Vs: laitetelineen merkitys ääneen
Mallas sanoi:
Peruskallio on hyvä pohja, se kun ei vipata. Raskas laiteteline varastoi kevyttä enemmän liike-energiaa ja liikkuu / luovuttaa energiaa siis joissain tapauksissa pidempään & hartaammin kuin kevyt virkaveljensä. Esimerkiksi Linn-soittimen ideaalialusta on kevyt & jäykkä, esim. juuri Ikea-pöytä joka näennäisestä huteruudestaan huolimatta toimii tukevalla lattialla monasti painavaa (ja ikäänkuin joustavampaa) telinettä paremmin.
Jos laitetelinettä käsitellään vaimenevana harmonisena värähtelijänä (=selkeä yksinkertaistus, pitäneekö paikkaansakkaan? Mutta oletetaan jatkossa pienet värähtelyt.), niin tällöin värähtelyt kuolevat eksponentiaalisesti s.e. vaimennusparametri on verrannollinen tekijään "kitkaparametri"/"massa". Siispä mitä suurempi massa, sitä hitaammin värähtely kuoleentuu mikäli telineen kyky vaimentaa värähtelyjä (eli kitkaparametri) ei muuttuisi. Todellisuudessa sekin muuttuu, joten tarkastelu on väistämättä puutteellinen. Kysymykseksi jää, missä määrin "kitkaparametri" vastaa telineen "jäykkyyttä". Mutta ehkäpä todella voisi sanoa, että kevyessä ja jäykässä telineessä
yksittäinen värähdys kuoleentuu nopeammin kuin raskaassa, jos jäykkyys pysyy samana? Toisaalta, ellei kitkaa huomioida, harmonisen värähtelyn energia on verrannollinen "amplitudin neliöön kertaa jousivakio". Tässä kysyttäisiin, voiko kevyttä pöytää rakentaa niin, ettei värähtelyn amplitudi vääjäämättä kasva.
No, kaikki yksittäiseen värähdykseen liittyvä on sinänsä ihan "akateemista puuhastelua", sillä soittimen pyörintä tuo systeemiin koko ajan pakkovoiman, joka pitää värähtelyä yllä. Näin ollen yksittäisen värähtelyn kuoleentumisaika minusta jokseenkin menettää merkityksensä. Harmonisen pakkovoiman tapauksessa kaikkein mielenkiintoisin juttu olisi siinä, että pöytään ei saisi syntyä resonoivaa ominaistaajuutta.
Niinpä tämän huvittelun tuloksena päätyisin mahdollisimman massiiviseen (pienet amplitudit värähtelyissä) ja jäykkään ratkaisuun sillä edellytyksellä, ettei satuta soittimen kanssa pahaan resonanssitaajuuteen. Perstuntumalta uskoisin, että massiiviseen alustaan saisi sekä "suuremman kitkaparametrin", joka nopeuttaisi värähtelyn kuoleentumista, että "suuremman jousivakion", joka pienentäisi värähtelyn amplitudia.
"Teoreetikot älköön vaivautuko!" Menikös tämä vielä sen piikkiin?
Mutta joo, ei kannata ottaa liian vakavasti. Tälläinen tuumiskelu vaan on kivaa, olipa sitten väärässä tai ei.
-Samppa