jiteko sanoi:
Olen ihmetellyt miten kaapelit voivat vaikuttaa ääneen. ....
Miten kaapeli siis muokkaa ääntä ja miksi se sen tekee?
Seuraavat asiat pohjautuvat omiin kokemuksiini asiasta:
Olen jonkinverran ihmetellyt samaa; eli miksi pienet kaapelinpätkät vaikuttavat kuultavaan ääneen jonkinverran. Asiassa on tietysti monta näkökulmaa, mutta tässä on niistä nyt yksi. Ensinnä se subjektiivinen puoli.
Havaitsin aikoinaan selkeästi kaapelin vaikutuksen kun minulla oli marantzin pm6000 stereovahvistin joskus vuosia sitten, ja sillä parina 45/3-kaiuttimet. Kaiutinjohtoa oli välissä reilusti, muistaakseni noin 10m per puoli (10m kaiuttimelle + 10 m takaisin siis, yhteensä siis 20m johdinta per kaiutin). Letku ei ollu kaikkein ohuinta, mutta ei paksuintakaan jollen väärin muista niin kuparin poikkipinta-ala oli 1.5mm2 per johdin. Joskus sitten vaihtelin hieman huoneen järjestystä ja vahvistin siirtyi kaiutinten väliin, jolloin johtoa jäi pitkät pätkät ylimäärin. Puolitin siis sitten kaapelit pituuden suhteen, ja kytkin pätkät rinnakkain. Tuloksena näinollen efektiivisesti 3mm2 johdinpari jonka pituus 5m per puoli. Johdinresistanssi putosi siis yhteen neljäsosaan alkuperäisestä. Hämmästyin hieman kun basso kuulosti kaiuttimista nyt selkeästi kiinteämmältä, vähemmän pyöreältä, ja vieläpä varsin selkeästi. Opin että sarjaresistanssi kaapelissa tekee pahaa bassontoistolle.
Tämä onkin sitten subjektiivisesti suurin ero mitä olen koskaan kaiutinkaapeleissa kuullut. No, ehkä lähtötilannekin oli melko hyvä parantamiselle. Edelleen kaapelin lyhentäminen lähes puoleen pituudestaan ja vahvuuden tuplaaminen (ostin oikein lisää johtoa) ei sitten enää kuulunutkaan äänessä niin selkeästi. No ehkä vahvistinkin alkoi rajoittaa siinä suhteessa aika kovasti.
Kului vuosia, ja kaiuttimet niinkuin myös vahvistimet vaihtuivat. Kokeilin siinä sitten kaikenkarvaisia kaapeleita aina toisinaan (lähinnä siis kaiutinkaapeleita), joista suurin osa erilaisia itsetehtyjä letkuja. Mukana myös ne kuuluisat cat-5 -kaapelit. Varmasti riittävästi kapasitanssia jos sitä tahtoo.. Mutta kun riittävän vahvat johdot tuntuivat aina toimivan täsmälleen yhtä hyvin kuin muunkinlaiset johdot niin kokeilut jäivät sitämyötä vähemmälle ja vähemmälle. Nykyisin kaiutinkaapeleina on bassolle ne aikojen alusta käyttämäni hieman liioitellun vahvuiset johtimet edelleen käytössä. Pituus on tosin nipinnapin 2m. Tällä hetkellä on yläpäälle johtimena samaisen pituinen pätkä qed silver anniversary kaapelia, per puoli. Se oli nättiä johtoa, ja sain siihen hyvät liittimet sopuhintaan. Vähän vahvempaa olisi saanut olla ehkä..
Jos jonkin on varmaa niin se on se, että kun johtimen pituus lähenee niin nollaa, niin samassa suhteessa vähenee myös sen vaikutus (sähkö)piirissä - ja siten (ainakin jotakuinkin samaa tahtia) myös äänellisesti. Onhan selvää että kaapeli jota ei ole, ei vaikuta lainkaan.
Se siis kaiutinkaapeleista. Voisihan siihen tilalle jotain taas kokeilla, mutta kun ne erot aiemminkin ovat olleet joko niin pieniä, että niiden kuulemista pitää pinnistellä (=ei vaihtamisen arvoista) tai sitten niitä ei ole ollut. Eroa siis kyllä on. Jos pitää vastata kyllä vai ei, sanon kyllä. Määrällisesti kyse on vaan ollut niin pienistä eroista, että en ole siitä sitten kovin inspiroitunut ollut mitään muutoksia tekemään.
