mkutvonen
Hifiharrastaja
Tulihan tehtyä pöhkö teko. Tulin ottaneeksi kokeiluun jotakin, mitä yksikään itsensä vakavasti ottava highendisti ei heti ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi. Olenko sitten highendisti, on asia sinällään, mutta armoitetun pikkutarkka multakorva yhtä kaikkea. Asiat kulkivat tällä kertaa niin, että eräs toveri oli tulossa kahveelle töidensä jälkeen, ja käydessäni suihkussa ennen tätä, sain kimmokkeen soittaa perään "että hei, olikos teillä X:ää hyllyssä? otatko mukaasi, voidaan vertailla?". Ja niinhän tämä X löytyi hyllystä ja kaveri toi sen mukanaan. Kerronpa vasta lopussa, mikä tämä X on. Paljastan kuitenkin sen verran, että X on putkietunen ja halpa sellainen.
Mekaaninen konstruktio on ihan jees, ei suurempaa moitittavaa. Kauko-ohjausta ei ole, mutta hittojakos siitä. Ottoliittimet tuntuvat siltä, että neutrikia niihin ei viitsisi työntää. Laite on koteloitu simppeliin alumiiniprofiilikoteloon, joka näyttää lähinnä pikaiselta DIY-tekeleeltä. Putket ovat laitteen takaosasta kärkiensä verran näkyvillä. Rahat eivät siis ainakaan ole menneet kotelointiin tässä vehkeessä.
No, eihän tässä mitään missikisojen tuomareita olla, vaan ihan rehellisiä multakorvia, jotka vaan pitävät musiikista. Eli laite kiinni. Aluksi soundi vaikutti aika tummalta, melkein ummehtuneelta. No, jätetään laite hetkeksi päälle lämpenemään, värkkihän oli seistä jupottanut kaupan hyllyssä ainakin vuoden päivät. Käytimme koiran pihalla tyhjentymässä ja ostin lisää tupakeita, jotka uhkasivat muutoin loppua. Ja takaisin kuuntelemaan. Ja johan oli pienen lämmittelyn aikana muuttunut ääni kellossa! Nyt soundi on melkein turhankin kirkas! Ei aivan, mutta veitsenterällä mennään. Taas saa todeta kuinka virheellinen onkaan yleinen käsitys putkisoundin pehmeydestä - ei tämä kikotin! Ääni on kyllä putkimaisen avara ja vaivaton, mutta samalla neljä kertaa itsensä hintaisen trankkupelin ääneen verrattuna suorastaan iskevä ja rytminen, erottelun ollessa terävämpää, mutta kuitenkin sitä laatua, joka ei tuo pikkujuttuja liikaa esille, vaan pitää asiat selkeästi mittasuhteissaan. Bassotkin pysyvät tiukasti kurissa ja sävykkäämpinä, kuin vertailulaitteella.
Niille, joita asia kiinnostaa, ovat laitteen mittausarvot ainakin valmistajan ilmoittamina ihan kohdillaan: särö 0.04% @ 1kHz, taajuuskaistaa (-3dB) 7Hz - 150kHz. Ihan OK arvoja siis, jopa transistoripeliltä putkivahvistimesta puhumattakaan.
Mikä tämä tällainen ihmelaite X sitten onkaan? Että hyvää ja halpaa? Eihän sellaista olekaan, vai onko? No, se on kuulkaat poijjaat tommonen. Ei olis äkäsempi uskonut.
Mekaaninen konstruktio on ihan jees, ei suurempaa moitittavaa. Kauko-ohjausta ei ole, mutta hittojakos siitä. Ottoliittimet tuntuvat siltä, että neutrikia niihin ei viitsisi työntää. Laite on koteloitu simppeliin alumiiniprofiilikoteloon, joka näyttää lähinnä pikaiselta DIY-tekeleeltä. Putket ovat laitteen takaosasta kärkiensä verran näkyvillä. Rahat eivät siis ainakaan ole menneet kotelointiin tässä vehkeessä.
No, eihän tässä mitään missikisojen tuomareita olla, vaan ihan rehellisiä multakorvia, jotka vaan pitävät musiikista. Eli laite kiinni. Aluksi soundi vaikutti aika tummalta, melkein ummehtuneelta. No, jätetään laite hetkeksi päälle lämpenemään, värkkihän oli seistä jupottanut kaupan hyllyssä ainakin vuoden päivät. Käytimme koiran pihalla tyhjentymässä ja ostin lisää tupakeita, jotka uhkasivat muutoin loppua. Ja takaisin kuuntelemaan. Ja johan oli pienen lämmittelyn aikana muuttunut ääni kellossa! Nyt soundi on melkein turhankin kirkas! Ei aivan, mutta veitsenterällä mennään. Taas saa todeta kuinka virheellinen onkaan yleinen käsitys putkisoundin pehmeydestä - ei tämä kikotin! Ääni on kyllä putkimaisen avara ja vaivaton, mutta samalla neljä kertaa itsensä hintaisen trankkupelin ääneen verrattuna suorastaan iskevä ja rytminen, erottelun ollessa terävämpää, mutta kuitenkin sitä laatua, joka ei tuo pikkujuttuja liikaa esille, vaan pitää asiat selkeästi mittasuhteissaan. Bassotkin pysyvät tiukasti kurissa ja sävykkäämpinä, kuin vertailulaitteella.
Niille, joita asia kiinnostaa, ovat laitteen mittausarvot ainakin valmistajan ilmoittamina ihan kohdillaan: särö 0.04% @ 1kHz, taajuuskaistaa (-3dB) 7Hz - 150kHz. Ihan OK arvoja siis, jopa transistoripeliltä putkivahvistimesta puhumattakaan.
Mikä tämä tällainen ihmelaite X sitten onkaan? Että hyvää ja halpaa? Eihän sellaista olekaan, vai onko? No, se on kuulkaat poijjaat tommonen. Ei olis äkäsempi uskonut.