Kaiutinkoteloiden ominaisuuksia

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
15 027
Kaupunki
Tampere
Yleisesti juttuja mitä pikkuviilauksia kaiuttimiin voi tehdä ja suunnittella tehtäväksi kaiuttimien rakennusvaiheessa. Ja tietysti niiden teoreettiset + käytännön vaikutukset. ( En tarkoita nyt ominaisuuksia tyyliin kuinka pitkän refleksiputken laitan Pöörless elementille. :D )

- materiaali
- materiaalin paksuus
- vaimennusaineen laatu + määrä (sijainti)
- bitumointi
- refleksiputken sijainti (ja määrä)
- hiekkakammiot
- sisäpintojen "kuvionti" (tasaiset pinnat minimiin)
- aallonmurtajat (seisovat aallot pois)

Omia mietteitä :

* refleksiputkia ehkä useampi kuin yksi (bassotason tuunausmahdollisuus)
* jos kotelo on kapea niin kannattaako sivuseiniä vaimentaa? (estääkö virtausta kartiosta taaksepäin?)
* pystysuuntainen aallonmurtaja (kuten HM97) voisi olla asiaa, tukee myös
* massiivinen etulevy jotta diskantti on vakaana ja värinättömänä (jopa diskantin vaimennus jotenkin?)
 
alspe sanoi:
Omia mietteitä :

* refleksiputkia ehkä useampi kuin yksi (bassotason tuunausmahdollisuus)
* jos kotelo on kapea niin kannattaako sivuseiniä vaimentaa? (estääkö virtausta kartiosta taaksepäin?)
* pystysuuntainen aallonmurtaja (kuten HM97) voisi olla asiaa, tukee myös
* massiivinen etulevy jotta diskantti on vakaana ja värinättömänä (jopa diskantin vaimennus jotenkin?)


Eräs englantilaisvalmistaja (Roksan) katsoi 80-luvulla että diskanttielementin eristäminen varsinaisesta baffelista voisi olla hyvä idea.
darius02.jpg

Maailma ei välttämättä tallannut polkua heidän ovelleen juuri tuosta syystä, mutta olen antanut kertoa itselleni ettei Darius ollut ollenkaan hullumpi kaiutin. Ja vastaava idea on sittemmin pintautunut ainakin Mordaunt Shortin ja Naimin kaiuttimissa.
 
Mallas sanoi:
Ja vastaava idea on sittemmin pintautunut ainakin Mordaunt Shortin ja Naimin kaiuttimissa.

Audio Physic Kronoksessa käytetään vastaavaa periaatetta. Diskantti on kuminauhojen varaan ripustettu keskiäänisen eteen.
 
alspe sanoi:
- vaimennusaineen laatu + määrä (sijainti)
- bitumointi
- refleksiputken sijainti (ja määrä)
- hiekkakammiot
- sisäpintojen "kuvionti" (tasaiset pinnat minimiin)
- aallonmurtajat (seisovat aallot pois)

Vaimennusaineen laatua ja määrää olen viime aikoina pohtinut mutta akustiikkaprojektin näkökulmasta... Jos siis kaikki mitä voidaan on kajarin ulkopuolella tehty, niin sitten pitää mennä kajarin sisälle: Voisiko kajarin sisällä käyttää ekoföönin tapaista akulevyä heti elementin takana imaisemaan huutavasta keskialueesta muutaman desibelin veke?

Noin muutoin kannattaa suosia vinoja tai kaarevia pintoja tai ainakin välttää saman suuntaisia vastakkaisia pintoja resonanssien vuoksi. Akustiikkaratkaisuista voisi apinoida myös tuon diffuusori-idean kajarin sisälle. Suoralle pinnalle jokin QRD-tyyppinen ratkaisu ja muuten sopivasti täyteen vanua. Toimiskohan ???
 
Jos puhutaan tavallisista suljetuista ja refleksikoteloidusta niin en ole itse huomannut suurempaa eroa vaimennusaineissa. Ylivoimaisesti suurin ero on tullut aineen määrällä.
Torvikoteloissa sitten huomattavasti monimutkasempi juttu kotelon rakenteen ja toimintaperiaatteen vuoksi ja vielä jos on kyseessä ohut paperikartio josta tulee helposti heijasteäänet läpi.

Elementin reiän ympärys takana kannattaa suurentaa mikäli on paksu etulevy ja etenkin jos on laajakaistaelementti kyseessä.

Elementin kiinnittämiseen kunnon iskumutterit:
http://www.nutserts.co.uk/images/Insert Nut Type B.png
 
Olisi hyvä jos kaikki elementit olis erillään modulaarisina. Tulevissa projekteissa(kun vauhtiin pääsee) voi yhdistellä moduuleja. Jakosuotimet kotelon ulkopuolella takana.

Keksii sitten miten modulit sopivat toisiinsa visuaalisesti.

