Jakosuotimen transienttivaste

  • Keskustelun aloittaja pjl
  • Aloituspäivämäärä

pjl

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2007
Viestejä
584
Tervehdys!

Törmäsin tällaiseen sivuun: http://www.pvconsultants.com/audio/tp/tpdgam.htm

Täydellinen transienttivaste analogisesti? Kuulostaa keksityltä. Noh. Suoritin simulaation tuon sivun kuvassa olleilla arvoilla (ei oo nyt just Exeliä tyrkyllä) ja tulos oli seuraava:

transient.png

http://pjl.kotipolttoinen.com/random/transient.png

Ylhäällä ryhmäviive (jotain suhteellista yksikköä) ja alhaalla kanttiaaltoa kytkennän läpi ajettuna.

Hämmentävää. Viive pieneni ja kantti näyttää paljon kivammalta. Mitä tapahtui? Kytkennässä oleva equ säätää vaihevastetta jotenkin ja parantaa maailmaa. Kommentoikaa kokeneemmat. Kannattaisiko moista kokeilla ihan oikeasti....

Pekka
 
Ei ole mualiman kummallisin juttu. Tehdään 2. asteen suotimet, laitetaan LP- ja HP-kaistat samaan vaiheeseen, ajetaan kaistoja sen verran päällekkäin että saadaan noin 90 asteen vaihe-ero ja equtetaan summaan syntyvä monttu pois. Eli jaon alue pakotetaan toimimaan ikäänkuin 1. asteen suoto, ja uskotellaan kansalaisille että olisi tehty jotain uutta ja mullistavaa.
Olennaista on huomata, että tässä systeemissä jaon alueelle tungetaan helkkaristi enemmän tehoa kuin vaihekoherenteissa suodoissa (L-R), ja noin tuplasti enemmän kuin 1. asteen suotimilla ja Buttereilla. Tuo tulee näkymään off-axis vasteissa korostumina, mikäli säteilijät eivät ole riittävän samankeskeisiä. Jos tuota testaa, niin kannattaa kokeilla koksuilla. Muilla rakenteilla en näe enempää onnistumismahdollisuuksia kuin 1. asteen suotimillakaan.

No, hiukan oli taas huonoa asennetta mukana, mutta minusta JK yrittää vähän liikaa. Ihan niinkuin pitäisi osoittaa olevansa vähintään yhtä fiksu kuin SL.

Edit: korjattu asiavirhe.
 
Jep. Vallan looginen selitys. Mitään ei saa ilmaiseksi. Pitääpä pohtia ja ihmellä ja jos innostuu niin jopa kokeilla.

Pekka
 
Gretch sanoi:
Ketjun otsikko kun on niin kutsuva niin pistetään yksi linkki mukaan.

http://freerider.dyndns.org/anlage/LeCleach.htm

Tuota jos joku on kokeillut projekteissaan niin kokemuksista saa kertoa :)

Tälle systeemille vahvempaa kannatusta. Tuossa on jo huomattavasti enemmän tolkkua kuin JK:n aivopierussa.
Tasot on jaon kohdalla noin -5 dB, joten säröt ei karkaa lapasesta. Vaihe siirtyy saman verran kuin 2. asteella, mutta ryhmäviive on puolet pienempi. Eikä syöttötehoa ainakaan lisätä jaon alueella, joten toteutus pysyy suuntakuvioltaan tavanomaisempana (kenties yhteensopivampana studiokaluston kanssa). Vastettakin saa vielä oikaistua aika pienellä equtuksella, mikäli haluaa kilpailuttaa täysin suoravasteisen suotimen kanssa.

Hra. skorde81 on ainakin kokeillut DCX:llä. Aikaa sitten tuota ihmettelin, mutta on näköjään päässyt unohtumaan. Ehkä minäkin joku päivä...
 
Ei kai tämä nyt mikään uusi asia ole, onhan aikoja sitten osattu tehdä analogisia suodinpankkeja jotka ovat "perfect reconstruction", eli "2-tien" tapauksessa Hlp(s)+Hhp(s)=1. Sehän se vaan noissa on sitten että summaus pitäisi olla täydellinen.

