Kaiuttimen suunnittelu

  • Keskustelun aloittaja sek
  • Aloituspäivämäärä
S

sek

Käyttäjä
Liittynyt
14.5.2009
Viestejä
39
Kaupunki
Turku
Hei.
Nyt taas kaivataan hyviä ohjeita ja neuvoja.
Mitkä ovat tärkeimmät asiat kun aletaan suunnitella hyvä tasoista kaiutinta. Jätetään kotelon rakentaminen pois.
Esim. mikä on kotelon resistanssi tai miten se määritellään ?
Miten valitaan elementit, mihin arvoihin pitää kiinnittää huomio jne...
Jakosuodin ? analoginen vs digitalinen jne..
No tietysti kotelosta sen verran miten ratkaistaan seisovien äänien ongelma ja ehkä jotain muuta.
 
sek sanoi:
Hei.
Nyt taas kaivataan hyviä ohjeita ja neuvoja.
Mitkä ovat tärkeimmät asiat kun aletaan suunnitella hyvä tasoista kaiutinta. Jätetään kotelon rakentaminen pois.
Esim. mikä on kotelon resistanssi tai miten se määritellään ?
Miten valitaan elementit, mihin arvoihin pitää kiinnittää huomio jne...
Jakosuodin ? analoginen vs digitalinen jne..
No tietysti kotelosta sen verran miten ratkaistaan seisovien äänien ongelma ja ehkä jotain muuta.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaippa se lähtee siitä elementtien laadukkuudesta käyttötarkoitusta ajatellen (pa vai hifi) sekä elementtien sovittamisesta yhteen jakosuotimen avulla. Myös elementtien keskinäinen yhteensopivuus on hyvä huomioida passiiviratkaisuissa, aktiiviratkaisut ovat vapaampia.

Resistanssi tarkoittaa kotelon yhteydessä kotelon vuotamisvastusta. Vuotavia koteloita tehdään yleensä jos halutaan kontrolloida kaiuttimen suuntakuvioita, esimerkiksi kardioidi-suuntakuviollinen kaiutin tehdään tavallisesti vuotavalla kotelolla. Tämä lienee myös ainoa tapa jos elemenettejä on käytettävissä vain yksi.

Elementit valitaan käyttötarkoituksen, preferenssien, budjetin, käytökaistan jne. jne. seikkojen mukaan. Esimerkiksi subwooferiksi voi haluta elementin, josssa on paljon iskupituutta ja kartiopinta-alaa. Passiivijakosuodinta käytettäessä elementtien herkkyys kannattaa olla suurin piirtein sama.

Itselläni on digitaalinen jakosuodin käytössä, koen sen helpottavan harrastusta niin paljon, että en varmaan heti ole luopumassakaan. Passiiviset jakosuotimet on kohtalaisen vaikea suunnitella ilman sitä varten tehtyjä tietokoneohjelmia. Ensialkajan ei ehkä kannata lähteä passiivikaiuttimen rakentamiseen sillä mielellä, että sen tulee soida oikein tai edes kovin hyvin ensimmäisellä jakosuotimella.

Toistettaessa bassotaajuuksia kotelon koko on tärkein kotelon yksittäinen muuttuja. Kotelon koko vaikuttaa bassoilla mm. taajuusvasteen muotoon ja herkkyyteen. Ylemmillä taajuuksilla (> 150hz?) kotelon etulevyn leveys ja korkeus ja terävät kulmat vaikuttavat toistoon. Myös kotelon rakennusmateriaalilla on merkitystä toistoon, sillä kotelo soi yleensä jokin verran "mukana" eli värittää ääntä omalla tavallaan. Palstan gurut varmaan osaavat neuvoa tarkemmin.
 
Edellisen kirjoittajan viestiin jatkeeksi:

Mikä on tavoitteesi? Kaupallinen tuote vai omaksi iloksi harrastelu?

Onko erityisosaaminen nimimerkin mukaisesti puutöissä eli koteloissa ja viimeistelyssä? Jos tavoitteena on luoda kaupallinen mallisto, kannattaa ulkoistaa suunnittelu. Maassamme on niin kilpaillut markkinat kaiuttimien osalta, että vain jokin uusi ja innovatiivinen tuote omaa mahdollisuudet menestyä.

Sen sijaan jos yrityksesi mahdollistaa pienerien tekemisen edullisesti, saattaa harrastajien suunnittelemille malleille olla pienimuotoista kysyntää.

