Jännitteen muuttaminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jyrki_P
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tulossa USAsta ~40-vuotias kasetti dekki, jonka takaa nämä kuvat:
1000001323.webp

Ei ulkoista jännitteen vaihto kytkintä:
1000001324.webp

Tutkin huoltomanuaalia ja siitä tämä kuva:
1000001330.webp
Toi kaavion 220V varmaan tarkoitettu maahan jossa 220V/60Hz?

Pitää varmaan tilata suoraan EU 230V/50Hz > USA 120V/60Hz muuntaja tai lähtee varmaan toiminta savut jos pelkästään adapterin lyö kaapelin päähän ? 💬
 
Tulossa USAsta ~40-vuotias kasetti dekki, jonka takaa nämä kuvat:
katso liitettä 368235

Ei ulkoista jännitteen vaihto kytkintä:
katso liitettä 368236

Tutkin huoltomanuaalia ja siitä tämä kuva:
katso liitettä 368237
Toi kaavion 220V varmaan tarkoitettu maahan jossa 220V/60Hz?

Pitää varmaan tilata suoraan EU 230V/50Hz > USA 120V/60Hz muuntaja tai lähtee varmaan toiminta savut jos pelkästään adapterin lyö kaapelin päähän ? 💬
Eikös tuo ole aika helposti muutettavissa 230V. Muuntajassa on valmiiksi 220-240V käämi. Siis jos jenkkiversiokin on tuollainen, ei välttämättä ole.
Laita kuvia kun saat laitteen.
 
Vaikkei ole nyt saatavilla, mutta tämäkö muuntaja antaisi jännitteen ulos 50Hz taajuudella?

Premium malli, jossa laitteen sisällä olevassa muuntajassa on ensiö ja toisio erotettu toisistaan galvaanisesti. (Perinteisesti suomi-usa muuntajissa on ns autotransformer, joka ainoastaan tiputtaa jännitteen).
Uraltone Premium 230V > 115V
 
Pelkkä muuntaja ei muuta taajuutta miksikään.
Tosin nuo perus muuntaja+dioditasasuuntaus jenkki vehkeet toimii ihan hyvin 50hertzilläkin.

Eri asia jos kyseessä esim levysoitin jonka moottori pyörii syöttöjännitteen taajuuden mukaan vaihtojännitteellä.
 
Huoltomanuaalin kuva ei kerro kaikkea. Se on joko universaalimallista jossa on vaihdettava käyttöjännite mutta kytkentäkaavio saattaa päteä myös USA -malliin. Tässä tapauksessa viimeinen johdonpätkä takaseinän liittimeen on jätetty kuvasta. Jos tilanne on tämä niin jännitteen saisi vaihdettua muuttamalla takaseinän verkkoliittimeltä tulevan johdon kytkennän. Tämä pitää kumminkin varmistaa että menee 100 % varmasti oikein ennen kuin tekee mitään. Juotospisteistä tai torneista pitää löytyä selkeät jännitemerkinnät.
 
Tulossa USAsta ~40-vuotias kasetti dekki, jonka takaa nämä kuvat:
katso liitettä 368235

Ei ulkoista jännitteen vaihto kytkintä:
katso liitettä 368236

Tutkin huoltomanuaalia ja siitä tämä kuva:
katso liitettä 368237
Toi kaavion 220V varmaan tarkoitettu maahan jossa 220V/60Hz?

Pitää varmaan tilata suoraan EU 230V/50Hz > USA 120V/60Hz muuntaja tai lähtee varmaan toiminta savut jos pelkästään adapterin lyö kaapelin päähän ? 💬
On siinä jännitteenvaihto mutta vähän piiloitettuna. Runkoliittimessä on kolme tappia mutta yksi niistä on piilossa.
Avaa ne kaksi ruuvia niin voit liittimen peitelevyn kääntää pelikuvaksi, nyt on näkyvissä 230 V tapit ja 110 on piilossa. Näin arvelen vaikka en kysestä laitetta tunne mutta vastaavia ratkaisuja on ollut jos jonkinmoisissa härpäkkeissä vuosikymmeniä.
 
Tuo muuten selittäisi erikoisen esityksen skemassa joka tosiaan näyttää siltä että verkkoliittimessä olisi kolme piikkiä - jotka siellä ilmeisesti ovatkin. Kuvittelin että ne ovat jotain juotostorneja tai pisteitä joihin verkkoliittimen johdot tulevat.
 
