toistimet ovat päässeet nopeuden tunnun suhteen samoihin ja jopa paremmin kuin herkkä.Tämäkin on taas kaiutinriippuvaista.En kyllä tiedä mistä se sitten tarkalleen ottaen johtuisi.Tämä on siis vaan minun kokemaani.
 
Nopeudenhan määrittelee dynaamisessa elementissä melko pitkälti puhekelaan kohdistuvan magneettivuon tiheys. Eli, jos elementissä on jumalattoman kokoinen magneetti, niin se on silloin myös nopea. :)
 
Lähde tärkein, kun puhutaan hyvästä hifistä. Otetaan levyltä ensin esiin kaikki informaatio puhtaana. Siihen tarvitaan laadukas soitin ja hyvä virtaratkaisu. Sitten hankitaan muut. Kaiuttimilla on merkitystä dynamiikassa ja äänikuvassa. Akustisoinnin tarpeet pienenevät sitä mukaan, kun kuuluva informaatio lisääntyy....
 
Erikoinen mielipide että ikävää akustiikkaa voisi korvata tarkalla (kaiuttimista kantautuvalla) toistolla, kun tarkalla ("informaation lisääntyminen") tarkoitetaan äänen uskollisuutta äänitteelle eikä esim. kaiuttimen suuntaavuutta kohti kuulijaa (joka sekin vaikuttaa osittain samoin!). Mutta jos Kaartovaaran viimeisen lauseen hyvällä tahdolla yrittää käsittää, tarkoitetaan vain että akustiikkaan tottuu ja muu parannus voi tyydyttää tarpeita toiston parantamiseen.

Itselleni ei ole tullut tarvetta kaapeleiden kokeilemiseen yms. paranteluun, vaan valitsemani laitteet ovat sattuneet useimmin myös tyydyttämään minua. Tämä saattaa johtua musiikin vetovoimasta ja haltioitumisesta siihen, vaikka itse sanonkin. :) Olen kuunnellut paljon musiikkia ja kuuntelen. Sohvalla ei kuitenkaan pitkään maata luonteellani ja monen mielestä kuunteluani voisi siksi 'moittia' taustakuunteluksi. Kaiuttimien sijoittelu huoneeseen ja muut huoneakustiikkaan vaikuttavat tekijät koen erittäin tärkeiksi - huone pitää saada soimaan. Ja toisaalta sieltä pitää löytyä myös tarpeeksi makeaa kohtaa kuunnella keskittyneemmin.

Kun ajattelen niitä monia eri taloja ja huoneistoja, missä olen asunut, monesti olen tykännyt asetella myös kaiuttimet aika lähelle toisiaan. Jotain monomaista siinä silloin on, selkeä suunta äänellä.

Äsken soi Maria Kalaniemi

nyt Jukka Gustavson Organ Fusion Band
 
K J. Hienoa musaa kuuntelet!

Puhut huoneen "soimisesta" ja samalla harrastat lähikuuntelua, jolloin suoran äänen määrä on mahdollisiman suuri.
Miten se huone oikein saadaan "soimaan"? Tietysti huoneella on aina oma merkityksensä äänentoistossa. Yleensä sitä kuitenkin liioitellaan. Yritetään akustisoida niin, että saadaan kautin "ottamaan tilansa" kuten akustinen soitin. Kaiutin ei kuitenkaan ole soitin. Sieltä tulee monenlasta mölyä yhtä aikaa, päällekäin, limittän, kaiuilla ja ilma. Jos nämä osa-alueet pystyy helposti erottamaan musiikista erikseen, puhtaina, akustiikan merkitys vähenee oleelliseti.
 
Tämä menee ohi aiheen, mutta en malta olla mainitsematta.
Luin äsken kirjastossa jotain v2000 hifilehteä, jossa oli erinomaisen hieno, huumorilla höystetty juttu aiheena mies/nainen ja musiikinkuuntelu tms.

Kirjasto ehti mennä kiinni ennenkuin luin koko jutun mutta mieleen jäi loppukommentti, joka meni jotenkin tähän tyyliin;
"
Naiset käyvät miehiä enemmän konserteissa joten he kyllä tietävät miltä musiikki kuullostaa. Miehet kuluttavat koko elämänsä pyrkien teknisin apuvälinein samaan mutta onnistumisprosentti jää luonnollisesti väistämättä alle sadan.
"

Minusta aivan saakelin Wiisaasti sanottu :D
 
Välillä lähikuuntelua, ei samalla. :)

Soiva kaiutin on tavallaan soittimeen, yhtyeeseen tai orkesteriin verrattavissa, kun sitä lähdetään sijoittamaan tilaan suhteessa yleisöön. Tapanani on asetella niin, että huoneessa laajalti ja jopa toisessa huoneessa musiikki soi mahdollisimman mukavasti. Tiedä sitten onko tällä käytännössä eroa moneenkaan tarkan kuuntelupisteen sijoitukseen, jossa stereokuva on mahdollisimman hyvä juuri pienellä rajatulla alueella. Joka tapauksessa heijastuvien äänien osuus on usein suuri kuuntelutavallani. Hieman nyt kaipaan vanhoja kaiuttimiani, jotka eivät olleet niin suuntaavia kuin uudet, josko ne tuottaisivat paremman tuloksen tässä. Voi olla että tulee joskus kokeiltua myös neljää kaiutinta jollain jännällä kytkennällä. Tällä hetkellä suunnilleen kaiutinparini takana sweet spotista katsoen on betonihuoneen nurkka parin metrin etäisyydellä.


