D
Deleted member 7852
Eli pitäiskö haarukat juottaa 99,9% kuparikaapeliin vai riittääkö puristusliitos? Millä juotan, jos juotan? Nää ei siis mahdu raakana tonne Maggien terminaaleihin.
D
Deleted member 7852
No hitsi ku kerkisin jo puristaa noi haarukat kiinni enkä millään viitsi purkaa näitä päitä uudestaan. En sano mikä kaapeli, mutta kerroksia ja eristeitä on enemmän ku tarpeex, jotain 6x8.
Juota vaan! On aina parempi, kuin pelkkä puristusliitos. Juoteaineena voit käyttää mitä vain juotostinoja. On kyllä saatavana Sn/Ag- seoksia ja käyttöturvallisia Sn- juotteita, ilman lyijyä. Juota hyvin, että juote imeytyy kapillaarisesti ja tasaisesti.
P
Pasi Karhunen
Kyllähän juottaa voi, mutta kannattaa olla tarkkana tinan määrän kanssa ettei laita liikaa, ts. tinaa vain liitos kohtaan. Jos tina imeytyy kovin pitkälle kaapeliin, voi käydä niin hassusti että kaapeli napsahtaa poikki kuin tulitikku. On asiasta valitettavasti omakohtaista kokemusta 
t: Pasi
t: Pasi
Ja tuohon sitten asialliset perustelut! ??? Itse perustelen sillä, että puristusliitoksessakin Cu hapettuu ja saa aikaan äänentoistollisia johtavuusongelmia. Siinä, missä paljas johdinliitos yleensä. Nämä pystyn perustelemaan raskaammankin esimerkin kautta.
ealab sanoi:
Puristusliitoksessa kontaktipinta ei hapetu lainkaan vaan säilyy täysin muuttumattomana. Toki erilaisia materiaaleja puristettaessa yhteen voi tapahtua ajan myötä materiaalien siirtymistä (esimerkiksi Tyco electronicsin sivuilta löytyy tästä tutkimusraportti), mutta en pitäisi sitä välttämättä suurena ongelmana.
Juotettaessa rajapinta on jo uutena hieman heikko, ja se huononee ajan myötä kun tinalla liitetään jalompia metalleja (yleensä kulta ja hopea). Hyvä juotos on kuitenkin aina hyvä juotos, ei siinä mitään. Kumpaakin kannattaa käyttää, mutta puristusliitos ei ole huonompi.
Huomautan vielä, että puristusliitos on teknisesti hankala toteuttaa ilman sopivia työkaluja. Puristusliitos ei siis tarkoita, että laitetaan kuparihaarukkaan johdin sisään ja nuijitaan liitin lyttyyn vasaralla tai pihdeillä.
Pitää olla oikea puristustyökalu ja sopiva paine materiaalille.
John Dunlavy noita liitoksia aikoinaan mittasi laboratoriotason mittarilla (resistanssierot ovat liian pieniä tavallisille yleismittareille) ja totesi, että puristusliitoksen resistanssi on pienempi kuin juotetun.
Kaikki on kyllä suhteellista. Myös puristusliitosten käyttöpaikat. Voidaanko sanoa, että kotikäytössä puristusliitos ei vanhene siinä, missä muu paljasjohdinliitos. Esim. naparuuvin alla, tai banaanissa. Varsinkin raskaammissa käyttöolosuhteissa rupeaa löytyä viallisia puristusliitoksia. Autot ovat tällaisia. Näissä huonontuneet liitokset on saatu "päivitettyä" juottamalla. Siis palautettua alkuperäinen johtokyky. "Jussi" tuskin on mittaillut vanhoja. Uudet ovat oma lukunsa. Ja nyt kyse oli juotetusta puristusliitoksesta. Sitä ei juotos huononna.
D
Deleted member 7852
Jani P sanoi:
Jos kerta Dunlavy ei juota ni en sit minäkään.
Mitä juotostina tekee liitoksessa. Siis muuta, kuin estää mahdollista hapettumista. Ja lisää mahdollista kontaktipintaa. Eiköhän ne ole hyviä asioita. Voisihan hapettumista estää vaikka epoksoinnilla. Nämä ei ole uskon- tai mielipideasioita. Joten enemmän asiaperusteluja varsinkin juotosta vastaan. Luitteko edellisen viestini ajatuksella. Jos juotos on huono asia, niin miten toimivatkaan vahvistimenne piirilevyt?
Ps. Joskus taannoin markkinoilla oli telkkareita (merkki: Temp), joissa ei ollut juotoksia. Liitokset olivat " hitsattuja". Toimivat missä ja mitenpäin vaan.
Ps. Joskus taannoin markkinoilla oli telkkareita (merkki: Temp), joissa ei ollut juotoksia. Liitokset olivat " hitsattuja". Toimivat missä ja mitenpäin vaan.
ealab sanoi:
Juotos ei ole huono asia, eikä kukaan niin varmasti väittänytkään. Se on useimmiten ainut järkevä tapa liittää komponentteja toisiinsa sähköisesti.
Jos kuitenkin voidaan käyttää puristusliitosta, niin se on ehdottomasti kestävämpi ja sähköisesti parempi tapa.
Jos hapettuminen on ongelma, niin puristus on toki suojattava erikseen siinä missä juotoskin. Hapettumista tapahtuu myös useimpien eristeidenkin läpi.
Materiaalitekniikan asiantuntija en ole, mutta jos aihe kiinnostaa niin näyttää löytyvän paljon asiaa google scholarilla. Suurin osa vaatii harmi kyllä IEEE-tunnuksia (ei satu olemaan minullakaan). Ehkäpä joku kaveri opiskelee ja voi hakea sinulle haluamasi artikkelit?
Katsoin vielä nopeasti netistä, ja löytyi tämmöinen ilmaiseksi saatava artikkeli, joka minusta kuvaa asiaa aika hyvin:
http://www.virginiawind.com/tips/060801_01.asp
Ja kuten aiemmin tuli esille, kummallekin tavalle on oma paikkansa ja kumpikin täytyy tehdä huolella ja oikein.