On ratkottu ongelma, jota wi nykylaitteissa juuri tapaa kiitos monijännitepowerien. Tuli tuosta jännitevalintakytkimestä mieleen ”putkiradio”, jonka ostin naapuriltamme nähtyäni sen hänen verkkokellarissaan, eli kerrostaloympäristössä asuttiin. Viiskytvuotta sitten tämä. Suurehkossa ostamassani radiossa oli paitsi mahdollisuus saada basson(ij ääneen ”soundia”, sillä olihan se putkivehje, myös oli 115, 127 ja 220 jännitevalitsin takaseinässä. Jännä varuste sikäli, että harvoin nuo pääosin kotomaassa valmistetut radiot menivät vientiin taikka lähtivät muuttokuormaan. Ns turha osa siis jälkeenpäin ajatellen. Suunnittelija saakoon synninpäästön.

Soundi oli helppo saada, basson piuhaan toiseen päähän banaanit ja mikki/levari liittimeen kytkentä. Mut ei se ääni niin kummoinen ollut. Mut mitäs tuolla jännitevalitsimella saisi aikaan?

Tuli lisää ääntä, tuli kaivattua säröä ja … useimmat putket loistivat jotakin sinertävää, jonka syyn ja laadun opin vasta myöhemmin.

Mutta ei se radion vahvistin edes hajonnut.

Pitänee jossakin vaiheessa tehdä ikiomaa disainia oleva kitaravahvistin.

Pahoittelen sivuraiteella käyntiämme.
 
Jatketaan sivuraiteille. Tuo syy, miksi radiossa oli jännite valinta usealle verkkojännitteelle on jännä. Nimittäin vielä 1950-luvulla kaikkialla Suomessa ei ollut sama 220 Voltin verkkojännite, olipa jossain vielä jopa tasajännite verkko. Isäni asui vuonna 1949 vielä Kaustisen Salonkylässä. Sinne tuli Mankkilankosken voimalaitokselta 127 Voltin tasavirta. Siellä piti käyttää ns. yleisvirtavastaanotin radiota, jossa ei ollut verkkomuuntaja, vaan siellä oli iso etuvastus, joka oli kytketty sarjaan putkien hehkukäämien kanssa, etuvastus oli myös anodijännitteelle. Verkkomuuntaja putkiradio ei tuolla toiminut. Yleensä pienissä mökeissä oli vain sähkövalo, ei radiota, se nimittäin toimi paristoilla. Oli erikseen hehkuparisto ja anodiparisto. Joskus ne olivat akkuja, jolloin täysiä haettiin erityisestä akkulataamosta maksua vastaan. Ihan totta, näin oli.;)
 
Mut nuo kaikki entiset radiot ei välttämättä olleet sekavirtakoineita, vaikka tulojänniteselektori olikin. Piti siis osata jotakin.

Mä olen asunut satunnaisesti vv 1965-1980 paikassa nimeltä Voikoski, missä oli tehtaan alueen taloissa sekä 220Vdc että 220Vac töpselit. AC tuli vasta kuuskytluvun lopulla, koska uusia telkkareita, radioita, pakastimia, jääkaappeja ynnä muuta ei enää "sekavirtaisina" saanut ostetuksi. JOKAINEN meistä tuhosi jonkun laitteen unohdettuaan ettei sitä pidä laittaa Woikoski Oy:n oman voimalan pistorasiaan. Komea pamahdus kyllä tuli.

Pidän omalle alalle suistumistani samaisen DC syötön syynä. Vanhemmista ei ollut alle 10 vuotiaan tietoja kartuttamaan ja luultavasti isäni analogiat DC:n olemuksesta "kuin patteri" sai mut kokeilemaan. Kytkin Legopalikoissa olleen valon 220Vdc töpseliin. Näpeille tuli, Lego suli ja mut oli ohjelmoitu. Sen seurauksena mulle tilattiin Tekniikan maailma ollessani 9 3/4 vuoden ikäinen.

Akkulaturikevennys. Woikosken tehtaan talleissa (pois puretut) oli mielenkiintoisia juttuja. Pontiac GTO, Porsche 911 ja 914 muun muassa. Ja akkulaturi, jonka jo pienikin poika ymmärsi toiminnaltaan sekä vaaralliseksi.