Tässä viimevuosina olen kokeillut useampia erilaisia välikaapeleita. Niitä kuitenkin parissakin välissä tässäkin laitteistossa on. Niissä erot ovat olleet kautta linjan hyvin pieniä minun subjektiivisen näkökulmani mukaan. Testissä on siis ollut hyvin erilaisia, koaksiaalisia, triaksiaalisia, perinteisiä merkkejä, tuntemattomampia merkkejä jne. Välikaapeleissakin olen kyllä löytänyt kaksi erittäin hyvin toisistaan erottuvaa kaapelia. Toinen kuulostaa utuiselta ja mössöiseltä, toinen ei niinkään diskanttimäärällisesti suuremmalta, mutta laadullisesti selkeästi paremmalta - selkeämmältä. Nämä kaksi johtoa edustavat välikaapeleina suurinpia löytämiäni eroja, ja nämä erot painottuvat kuuloalueen keski- ja yläpäähän. Bassoalueella en ole välikaapeleista puhuttaessa havainnut eroavaisuuksia.
Nuo siis subjektiivisia havaintoja. Seuraavaksi tekniikan puolta, jotka siis lähinnä sivistyneitä arvauksia.
Ainakin osa kaiutinkaapeleiden eroista selittyy aivan perustavanlaatuisilla seikoilla. Ensinnäkin voisi pohtia tarvitseeko kaiutinkaapelia pohtia siirtojohtona. Siirtojohtomalli on:
Koodi:
---R--L--+-+--R--L--+-+----
| | | |
C G C G
| | | |
---------+-+--------+-+----
Kautinkaapelin pituudeksi voi olettaa vaikkapa 5m. Vaihenopeudesta ei ole tietoa, mutta oletaan turvallisesti vaikkapa 0.25*c0, jossa c0 on signaalinopeus tyhjiössä, a.k.a. valonnopeus, kun er = 1 ja ur = 1. Oletus on niinsanotusti varmanpäälle. Aallonpituus 20Khz:llä olisi 3750m ja kaapelin sähköiseksi pituus näinollen 0.001 astetta. Jännite on siis hyvin suurella tarkkuudella sama joka kohdassa johdinta, ja lisäksi häviökonduktanssi (eristeen johtavuus) on näillä taajuuksilla niin pientä (< 1 uS luokkaa), jolloin mallia voidaan varmuudella yksinkertaistaa:
Koodi:
--R--L--+-----
|
C
|
--------+-----
Sarjaresistanssin vaikutuksen kuulee ehkä selkeiten näistä kolmesta: vahvistimen kontrolli huononee bassokartioon. Voisi tietysti laskea miten paljon vaikuttaa tyypillisessä kaiutinkaapelissa olevat induktanssit ja kapasitanssit, mutta luokkaa 200Hz taajuudella veikkaan vaikutuksen olevan aika pieni. Tämän voisi tietysti joku huvikseen selvittää..
Sen sijaan ylemmillä taajuuksillä C ja L alkavat vaikuttaa, koska kaiutin on kompleksinen kuorma. Sopivassa tilanteessa johto voi parantaa vahvistimen ja kaiuttimen välistä tehosovitusta. Toisinsanoen esim kaapelikapasitanssi kompensoi osan kaiuttimen induktiivisesta impedanssista korkeilla taajuuksilla => jännite kaiutinterminaaleissa on suurempi kuin vahvistimen päässä => vaste nousee ylempiä taajuuksia kohti => diskantti kuulostaa kirkkaammalta. Tämä siis esimerkkinä. Asiasta on AES:n paperi, jossa tuota tutkittiin laajemmin ja tieteellisemmin, ja ainakin kaikissa siinä tutkituissa tapauksissa erot tulivat ilmi pääasiassa ylemmillä taajuuksilla, mutta ne olivat melko hienovaraisia, alle 1dB luokkaa. Diskanttialueella tulevat korostukset/vaimentumat ovat kuitenkin oman kokemuksen mukaan melko herkästi kuuluvissa, jotenka varmaan on täysin mahdollista että kaapelin vaihtaminen vaikuttaa tällä tavalla. Mutta voimakkuus ja suunta on nimenomaan kaapeli- ja kaiutinkohtainen!
Ja huom. kaiutintahan ei siis soviteta kuormana koskaan äänentoistopuolella vahvistimeen. Se mitä halutaan on, että kaiuttimen terminaalien välinen jännite olisi mahdollisimman vakio suhteessa taajuuteen, ja ettei kaiuttimen näkemä vahvistimen antoimpedanssi muuttuisi oleellisesti ainakaan kaapelin vaikutuksesta. Antoimpedanssi nyt kuitenkin ymmärtääkseni nousee perinteisissä vahvistimissa tasaisesti sitä mukaan kun vahvistimen sisäisen takaisinkytkennän määrä pienenee, ja myös siksi että vahvistimen avoimen loopin vahvistus laskee. Tämä saattaisi selittää myös sitä miksi kaapeliresistanssi kuuluu ennenkaikkea bassotaajuuksien kontrollissa.
