Kaiuttimen vanheneminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lumikola
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
lumikola

lumikola

Käyttäjä
Liittynyt
3.1.2010
Viestejä
136
Kaupunki
Etelä-Suomi
Muuttuuko kaiuttimen ääni vanhetessaan? Paljon on myynnissä jopa 30v. vanhoja kaiuttimia, joita myydään aikansa testivoittajina. Kartion reunukset osasta kyllä hapertuu ja ovat vaihdettavissa, mutta muilta ominaisuuksiltaan (lähinnä jakosuodin). Onko siis aikanaan hyvä-äänisenä markkinoilla ollut kaiutin vanhana (aina) huonompi kun on uutena ollut? Jos näin on, mikä olisi ns. "kriittinen" ikä, jonka jälkeen ominaisuudet alkavat heiketä?
 
Varmasti osa komponenteista vanhenee ajan saatossa, mutta jonkin kriittisen rajapyykin määrittäminen lienee aika hankalaa. Myöskin aivan uudet komponentit vaativat hieman sisäänajoa saavuttaakseni sen oman "toimintapisteensä" eli ihan uusi ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin vähän käytetty.

Itsellä oli jokin aika sitten setissä 60-luvun Altec-pohjainen torvisysteemi, joka soi oikein hyvin, mutta uuden jakosuotimen kanssa heräsi vasta kunnolla eloon. Toinen nykyinen kaiutinparini on vm -73 ja alkuperäisellä jakosuotimellaan. Vastaaviin on päivitetty kyllä toisten harrastajien toimesta jakareita ja hyvin tuloksin kuulemma. Toisaalta nuo ovat kyykyttäneet muutamia luonani testissä käyneitä kohtuullisen kyvykkäitä uusia kaiuttimia hintaluokassa 5-12k€ eli ei ne varmaan ihan loppu vielä nuokaan ole.
 
Joissakin keskiääni ja diskanttielementeissä käytetään magneettista nestettä puhekelan välissä ja se jäykistyy aikanaan.

Joissakin bassoelementeissä kartion pituussuuntainen asento menee pieleen ajan kanssa (enemmänkin sääntö ylös tai alas suunnatuissa bassoissa).

mitään kestoikää on mahdoton kertoa koska käyttöolosuhteet vaihtelevat niin paljon.
 
Paljon vaan kuuntelua, niin pysyy paikat auki ja notkeina. Se vähän niinku akustiset instrumentitkin, että jos niitä ei soita ne lakkaa soimasta.
 
Insinööri sanoi:
Joissakin bassoelementeissä kartion pituussuuntainen asento menee pieleen ajan kanssa (enemmänkin sääntö ylös tai alas suunnatuissa bassoissa).

mitään kestoikää on mahdoton kertoa koska käyttöolosuhteet vaihtelevat niin paljon.
Napsauta laajentaaksesi...
Tähän pitää kommentoida että muutoksen suunnasta riippuen tilanne joko huononee tai paranee alkuperäiseen nähden. Nimittäin hyvin harvassa bassoelementissä ripustuksen ja magneettikentän keskikohta on samassa kohtaa. Hyvä tuuri käy niin ikääntyessään elementti muuttuu lineaarisemmaksi kuin uutena.

Jakosuotimien elektrolyyttikondensaattorit vanhenaa väistämättä. Käytti niitä tai ei. Samaten jo mainitut ulkoripustukset bassoissa.
Muovikartiot myös vanhenee eli kovenee jolloin niiden vaste ja suuntaavuusominaisuudet muuttuu.
Auringon valo (UV) kiihdyyttää ikääntymistä moninkertaisesti. Taloa tehdessä kannattaa ottaa ikkunalasit missä on täysi UV suoja. Itse tein näin. Ei vanhene ripustukset eikä haalistu huonekalut ym.
Joskus myös jakosuotimen juotokset voi haurastua lämpötilavaihtelun ja tärinän vaikutuksesta.