1. Irroita akku autosta ja kanna se latauspaikalle.
2. Kytke laturin hauenleuat akkuun "oikein päin".
3. Liitä laturi ainoastaan siihen yhteen sallittuun ja merkittyyn pistorasiaan - JA OIKEIN PÄIN
4. Muista purkaa käänteisessä järjestyksessä ja tule ajoissa ennen kuin akku kuivuu tai räjähtää.

Akkulaturin koneistona oli 1000W (tuhat wattia) hehkulamppu sinkkipeltisepän tekemässä kotelossa. Sehän on 4 ampeerin shuntti... Käy sekä 6V että 12V järjestelmään.

Mulla on todolistalla yksi tälläinen sekavirtaperiaatteen vahvistin ilman ainuttakaan muuntajaa. Mut se on aika pitkällä siellä tekemättömien osastolla. 800 ohmin kaiutin ja kaksi puolisiltaa putkilla jne.
 
Olen putkiradiota melko paljon korjannut, ennen vuotta 1950 verkkomuuntaja putkiradiot olivat harvinaisia. Olen toki sellainen nähnyt. Siinä oli E-sarjan vastaanotinputket ja pääteputki EL11. Tasasuuntaaja putki oli AZ11. Saba taisi olla radion merkki.
 
Epäilemättä oli, mut kun niitä putkiradioita myytiin uusina senkin jälkeen. Eikä ollut pelkästään putkiradio-ongelma. Pakastin oli maaseudulla kova juttu. Samoin mehulinko kun Fiskars sellaisen sähköisen kotikäyttövehkeenä julkaisi. Väritelkkaritkin alkoivat ilmestyä. Aina siihen asti, kunnes saimme Imatran voimaa, noita ei tarvinnut edes harkita. Jääkaappikin meillä oli siihen asti semmonen parikytsenttisillä seinillä ja sahajauhoeristeillä varustettu ammoniakkipeli. Olin siinä ajassa elämässä. Ja se, että muutama tuotantolaitos tuotti ympäristöön vielä noin myöhään poikkeavaa sähköä ei välttämättä kodinkonetehtaille maksanut takaisin jännitevalintakytkimien kuluja koko laitekannassa.

Viimeiset parikyt vuotta yksi haasteitamme töissä oli tuottaa sekä oikea, että se toinen kätisille sopivia lääkintälaitteita. Siis molemmat yhtäaikaa samassa laitteessa. Ei tullut hittiä, ei tule. Jos joku ostaa, niin ei vältsisti ole edes vasuri!

Mummolani TV:n akku kävi maantienlaidan naapurissa, jossa oli jo sähköt, maitokärrin päällä kulkien latingissa. Radiossa oli ne kaksi patteria, anodi ja hehku. Ja mä olen hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen viimeinen kesäharjoittelija, joka on käynyt ”tilaajalla”, elikkä lankapuhelinliittymän haltijalla vaihtamassa käsivälitteisen keskuksen edellyttämän paikallispariston. Siis niitä veivattavia puhelimia, ei keskuksen syöttämää jännitettä.
 
Ensimmäiset mustavalko televisiot olivat yleisvirta periaatteella tehtyjä, joten toimivat tasavirta tai vaihtovirtaverkoissa. Samoin ihkaensimmäinen väriTVt, joissa oli liki kokispulon kokoiset juovapääteputket. Muutenkin ne TV:t oli tehty putkilla kaikkinensa. Ei tarvinut olla olohuoneessa muita sähkölämmittimiä, kun televisio lämpeni sen verran, että se riitti lämmittämään pienen olohuoneen.
 
Yritin lopettaa amisaikaisen kimppa-asuntomme mustavalkoisen Helvar putki-tv:n toiminnan, jottei ehjää tarvitsisi heittää menemään. Valmistuminen näes edessä ja poismuutto. Teippasin joka ainoan reiän tv:n kuoresta umpeen joskus kevättalvella ja jatkettiin katselua ihan normaalisti. Ei hajonnut. Otin viimeisellä viikolla teipit pois ja myin koneen ”kympillä” jollekulle.