Jos ihan vakavasti haluat suunnitella kaiuttimen, niin mm. kansalaisopistoilla yms. on tarjolla kursseja. Itse en löytänyt Liedon kurssiesitteestä kuitenkaan yhtään syksylle 2010. Ehkäpä aluksi kannattaa tehdä vaikka jokin valmiiksi suunniteltu kokonaisuus, jotta saa käsityksen eri osatekijöistä. Samalla kannattaisi ehkä lukaista jotakin, vaikka:http://www.amazon.com/Loudspeaker-Design-Cookbook-Vance-Dickason/dp/1882580109.
 
jos harrastajalla/jilla on hiukan malttia niin olen tuomassa koko behringer torvirakennus sarjan kaikki salaisimmatkin osat kaikille köyhille julkiseksi. äänenlaadun taso on enemmän kuin uskotkaan. kovaääniseni on behringer 2031a mallisista aktiivikovaäänisistä irrotettu uusi tuote (noin. 400 e pari hinta). kasattu uusiin mdf levyihin ja uusille mitoille. ja ostettu pientä sälää sekä torviosat sun muut sälät jotka jäävät reilusti alle 100 euron. mahdollisesti jopa 50 euron.

jos kelpaa... niin palaan asiaan kun olen vielä hiukan kerännyt tietoa kuvattavaan muotoon jaettavaksi koko kansankesken. :)

se joka kasaa kyseisen kaiuttimen itselleen tulee ""automaattisesti superkorvaksi"". sen annan käsi sydämellä lupaukseksi joka ainoalle hifi harrastaja ihmiselle! ja se tulee kuulemaan lähes kaiken oleellisen ja vähän enemmänkin.

jos siis kiinnostusta rakenteluun löytyy... :D ;) :) :) :)

tämä kaikki tieto tulee täysin ilmaisena lahjana kaikille hifi janoa oleville harrastajille !


ystävällisin terveisin behrelec31. :)
 
^Tuleeko sarjan mukana myös mittaustulokset? Modatun diskantin etäisyys bassokeskarista on huomattavasti suurempi, joten jakotaajuuden alueella voisi olettaa olevan jotain mutkaa, mikäli Behringerin alkuperäistä jakosuodinta ei ole modifioitu. Lisäksi diskanttitorven muoto on sellainen, että siinä voisi olettaa olevan jonkinasteista resonanssia ylemmillä keskikäänillä.

Voisit pyytää vaikka jotain harrastajaa käymään tekemässä mittaukset kaiuttimellesi. Tämän jälkeen tuo torvirakennussarja saattaisi olla suurempi menestys muiden harrastajien keskuudessa.
 
ole huoletu jyrki h. mittauksia ei tosin ole. luotan behringerin vahvistin testeihin sen osalta mitä ne ovat itse antaneet aikoinaan tuotteestaansa. kaikki tämä työ on ainoastaan viritetty korvilla kuntoon hartaudella ja syvällä intohimolla noin 3 -vuoden ajan, ja lähes melkein päivittäisellä testauksella. mutta korvillasi huomaat lopulta kuinka saundi on super yhtenäisen vakaa. super kuultava ja kiitettävän kiinteä ja holografimainen. vekkejä aina on toki myönnän, mutta kuuletko niitä häiritsevänä onkin se kysymys johon itse en voi antaa vastausta. takaan että saundi on enemmän kuin monen 10 000 euron hintaisen kovaäänisen lopputulos ;) :D :D :D :D :D

hienoviritykssä annan toki ohjeita torven suunnittelun osalta sen tiedon joka harrastukseni osalta on kokemukseeni kantautunut. pyydän rehellisyyttä ja aitoa kiinnostusta omaavilta hekilöiltä asiallisia kysymyksiä.

tässä vielä viimeisiä piirrustus mittaus kuvia piirtelen gimpillä. linus koneellani. joka on hiukan työlästä koteloiden mitoista. muut tiedot onkin jo pääsääntöisesti kasassa. mutta vahvistimen osalta puuttuu hiukan kuvia sisältä että hiukan pikku sälätietoa sieltä.



ystävällisin terveisin. behrelec31 ;)
 
Gimp on valokuvankäsittelyohjelma. Linuxille löytyy oikeita piirto- ja suunnitteluohjelmia ilmaiseksi.
 
sorry oon jo liian pitkällä tässä asiassa. en vaihda muuhun ohjelmaan enään. on tää gimp kuminkin aika rasittavan hankala ohjelma totta vieköön.
ystävällisin terv. behrelec31
 
Hei

Kysymys on harrastuksesta, ei tässä vaiheessa ainakaan kaupallisesta tuotteesta. Toki jos lopputulos on onnistunut ja siitä saa kehuja tutuilta, sukulaisilta jne. niin onhan se mukavaa.
Tarkoitukseni on vain päästä alkuun kaiuttimien suunnittelun kiehtovaan maailmaan, oppia sen sielunelämää ja mikä vaikauttaa mihinkin.
Koteloita osaan rakentaa kyllä niitä on mennyt myyntiin astikin muutamilla todella tunnetuilla tuotemerkeillä mutta se siitä.
Kaikki tieto jopa murunenkin on tervetullut.
Valitettavasti ainakaan täällä Turun seudulla en tiedä yhtään tahoa joka järjestäisi kaiuttimen suunnittelukurssia.