Tuolta löytyy myös yksi pieni esimerkki vastaavantyyppisestä konstruktiosta:

http://www.national.com/an/AN/AN-346.pdf#page=5

t. Janne
 
Gretch sanoi:
http://freerider.dyndns.org/anlage/LeCleach.htm

Tuota jos joku on kokeillut projekteissaan niin kokemuksista saa kertoa :)

Nyt olis ajossa tuollainen jako 3.3 kHz kohdalla. Ei ole varmasti kokonaisuutena täysin speksin mukainen, koska huone, kotelo, elementit ja niiden asettelu yrittävät kujeillaan pilata tuollaiset hienot teoriat.
Vähintään mittaustekninen parannus on kuitenkin ilmiselvä. Askelvasteesta tulee nätti kolmio, jossa on pieni kihara lähtö- ja kärkipisteessä. Vaihe kaartaa 2-tiellä nollasta -180 asteeseen, ja lisäviive pysyy liki olemattomana.

Kuuntelussa ei kuitenkaan synny veret seisauttavia holografisia 3D-elämyksiä kuten hiukan annetaan ymmärtää. Äänikuvan muutos on korkeintaan erittäin pieni. Alukkeissa olen kuitenkin huomaavinani selkiytymistä ja terävöitymistä. Esim. akustisen kitaran ja pianon sävelet tuntuvat lähtevän ilmoille entistäkin täsmällisemmin ja heleämmin, muttei yliterävinä. Tuota voi tietenkin pitää äänikuvan parantumisena, koska alukkeen lähettäjä "näkyy" äänikuvassa selvemmin. Havainto ei kuitenkaan riitä muuttamaan mielipidettäni, että äänikuvan ominaisuudet määräytyvät ihan muista asioista kuin kajarin vaihekäytöksestä. Jollain muulla kajarirakenteella, esim. pienillä monitoreilla, voi ehkä syntyä havaittavampiakin muutoksia äänikuvaan...
Myös yläkeskialueen taso ja suuntakuvio muuttuvat suodinmuutoksen seurauksena, joten en ryhdy hehkuttamaan, että parempi vaihetoisto olisi havaittujen muutosten ainoa syy.
 
Täällä oli näköjään päästy analogiatekniikalla tehtyjen jakosuotimien ytimeen eli niiden toimimattomuuteen. Itse olen noita testejä tehnyt todella paljon ja lopputuloksena on aina ollut ettei kaikilla aaltomuodoilla toimivaa jakosuodinta pysty tekemään. Kaavoissa esiintyy usein tuo neliöjuuri 2 eli se tarkoittaa, että lasketaan sinikäyrää. Ääni on kuitenkin aina jotain muuta , muilla aaltomuodoilla jakotaajuus muuttuu, tällöin toistokaistaan jää aukko tai sitten se menee päällekkäin. Parasta on käyttää mahdollisimman loivaa vaimennusta . Vaikein äänellisesti on low pass, siinä usein hävitetään äänestä transietit, bassokaiuttimesta kannattaa jättää kondensaattori pois korkeita vaimentamasta tai ainakin vastus sarjaan ja ehkä vielä kela ylittää vastuksella. Diskanttipuolella tilanne on kuitenkin parempi, mutta siinä ei saisi diskanttikaiuttimen yli laittaa kelaa suoraan, vaan esim. sarjassa vastuksen kautta, mutta heti tulee tehonkeston ongelmia. Ongelmaksi tulee kuitenkin usein taajuusvirheet , varsinkin bassokaiutin usein korostaa liikaa keskiääniä. Kaiuttimet pitäisi tällöin myös olla samassa vaiheessa eli diskanttia ei käännetä. Nyt havaitaan, että hyvin tehokkaalla magneetilla tehty basso (usein keskiääntä korostava) on mahdoton sovitettava siis kompromissejä pitää tehdä. Yksi hyvä testi on esim. sähkökitaran soittaminen tavallisen hifikaiuttimen kautta, se kuullostaa varsin huonolta juuri jakosuodinvirheiden takia, mutta mitä enemmän jakosuodinta loiventaa sitä paremmaksi ääni tulee.
 
Back
Ylös