Siinä telkkarissa oli myös aamuajastin. Käynnistyi kellolla säntilliseen aikaan herättäen uniset opiskelijat päivän askareisiin. Tein sen vedettävästä wanhan ajan herätyskellosta. Kello oli teipillä kiinni tv:n päällä kuten myös modifioimani laitteen verkkojohto. Johdossa oli paljaaksi kuorittu osuus. Kaksi johdinta oli kytketty soittopuolen vetonupin reikiin. Kun kello alkoi soida, pyörivä vetonuppi kiersi paljaat johtimet yhteen. Silloin TV sai sähköt itseensä ja hetken päästä myös kuva ilmestyi. Kellosta oli poistettu ”kellot” ja ”vasara”, jottei se pirissyt.

Tuokin Helvar oli muistaakseni sekavirtakone. Se shuntti, millä P sarjan 300mA putkien hehkuvirta oli asetettu, oli aika suurikokoinen. Mites niissä radioissa, kun eihän niissä ollut kuin muutama putki. Niiden täytyi olla jotakin muuta, sillä 220V x 300mA olisi aika paljon pieneen radion koteloon.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäiseen kysymykseen. Yleisesti ottaen ulkomailta ei kannata hankkia sähkölaitteita. Vaikka saisit laitteen toimimaan esimerkiksi 230/100 Voltin muuntajalla, käy usein niin, että laitteen oma muuntaja lämpenee liikaa, koska se on mitoitettu kestämään 60 Hz sähkövirtaa. 50 Hz sähkövirralla muuntaja kuumenee jopa polttavan kuumaksi. Tiedän mistä puhun. Olen kahteen Japanista tuotuun hifilaitteeseen vaihtanut uuden verkkomuuntajan, koska alkuperäinen muuntaja kuumeni niin kuumaksi, että alkoi tulla tuoksua, että pian muuntaja olisi mennyt rikki. Saman verkkomuuntajan vaihdon olen myös tehnyt vanhempieni tuomaan radioon, joka oli tuotu USA:sta.
 
Alkuperäiseen kysymykseen. Yleisesti ottaen ulkomailta ei kannata hankkia sähkölaitteita. Vaikka saisit laitteen toimimaan esimerkiksi 230/100 Voltin muuntajalla, käy usein niin, että laitteen oma muuntaja lämpenee liikaa, koska se on mitoitettu kestämään 60 Hz sähkövirtaa. 50 Hz sähkövirralla muuntaja kuumenee jopa polttavan kuumaksi. Tiedän mistä puhun. Olen kahteen Japanista tuotuun hifilaitteeseen vaihtanut uuden verkkomuuntajan, koska alkuperäinen muuntaja kuumeni niin kuumaksi, että alkoi tulla tuoksua, että pian muuntaja olisi mennyt rikki. Saman verkkomuuntajan vaihdon olen myös tehnyt vanhempieni tuomaan radioon, joka oli tuotu USA:sta.
Eikös Japanissa ole 50Hz/60Hz jännite, riippuu missä asuu.
 
Lähtökohtaisesti ellei itse tiedä mitä on tekemässä, neuvoisin viemään laitteen asiansa osaavan huoltoliikkeen tutkittavaksi.
Jos tarkoitit minua, niin en todellakaan itse ole tekemässä mitään sähkö kytkentöjä.

Olen vain kertonut tilanteeni faktoja, en muuta, enkä ole sanonutkaan että haluaisin tietää kuinka kytkennät tehtäisiin?

Kuten kuvani tuosta kytkentäkaaviosta, jos mä sen tuohon laitoin infoksi teille asiasta oikeasti tietäville, niin se ei tarkoita että olisin kytkemässä itse yhtään mitään laitettani.
 
Tuli mieleen, että on mahdollista, että näissä kahdessa Japanista tuodussa hifilaitteessa saattoi olla verkkomuuntaja niin naftisti mitoitettu, että pieni ylijännite aiheutti lämpenemisen. Nimittäin Suomessa verkkojännite ei ole tasan 230 Volttia. Kotonani se vaihtelee 230 - 238 välillä. Juuri nyt se oli 233 Volttia, laitoin saunan päälle, se laski 231 Volttiin. Sauna on 4 kW tehoinen. Toisin sanoen suomalaiselta muuntajavalmistajalta ostettu 230/100 Voltin verkkomuuntaja antoi 100 - 106 Voltin jännitteen, kun siinä oli kuormana 100 Watin tehovastus, joka simuloi sähkölaitetta.
 
Takaisin
Ylös