Nyt Free Control II (2001) (MPI Records FCCDMPI02), mm. laulu Johanna Iivanainen, basso Lasse Lindgren, kitara Mikko Iivanainen ..


http://www.hifilehti.fi/keskustelu/tm.asp?m=92148&mpage=30&key=&#102891 (nimimerkki pholke) "Melodian latistuminen" ja sen mittaaminen. Kirjoitus on mielestäni vahva, vaikken tosin tunne onko särön mittaaminen todellisuudessa 'vääristymän' mittaamista. Jos on, en todella ymmärrä, onko hifismin "musikaalisuus" sittenkin tarkan toiston tuolla puolen, että halutaan ikäänkuin parantaa äänitettä siitä miten se mittareilla vääristymättömin toistuu. Musikaaliklubin väittämiä on ollut että nykyään mitataan vääriä asioita, minkä kuulemma osoittaa oma havainto, kuulokokemus. Voi hyvinkin olla että mittalaitteet eivät ole edes tarpeeksi tarkkoja ja ne on kohdistettu väärin tarkempien tutkimusten vielä puuttuessa.

Ei pidä myöskään unohtaa että levyjä tehdään hyvin useasti keskivertolaitteille. Näistä asioista keskusteltaessa pitäisi yrittää myös kertoa kuinka kuunnellaan ja mitä.


Ja sitten Tuomari Nurmio & Korkein Oikeus (live, 2002). Hauska tuo viiden levyn Technics, vaihtaa puolestani levyä. ;) (Ja lopuksi vielä 'sadas' editointi, jotta tuo viiden levyn lautanen tulee katettua: Joni Mitchell; Mingus. Bassossa Jaco Pastorius.)
 
Kaiutin on mielestäni kuitenkin tavallaan soitin, koska monet hyvätkin kaiuttimet soivat. Tuolla tarkoitan sitä, että mikäli koteloa muutetaan, niin sointi on toinen.
Jotkin kaiuttimet on suunniteltu niin, että kotelon tulee resonoida-tavallaan. Kaiuttimien mukana tulevia piikkejä kannattaa käyttä ja kuunnella muillakin piikeillä. Omissa kokeiluissani olen huomannut ohuet teräväpäiset piikit kolikoin parhaaksi. Kolikotkin saavat olla mahdollisimmat ohuet.
Piikkien korkeus kannattaa kuunnella tarkoin. Joissakin tapauksessa on parempi, että piikit ovat hieman pidemmät jolloin ääni alkaa tavallaan elämään.
 
Janste sanoi:
Oma mielipiteeni alkuperäiseen kysymykseen on että kaiuttimilla on 100% merkitys laitteistossa,
vahvistimella on 100% merkitys laitteistossa, lähteellä on 100% merkitys laitteistossa,
kaapeleillla on 100% merkitys laitteistossa ja kuuntelutilalla on 100% merkitys kokonaisuudessa.

itse olen vahvasti näillä linjoilla sanoisin että kaikilla on menee parhaillmillaan jopa yli tuon 100%. Ts. oikea komponenttien yhteensovittaminen luo synergiaa joka on selvästi osiensa suoraa summaa parempi. Ilman loistavaa lähdettä kaikki muu kuulostaa paskalta, mutta jos on paskat kaapelit ei se hyväkään signaali välity eteenpäin kunnolla. Huonot kaiuttimet taas muuttavat liikaa alkuperäistä signaalia ja pilaavat nautinnoon.
 
Mielestäni pitää löytää omaa korvaa miellyttävät kaiuttimet. Kun ne on löytyneet voi keskittyä toiston parantamiseen ketjun alkupäällä. Hyviä kaiuttimia löytyy jo hintaluokasta 300 euroa ylöspäin, kelvolliset (teknillisesti ja äänellisesti) vahvistimet ja cd-soittimet alkavat 500 eurosta ylöspäin. Näin ajatellen kun minunkaltaisellani budjettihifistillä on 2000 euroa varaa/tahtoa laittaa laitteisiin niin kyllähän tuo kaiuttimien osuus budjetista jää pieneksi. Itse asiassa itsellä on vain 300 euron kaiuttimet, halvin osa laitteistossa, jo välijohdot ja kaiutinkaapelit maksavat saman verran. Hullua - ehkä, mutta tykkään näistä kaiuttimista kuin hullu puurosta ja katson että niiden päivittäminen itseäni miellyttäviin merkittävää parannusta toistoon tuoviin kaiuttimiin vaatii hyppäämistä tuonne 2000 - 3000 euron hintaluokkaan. Tietysti 1000 euron hintaluokka tuo jotain pientä lisää, mutta sieltä pitäisi löytää vielä ne omalle korvalle sopivat.

Olen siis siinä mielessä TK:n kanssa samoilla linjoilla, että kaiuttimia vaihtamalla saa tietysti ne suurimmat kuultavat erot, mutta erot eivät tarkoita vielä parannusta ja ihan halvalla ei saa huomattavaa parannusta toistoon kaiuttimia vaihtamalla (edellyttäen että on jo tyytyväinen nykyisiin kaiuttimiin mutta haluaa vain "jotain lisää", ostaa vain kalliimmat kaiuttimet koska niiden on pakko olla paremmat). Itseä miellyttävä kaiutin saattaa löytyä vaihtamalla 1000 euron kaiutin 300 euron kaiuttimeen... (toiston laadun siitä kärsimättä). Ja siihen ei käppyrät vaikuta (tosin kyllä nykyisillä 500 euron kaiuttimilla käppyrätkin ovat kunnossa, vain ne alimmat oktaavit...) Se millä saadaa kaiuttimen potenttiaali esiin on mielestäni vahvistin ja loput ovat sitten hienosäätöä.

Huh, tulipa sekava, pitänee joskus vähän editoida ymmärrettävämmäksi ???

Juice Leskinen R.I.P
 
Back
Ylös