Itseäni kiinnostaa erityisesti tällähetkellä kukkaruukkuun rakennettu subbari. Tarkoitus laittaa 10-tuumainen suljettuun. Mitään bitumeja en laita, haluan kokea sen raakana. Ostin n.40 l sylinterin mallisen ruukun koska toivon että se ei resonoi. Koputtelin niitä siellä kaupassa. Ostin epoxia Biltemasta se ei maksa siellä juuri mitään niin liimaan vanerietulevyn kiinni keramiikkaan. PS. Plantagenissa ja Bauhausissa on ISOJA ruukkuja

Keraaminen kotelo voisi olla hyvä kaikkiin kaiuttimiin, ruukkuja on niin tuhannen mallisia
 
alspe sanoi:
* refleksiputkia ehkä useampi kuin yksi (bassotason tuunausmahdollisuus)

Useampi refleksiputki antaa mahdollisuuksia. Juju on refleksiaukkojen virittämisessä eri taajuudelle, eli tekemällä kaksi eri pituista refleksiputkea ... Sulkemalla niistä jomman kumman tai molemmat tai jättämällä molemmat auki, saa toteutettua jo neljä erilaista koteloviritystä. Kannattaa harkita tätä jos hakee kaiuttimelle monikäyttöisyyttä. Siis niin että toimii sekä betonibunkkerissa/seinän lähellä (putket suljettuna), että kevytrakenteisessa puutalossa ja jää vielä pari välivaihtoehtoakin.

Mielessä pyörii suunnitelma n. 70 litran koteloista kaksilla refleksiputkilla: Ensimmäinen putki viritetty 39 Herziin (loivasti laskeva vaste), toinen 43 Hziin ja yhteisvaikutuksesta (molemmat auki) virityksestä tulee n. 59 Hz (jyrkkä lasku). Näitä aukkoja vois tietty tulpata ristikkäin vasemman ja oikean kajarin kanssa jos kuuntelet etupäässä vinyylejä... (vinyyleillä alimmat bassot soi aina yhtaikaa molemmissa kanavissa). Eli niin, että vasemmasta tulppaat sen lyhemmän kanavan ja oikeasta pidemmän kanavan. Saat BR-idean toimimaan näin laajemmalla alueella. Toimiskohan käytännössä ???

Tuo ei häirinne stereokuvaakaan (ainakaan vinyyleillä) koska bassoja on tuolla taajuudella lähes mahdoton paikantaa.
 
Eikö jossain WLM mallissa ollut ns. liukuva refleksiputki jonka pituutta säätelemällä voidaan vaikuttaa taajuusalueeseen?
Ei tuollaisen liukuputken tekeminen ja asentaminen mikään mahdoton tehtävä ole itsekään?
 
woohoo sanoi:

Jos tuon kaksiputkisen refleksikotelon teet siten, että molemmat putket on yksinään viritetty eritaajuuteen, niin teeppä putkien vasteista ja kokonaisvasteista hyvät mittaukset. Kiinnostaisi nähdä. Pelkäänpä vain, että eri taajuuteen viritetyt putket alkaa sotimaan toisiaan vastaan ja toinen saattaa muodostua hallitsevaksi viritykseksi. Useampiputkinen toimii kylläkin, jos kaikki putket on samanlaisia.
 
Lobotomy sanoi:
Jos tuon kaksiputkisen refleksikotelon teet siten, että molemmat putket on yksinään viritetty eritaajuuteen, niin teeppä putkien vasteista ja kokonaisvasteista hyvät mittaukset. Kiinnostaisi nähdä. Pelkäänpä vain, että eri taajuuteen viritetyt putket alkaa sotimaan toisiaan vastaan ja toinen saattaa muodostua hallitsevaksi viritykseksi. Useampiputkinen toimii kylläkin, jos kaikki putket on samanlaisia.

Kaksi eri rööriä on sama kuin LC, jossa kaksi kelaa rinnan.
 
Viime vuosituhannella kun enemmän subbarien kanssa leikin, huomasin että täyteen lasivillaa kevyesti täytetty kotelo antoi tukahtuneen basson.

Nyt kun rakensin kaksitiekajarit niin laitoin villaa mahdollisimman vähän (pitkän kotelon päätyihin tiukkaan sulloen). Seisova aalto tapetaan villan sijasta kaapin muodolla. Aalto syntyy pelkästään pisimpään mittaan. Kanavan pitää olla suippeneva ja elementti ei saa olla sen päissä eikä keskellä. "Aallonmurtajat" auttanevat keskitaajuuksilla vain.

Epoxilla voisi liimata kivilaatan sisäpuolelle, jos on iso tasainen pinta. Ei se laatta putoa epoxi pitää kuin tauti
 
inconnelli sanoi:
Eikö jossain WLM mallissa ollut ns. liukuva refleksiputki jonka pituutta säätelemällä voidaan vaikuttaa taajuusalueeseen?
Ei tuollaisen liukuputken tekeminen ja asentaminen mikään mahdoton tehtävä ole itsekään?
Onhan noita liukuvia pukia ollut saatavilla, kai vieläkin. (Ljudia, Biltema?) WLM Divassa ei ole liukuvaa refleksiputkea. Siinä on kolme mahdollisuutta (neljäs on tukkia putki): pitkä putki, lyhyt putki tai ilman putkea.
 