Paperikartio rypytetyllä paperisella ulkoripustuksella on pitkäikäisin. Klassinen esimerkki tällaisista on Tannoyn Prestige sarja mikä on sitä ns. old school tavaraa.
Itselle ei olisi mikään este ostaa kaiutinta missä paperikastiot paperi ripustuksella vaikka ikää olisi 40v. Mutta muovikartioisia elementtejä en 20 vuotiasina hyväksyisi jos niiden tarkoitus on toistaa myös keskiääniä.
 
Joskus aikoinaan luin, että laadukkaan kaiuttimen käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Mutta nyt kuin luin nuo aiemmat viestit, tuntuu tuo asia hivenen monimutkaisemmmalta. Itsekin olen pyrkinyt suojaamaan kaiuttimet uv-säteilyltä. En ole kyllä ikinä huomannut korvin kuultavaa huononemista kaiuttimissa ensimmäisen 15 käyttövuoden aikana. 15-25 vuoden välillä kylläkin.
 
Muovit taitavat olla elementeissä ongelmallisempia materiaaleja. Olipa kyseessä tweetereiden muovisten ripustusten tai "damping ringien" koveneminen, elementin ominaisuuksia ei saa vastaamaan uutta ilman alkuperäisiin-specseihin tehtyjä korjaussarjoja, jotka eivät tietenkään saa olla vanhoja. Onneksi esim. johonkin 34mm Audaxiin saa jälleen tällaisia. Ferrofludin pystyy toisinaan vaihtamaan uuteen, toisinaan taas puhekelan keskittäminen ilmaraon puhdistamisen jälkeen on lähes mahdotonta. Kaikenkaikkiaan pitäisin vanhoja domeja em. seikoista johtuen ongelmallisimpina.

Hapertuvien reunusten lisäksi kumireunukset jäykistyvät ajan saatossa... Tosinaan uusia reunuksia saa, mutta hieman arpapeliä tämäkin on. Esim Kef B110 SP1003 ja SP1057 versioisiin myydään yleensä yhtä ja samaa reunusta, vaikka alkuperäinen SP1003:n reunus oli muistaaksen Kurt Mullerin toimittamaa kumista vakiotavaraa ja SP1057:n reunuksen Kef valmisti itse welbexistä. Muovisista kartioista dempaamiseen käytetty dope irtoaa toisinaan. Hankalaksi asian tekee se, että juuri se kalvon takapuolella oleva dope on usein se oleellisempi.

Pahvikalvot taitavat aiheuttaa vähiten ongelmia vanhetessaan. Kosteus on toki pahvisten kalvojen sekä paperisten puhekelanrunkojen vihollinen. Kosteus tekee helpoiten tuhoja juuri hyvälaatuisten vintage elementtien kanssa. Jos puhekelan sovitus magneettiasetelmaan on alunperin tiukka, ei tarvita paljoakaan soikeutta kun jo rahisee... ohessa kuva Wharfedalen Super 12RS DD joka on nähtävästi kärsinyt joskus kosteudesta, vaikka siittä ei muita ulkoisia todisteita olekkaan. Puhekelan sovitus kannattaa testata etenkin herkkien woofereiden (JBL, Altec, Wharfedale...) kanssa, kun taas joidekin AR:n kaltaisten valmistajien wooferit harvoin aiheuttavat ongelmia väljästä ilmaraosta johtuen.

Alnico magneetit menettävät magneettisuuttaan nopeammin ja helpommin kuin keraamiset magneetit. Magneetit voi toki uudelleen magnetisoida, mutta tällaisia laitteita ei taida olla Suomessa. Ja eivät ne puutyötkään niin helppoja ole...

Tarkoitukseni ei ole olla pessimistinen, mutta 30-vuotiaan kaiuttimen saaminen alkuperäiskuntoon taitaa olla melkoisesti haastavampi projekti kuin 30-vuotiaan vahvistimen tai levysoittimen kunnostus. Nykyään saa toki uusia puhekeloja, spidereita, reunuksia, kalvoja jne... joten asiat taitavat olla melkoisesti helpompia kuin esim 20 vuotta sitten. Mutta kotiläksyt kannatta tehdä, eikä "buy it now" nappulaa painaessa kannata ajatella että kyllä se siittä... sanoo harrastaja jolla taitaa olla vähintään 10 keskeneräistä vintage kaiutinprojektia.