Se sen sijaan on hieman ihmeellistä, että välikaapelit (jotka ovat tyypillisesti vielä lyhyempiä, itsellä luokkaa 70cm ja 100cm) vaikuttavat ylipäätään kuuluvasti ääneen. No, omien havaintojen mukaan eivät todellakaan kovin paljon, mutta kuitenkin sen verran että eroja varmasti pystyy kuulemaan sopivilla vaihdoksilla.
Periaatteessa sama sähköinen malli pätee välikaapeliin kuin kaiutinkaapeliinkin, mutta sähköisesti tilanne on huomattavasti helpompi. Laitteiden antoimpedanssit ovat tyypillisesti luokkaa alle 1kohm, paremmissa laitteissa jopa 50-100ohm - resistiivinen. Ottoimpedanssi on tyypillisesti luokkaa 10-100kohm, ja tässä yhtälössä jännitteen siirtyminen pitäisi olla hyvinkin vaivatonta.
Itse luulen (nimenomaan luulen, en tiedä) että välikaapeleissa merkittävää on myös suojaus erilaisia häiriöitä vastaan. Kaiutinkaapelissahan erilaisilla sähköisillä häiriöllä on vähemmän merkitystä koska siirretyt signaalitehot ovat tyypillisesti erittäin korkeita. AM-radiolähete ei mitenkään saa yksinään vahvistamattomana kaiutinta soimaan. Sen sijaan välikaapelit voivat pituutensa puolesta toimia hyvin antenneina radiotaajuuksilla. Ja vaikka radiotaajuuksia ei kukaan kuulekaan, niin erilaiset vastaanottoasteen komponentit, kuten esim oparit diodit (esim esd-suojauksena) ovat mm. hyviä verhokäyrävastaanottimia. Myös se saattaa olla merkittävä häiriölähde, että useimmat nykyisistä laitteista ottavat tasasuuntaus-kondensaattori -tyyppisen virtalähteen takia erittäin säröistä virtaa (piikkejä).
Häiriön kytkeytymisen välttämiseksi olen ehkä hieman liioitellustikin käyttänyt nykyisissä välikaapeleissani GAC-4/1 johdinta (deltronin valmistama kaapeli), jossa on erittäin vahva suojavaippa, ja sisällä 4 kierrettyä johdinta, jotka voi kytkeä quadiksi. Kaapeli on tietysti myös balansoitu.
En tiedä johtuuko kokemani aavistuksenomaisesti "puhtaampi" ääni sitten mistä, mutta ei pelkästään balansoinnista sinänsä, koska sama kaapeli on ollut käytössä itselläni myös rca-kaapelissa. (kaikki aiemmat kaapelini olivat unbal). Ehkä osa erosta tulee kasvaneesta ulkoisten häiriöiden siedosta, mutta tuskin kuitenkaan siinä yleisesti tarjotusta kaapelikapasitanssin aiheuttamasta alipäästösuodatuksesta. Nykyisen kaapelin parasiittinen kapasitanssi on suurempi kuin sen huonomman, eikä diskantissa ole mielestäni lainkaan määrällistä eroa. (Ja tuota muuten joskus simuloin, enkä saanut audiokaistalle ulottuvaa eroa käyttämilläni kaapelipituuksilla).
Tällaisia aatoksia. Tässä kun on nyt ollu lomalla tätä aikaa niin ajattelin vähän purkaa ajatuksia. Virtakaapeleista en sano mitään, koska niistä ei ole mitään kokemusta. Sori jos jäi pilkkuvirheitä. En taida jaksaa korjata.
Sen vaan sanon vielä, että älkää ollenkaan jaksako kirjoitella sellaisia teknoselvityksiä aiheesta kun ette te kuitenkaan siitä sähköstä yhtään mitään ymmärrä. En minäkään, mutta tiedänpä sentään sen.
(noh, pääasiassa tuolla jossain muissa ketjuissa semmosia pätemisiä näkee, että eikai tässä hätää.)
EDIT: Se on kyllä totta että heikkolaatuinen laitteisto sinällään peittää tiettyjä asioita kuulumasta, joten mainittakoon nyt vielä että nykyinen kokoonpano on: digilähde => stello DP200 => tandberg 3026(basso) + mark levinson nro 29 (yläpää) => grandient revo A.