Suippeneva kotelo on toki hyvä yleisvaimennin kaikille taajuuksille, mutta sen rakentaminen on vähän hankalaa. Kaiuttimesta tulee vähän oudon näköinen myös. Aallonmurtajalla (jos se on riittävän massiivinen) pääsee varmaan samaan tulokseen. Metsään voi mennä siinäkin.

Noissa säädettävissä refleksiputkissa ihmetyttää tiiviys. Kaipa ne on tiiviitä.
 
Ozzy sanoi:
Noissa säädettävissä refleksiputkissa ihmetyttää tiiviys. Kaipa ne on tiiviitä.

Varmasti voi rakentaa tiiviitä liukuvia putkia.
Tehdäänhän hydraulisia työsylintereitäkin ja niissä on työpaine yli 100bar?
Ei noissa bassorefleksikoteloissa pitäisi paljon painetta olla joten vähempikin tiivistys pitää ilman ylimääräisiä suhinoita.
 
woohoo sanoi:
Useampi refleksiputki antaa mahdollisuuksia. Juju on refleksiaukkojen virittämisessä eri taajuudelle, eli tekemällä kaksi eri pituista refleksiputkea ... Sulkemalla niistä jomman kumman tai molemmat tai jättämällä molemmat auki, saa toteutettua jo neljä erilaista koteloviritystä. Kannattaa harkita tätä jos hakee kaiuttimelle monikäyttöisyyttä. Siis niin että toimii sekä betonibunkkerissa/seinän lähellä (putket suljettuna), että kevytrakenteisessa puutalossa ja jää vielä pari välivaihtoehtoakin.

Mielessä pyörii suunnitelma n. 70 litran koteloista kaksilla refleksiputkilla: Ensimmäinen putki viritetty 39 Herziin (loivasti laskeva vaste), toinen 43 Hziin ja yhteisvaikutuksesta (molemmat auki) virityksestä tulee n. 59 Hz (jyrkkä lasku). Näitä aukkoja vois tietty tulpata ristikkäin vasemman ja oikean kajarin kanssa jos kuuntelet etupäässä vinyylejä... (vinyyleillä alimmat bassot soi aina yhtaikaa molemmissa kanavissa). Eli niin, että vasemmasta tulppaat sen lyhemmän kanavan ja oikeasta pidemmän kanavan. Saat BR-idean toimimaan näin laajemmalla alueella. Toimiskohan käytännössä ???

Tuo ei häirinne stereokuvaakaan (ainakaan vinyyleillä) koska bassoja on tuolla taajuudella lähes mahdoton paikantaa.

Tätä itsekin olen miettinyt. Mutta enpä usko... Mitä jos virittäisi subbarin vaikka kymmenelle eri taajuudelle, saisiko silloin kokonaan säröttömän subin? :D Kartio ei liiku yhtään, ilma tulee milloin mistäkin putkesta. Mittauksien avulla tuo olisi hyvä ja helppokin selvittää. Epäilen, että tulos on huono. Toisen putken viritystaajudella toinen putki on vain aukko jolloin koteloon ei synny tarvittavaa painetta. Ehkä...
 
Taitaapi vaan olla niin, että yhden elementin refleksisubilla on 1 resonanssitaajuus kerrallaan, vaikka sata putkea laittais :D
 
Samppo sanoi:
Jos puhutaan tavallisista suljetuista ja refleksikoteloidusta niin en ole itse huomannut suurempaa eroa vaimennusaineissa. Ylivoimaisesti suurin ero on tullut aineen määrällä.
Torvikoteloissa sitten huomattavasti monimutkasempi juttu kotelon rakenteen ja toimintaperiaatteen vuoksi ja vielä jos on kyseessä ohut paperikartio josta tulee helposti heijasteäänet läpi.

Elementin reiän ympärys takana kannattaa suurentaa mikäli on paksu etulevy ja etenkin jos on laajakaistaelementti kyseessä.
Elementin kiinnittämiseen kunnon iskumutterit:
http://www.nutserts.co.uk/images/Insert Nut Type B.png
Jo 70- luvun alussa aukko kartioitiin sisällepäin, täällä päin.
 
ealab: se on hyvä, kovin usein vaan näkee ettei asialle ole tehty mitään
 
Apropoo sanokaas miten tiheään ja miten sisätuenta kannattaisi tehdä? Kääntyyhän se kuitenkin kotelopöntössä jossain vaiheessa itseään vastaan jos siellä on ihan sikinsokin rajattomasti puutavaraa eli missä toimiva kultainen keskitie menee?
 
Back
Ylös