Todennäköisesti helpoin tapa aloittaa on etsiä hyväkuntoinen, pahvikalvolla ja tekstiilireunalla varustetulla wooferilla sekä kalvodiskantilla tai compression driverilla ja torvella varustettu vintage kaiutin.

Kimmo
 

Liitteet

  • DSCF0890.jpg
    DSCF0890.jpg
    115,7 KB · Katsottu: 67
iso sanoi:
Tarkoitukseni ei ole olla pessimistinen, mutta 30-vuotiaan kaiuttimen saaminen alkuperäiskuntoon taitaa olla melkoisesti haastavampi projekti kuin 30-vuotiaan vahvistimen tai levysoittimen kunnostus.
Napsauta laajentaaksesi...
+ 1 "Wanha wahvistin ja kontemporaarit kaikattimet." ;)
 
Viimeksi muokattu:
Tossahan mainittiinkin jo nuo elektrolyyttikonkat. Ainakin 20v vanhat HIFI 50/3:set tokenivat konkkarempalla. Ennen uusimista ääni oli jotenkin puuroutunut ja epämääräinen.
 
Mitkähän ovat pa-elementtien todennäköisimmät sudenkuopat "ikuisessa" kestossa? Jos on jo kangasreunus, pahvikartio (luonnollisesti vielä joku kosteussuoja) ja puhekelan runko lasikuitua. Diskantissa on sitten vaihtoehtoina titaanikalvo kaptonkelarungolla ja muovikalvo.

Näkökulmana kotikäyttö.
 
Viimeksi muokattu:
Hermo sanoi:
Mitkähän ovat pa-elementtien todennäköisimmät sudenkuopat "ikuisessa" kestossa?
Napsauta laajentaaksesi...
Magnetshift, polepiecen vieressä olevan rinkulan irtoaminen, jos sellainen on ja yläripustusten jäykistyminen joka johtaa niiden repeämiseen. Tietysti kela voi antaa periksi kuten myös liimat jne, mutta yllä olevat on sellasia mekaanisia vikoja mitä itellä tullu vastaan.
 
Tämän Hiltusen perustelu oli että (kaiutin väsyy noin 10–15 vuoden käytön jälkeen koska) kaiutinelementti on hauras. Eikä tämä ole myyntipuhetta. :)
 
^Tuo oli kyllä hyvin pitkälti höpöhöpöä ja samassa jutussa vielä mainittu vaikea vuosi myynnin osalta.
 
Nikolas sanoi:
Ferrofluid on semmoinen litku joka aikaa myöten muuttuu vähemmän litkuksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Mutta onneksi vissiin sitä hitaammin, mitä enempi sellaista sisältävää käyttää, eli liikunta on diskantillekin hyväksi.

T: Vesku
 
Missä tuo on todistettu että 10-15v vanha elementti on väsähtänyt? Diskantista voi kyllä töhnät kuivua, jos on ferrot. Tuokin taitaa tapahtua enemmän käyttämättömyydestä kuin käytöstä. Nykyisin aika monessa bassossa/keskiäänessä kumireunus, joten senkin voi olettaa olevan pitkä iältään. Jossain 80- ja 90-luvulla käytettiin niitä vaahtomuovisia, jotka hajosivat nopeasti, mutta nämäkin pystyy melkein kaikkiin uusimaan.
 
On kärkevästi kirjoitettu. Onkohan AV-asiantuntija todella sanonut kuten kirjoitetaan vai onko ymmärtämätön toimittaja oikonut puheita. Tai sitten minulla vain väsyy korvat kaiuttimien kanssa samaa vauhtia.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Takaisin
Ylös