Olisikin mielenkiintoista tietää ketä alan harrastajia asustelee Turussa ja ympäristökunnissa, mitä kautta saisi yhteyden kyseisiin henkilöihin ?

Onko Turun alueella aktiivista toimintaa jos on niin laittakaa tietoa tulemaan.

DIY terveisin SEK
 
Heips.
Eli ainakin kaksi minun lisäksi, missäpäin Lietoa jparvio majailee jos sopii udella ?
Käyn asemalla tyttären luona mm. eilen viimeksi.
 
sek sanoi:
Valitettavasti ainakaan täällä Turun seudulla en tiedä yhtään tahoa joka järjestäisi kaiuttimen suunnittelukurssia.
Napsauta laajentaaksesi...
Työväenopistolla oli jokunen vuosi sitten kaittimenrakennuskurssi. Muistaakseni kurssi alkoi teorialla, jonka kuluessa jokainen teki omat suunnitelmat, jotka sitten toteutettiin. Tuosta taisi olla silloin Hifilehdessä (vai Hifimaailma) jokin artikkelikin.
 
Heips !
Mitä kaiuttimien suunnitteluun tarkoitettua softaa suosittelette aloittelijalle ?
Haluaisin suunnitella mahdollisimman hoikan kaiuttimen missä ajattelin käyttää ns. kavennettuja elementtejä.
Mistä löytyisi hyviä ja kohtuuhintaisia "elukoita"

Terveisin SEK
 
Hep.

www.ijdata.com
LspCAD versio 5 on ollut mulla käytössä.
www.linearteam.dk
WinISD on poikkeuksellisen kiva softa koteloitten simulointiin, vaikka onnistuuhan se LspCAD:illakin.

Mä suosittelisin kokeilemaan ensin jotain yksinkertaista pientä rakennetta. Suunnittelu menee vaikeaksi, jos teitä ja muuttujia on liikaa. Mä alottaisin 5" perusbassolla (ei metallikartioita, vaan paperia/muovia) varustetulla 2-tie refleksikoteloidulla kajarilla. Rakennetta voi myöhemmin sitten laajentaa lisäämällä elementtejä 2,5 tie, tai pystysuuntaavammaksi linjaksi. Passeli elementti tähän on mm. Peerless SDS sarjalainen malli 830656. (Kaivannee kyllä vähän isompaa koteloa, kuin muut vastaavan kokoiset.) Sopiva pari tuon diskantiksi voisi olla Wavecor TW030WA02. (En ole kokeillut, mutta vaikuttaisi ihan lupaavalta.)

Hauskaa, että joku vielä kiinnostuu kaiuttimien suunnittelusta. Tahtoo harrastajakunta vaan viritellä laajakaistoja baffeleihin, tai jonkun muun suunnittelemiin koteloihin.

- F
 
Terve PowerDriver

Kiitoksia tiedoista.
Jep mielelläni suunnittelen kaiuttimia, kunhan vain oppis tulkitsemaan noita elementtien "käppyröitä ja vesiputouksia" jne.
Aluksi kun tietäis mitkä ovat tärkeitä arvoja ja miten niiden muutos vaikutaa kaiuttimeen sekä löytää sopiva kaveri jo valitulle "elukalle"
eli mihin juttuun pitää kiinnittää huomio.

Terveisin SEK
 
Myöhäisiltaa.

Se Tuomelan kirja aiheesta on kyllä hyvä. Se selventää paljon paljon asioita. Ennenkaikkea niitä perusasioita, jonka jälkeen ymmärtää paljon enemmän muutakin informaatiota aiheesta.

Kaiutinsuunnittelussa vähän kaiken pitäisi natsata elementtien välillä yhteen. Huomiota voi kiinnittää suuntaavuuteen, säröön, tehonkestoon jne... Oliko se nyt Koponen, joka esitti vastikään astetta fiksumman lausunnon siitä, että toisto on miellyttävimmillään, kun kokonaisuus on yhtenäinen.

- F
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös