"Instrumenttien" koko äänikuvassa

moukkunen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 262
Kaupunki
Kärkölä
Samalla äänenvoimakkuudella kuunnellessa äänen koko saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Solisti ja instrumentit äänitteissä voivat siis soida joillakin laitteilla tai kaiutiimilla isommin ja läheisemmin, tai etäisemmin ja pienemmin, tai jotain siltä väliltä.

Esim äänilähteiden osalta, cd-soittimissa olen törmännyt todella suuriin vaihteluihin tässä mielessä.
Vinyylisoittimet ovat useimmin mielestäni soineet aika läheisesti ja kookkaasti, vaikka toki poikkeuksiakin on tullut vastaan.
Sen sijaan tietokonepohjaiset äänilähteet ovat mielestäni soineet lähes poikkeuksetta hyvinkin etäisesti ja pienempänä, kuin edellä mainitut äänilähteet.

Kuinka merkittävänä pidät siis toistossa äänen kokoa, ja vaikuttaako äänen koko mielestäsi toiston realistisuuteen tai luonnollisuuteen?
 
moi
mun mielestä äänen koko on ratkaiseva,kun ajatellaan toiston reaalisuutta ja luonnollisuutta.
millä siihen päästään.vastaan itse ratkaiseva on hyvät isot kaiuttimet.´+hyvä akustiikka.soitimet kuulostavat stakella luonollisen isoilta saundi on luonnollisen iso dynaaminen.
tohon cd/ lp niin kyllä omilla cd kuulostas isommalta riippuu paljon levystä,mutta ero ei iso,tuntus ,että lp vaatis vähän enemmän volaa että saatas iso saundi stakelle,taitaa plla levykohtanen,
ter,reiska
 
moi
unohtu vastata tohon tiki tiki miten se soi jostain syystä olen sanaton 8)
ter,reiska
 
moukkunen sanoi:
Samalla äänenvoimakkuudella kuunnellessa äänen koko saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Solisti ja instrumentit äänitteissä voivat siis soida joillakin laitteilla tai kaiutiimilla isommin ja läheisemmin, tai etäisemmin ja pienemmin, tai jotain siltä väliltä.

Esim äänilähteiden osalta, cd-soittimissa olen törmännyt todella suuriin vaihteluihin tässä mielessä.
Vinyylisoittimet ovat useimmin mielestäni soineet aika läheisesti ja kookkaasti, vaikka toki poikkeuksiakin on tullut vastaan.
Sen sijaan tietokonepohjaiset äänilähteet ovat mielestäni soineet lähes poikkeuksetta hyvinkin etäisesti ja pienempänä, kuin edellä mainitut äänilähteet.

Kuinka merkittävänä pidät siis toistossa äänen kokoa, ja vaikuttaako äänen koko mielestäsi toiston realistisuuteen tai luonnollisuuteen?

Itselle instrumenttien luonnollinen koko on merkittävä tekijä toistossa. Pidän siitä, että setti esittelee soittimet suurina, mutta ei liian suurina. Omissa kokeiluissani olen huomannut kaiuttimien ja päätevahvistinten vaikuttavan kokoon eniten. En niinkään etupään. Esimerkiksi päätteitä vaihtamalla saattaa saksofoniperhe pienentyä kautta linjan yhden pykälän. Baritoni kuulostaakin tenorilta, tenori altolta jne. Ei kovin mukavaa eikä nautittavaa. Eräs baffelini taas liioitteli erityisesti kielisoitinten kokoa. Esimerkkinä Ry Cooderin lähimikitetty Martinin Dreadnought kuulosti valtavalta. Koppa kenties 1,5 metriseltä. Eipä sekään kovin luonnollista. Konserttiflyygeli on hyvin vaikea saada toistumaan luonnollisen kokoisena. Onhan se oikeasti aika valtava soitin. Olenkin käyttänyt hyviä pianoäänitteitä settiä rakennellessani koon ja dynamiikan referenssinä. Jotkut soivat nykyään ihan kohtuullisesti, joten tyytyväinen täytyy olla.

t. TapsaS
 
TapsaS sanoi:
Konserttiflyygeli on hyvin vaikea saada toistumaan luonnollisen kokoisena. Onhan se oikeasti aika valtava soitin. Olenkin käyttänyt hyviä pianoäänitteitä settiä rakennellessani koon ja dynamiikan referenssinä. Jotkut soivat nykyään ihan kohtuullisesti, joten tyytyväinen täytyy olla.
Tuppaa pianokonserteissakin pianon ääni olla äänitetty hyvin erilaisilla tavoilla. Välillä matalat äänet tulee toisesta, korkeat toisesta kaiuttimesta. Ärsyttävää. Soittimen "kokoa" tulee harvemmin havainnoitua, mutta hyvän pianoäänitteen kyllä huomaa, kun se tulee kohdalle.
 
Mua ei häiritse koko seinän peittävä laulajan pää tai tulitikkuaskin kokoinen sinfoniaorkesteria, aivan yksi hailee.
 
^ Vähän samanlaiset ajatukset täällä. Kuuntelija on joko kärpänen katossa tai Shure laulajan suussa, tai jotain siltä väliltä. Aika harvoin mittasuhteiltaan oikeata live-esitystä saa kotiinsa kannettua.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: vaihtelee.
 
Tämä on hieman kksiteräinen miekka tämä hommeli.

Meikäläinen kyllä pitää tilanteesta, jossa instrumenttien koko on luonnollinen ja varsinkin niiden keskinäiset mittasuhteet ovat riittävän selkeät. Toisaalta tuolla ei ole pätkänkään merkitystä, jos paketti ei muuten toimi eli ajoituspuoli ja musiikki muuten onnistu olemaan yhtäaikaa seurattavaa ja myös kiertämään kuulijan eli minut pikkusormensa ympärille..
 
En ole äänikuvadiggari sitten vähääkään, mutta mulla soi Gradientin revoilla laadukkaat(?) klassiset niin, että stage on alakerran seinänaapurin puolella... eli ihan ku itse kuuntelisi siellä salin parhailla(??) paikoilla. Tuo on kokemuksena sitä luokkaa kyllä, että ymmärrän miksi monet hakevat myös luonnollista kokoa ja 3d:tä äänikuvaan tässä harrastuksessa.
 
teme_l sanoi:
En ole äänikuvadiggari sitten vähääkään, mutta mulla soi Gradientin revoilla laadukkaat(?) klassiset niin, että stage on alakerran seinänaapurin puolella... eli ihan ku itse kuuntelisi siellä salin parhailla(??) paikoilla. Tuo on kokemuksena sitä luokkaa kyllä, että ymmärrän miksi monet hakevat myös luonnollista kokoa ja 3d:tä äänikuvaan tässä harrastuksessa.
moi
e isitä täydy hakea se syntyy sinne.ihan luonnostaan ,mietin just mitä täytys tehdä ,että sen sais pois. ;)
ter.reiska
 
Itselle soitinten koko on todella tärkeä osa nautiskelua. Vaikea kokea olevansa samassa tilassa soittajien kanssa (olkoon ne olohuoneessa tai itse salissa), jos kaikki kuulostaa kuin barbie ja ken soittelisivat ja rummunisku 'näyttää' äänikuvassa kuin jogurttipurkkia paukuteltaisiin...

Kaiuttimien elementtien koko kai näyttelee aika isoa roolia? 10-tuumaiset piirtelevät isommat kuvat kuin 8" saati sitten 6" elementit jne.
 
JanJ1 sanoi:
Kaiuttimien elementtien koko kai näyttelee aika isoa roolia? 10-tuumaiset piirtelevät isommat kuvat kuin 8" saati sitten 6" elementit jne.

Poikkeuksiakin on, olen kuullut kuinka 4" näyttelee isompaa roolia kuin 10"-elementti. Tosin jälkimmäisen setitys oli varmasti melko pahasti kesken, vaikka sekin voi jollekin olla jo finaali.
 
rajani sanoi:
Poikkeuksiakin on, olen kuullut kuinka 4" näyttelee isompaa roolia kuin 10"-elementti. Tosin jälkimmäisen setitys oli varmasti melko pahasti kesken, vaikka sekin voi jollekin olla jo finaali.

Jos kyse on 4" laajakaistasta niin toki se näyttelee isompaa osaa jos se toistaa laajempaa kaistaa. ;) Pieni elukka muutenkin p@skoo seinille joten ääni voi tuntua isolta ja yleisavaralta.
 
LaJazz sanoi:
^ Vähän samanlaiset ajatukset täällä. Kuuntelija on joko kärpänen katossa tai Shure laulajan suussa, tai jotain siltä väliltä. Aika harvoin mittasuhteiltaan oikeata live-esitystä saa kotiinsa kannettua.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: vaihtelee.

Samaa mieltä.

Setillä on toki vaikutusta, mutta instrumenttien koko määräytyy etupäässä äänityksestä, joten siihen on käytännössä tyytyminen. Jos haluaa rakentaa settiä instrumenttien luonnollisen koon toistavaksi, niin täytyisi tehdä se sellaisilla äänitteillä, joista varmasti tietää instrumenttien koon olevan oikea.
 
Mikä on "oikea" koko? Instrumentin kokohan on yleisöperspektiivistä katsottuna kuunteluetäisyydestä riippuva, jonka kuuntelija skaalaa aivoillaan abs. kokoon. Monomikillä tallennettaessa mikitysetäisyys vaikuttaa ainakin heijastuksien määrään, niiden viiveisiin, sointitasapainoon ja resoluutioon. Lisäksi etäisyyserojen vaikutusten voimakkuus riippuu ainakin mikin suuntakuviosta. Stereomikillä edellisten lisäksi vaikuttaa mikkiasetelma ja L-R-välimatka mikäli AB, XY tai vastaava. Tallennetta voidaan prosessoida - ja niitä prosessoidaan, jotta esim. lähimikitys peittyisi; äänet kuuluisivat kauempaa ja pienempinä. Tämän kummempia "oikean" koon eväitä ei ole tarjolla.

Edellisten muuttujien vaikutuksia voidaan sitten yrittää hallita kajarien suuntakuviolla, rakenteella, tasapainotuksella, sijoituksilla ja akustiikalla. Ekuttamattoman lähimikitetyn etuseinän kokoiseksi suurentelu saadaan eliminoitua sopivilla loppupään ratkaisuilla ja sijoitteluilla, mutta kyseessä on vain kompromissi, joka suosii illuusiota tarkkuuden kustannuksella.

Itse valitsen tarkkuuden ja annan Loirin pään kasvaa 2x2 m kokoiseksi niillä kappaleilla, joissa päätä ei ole prosessoitu pienemmäksi. Isopäisiä biisejä on vähemmistö, mutta ne ovat vähintään yhtä viihdyttäviä kuin pienipäiset.
 
Jyrki_H sanoi:
Samaa mieltä.

Setillä on toki vaikutusta, mutta instrumenttien koko määräytyy etupäässä äänityksestä, joten siihen on käytännössä tyytyminen. Jos haluaa rakentaa settiä instrumenttien luonnollisen koon toistavaksi, niin täytyisi tehdä se sellaisilla äänitteillä, joista varmasti tietää instrumenttien koon olevan oikea.
moi
en nyt ihan tota allekirjoittas,mikä on sentilleen oikea koko jollekin soittimelle,tiedä häntä.mutta jos on pikkukaiutin kyseessä.niin enpä ole kuullut semmosta,soittimien kokoa mikä ois ollut mun mieleen mutta isommista päästy ihan kivan tutuseen esitykseen,mistä sitten johtus mutta tämmöstä.
ter,reiska
 
kimmosto sanoi:
Itse valitsen tarkkuuden ja annan Loirin pään kasvaa 2x2 m kokoiseksi niillä kappaleilla, joissa päätä ei ole prosessoitu pienemmäksi. Isopäisiä biisejä on vähemmistö, mutta ne ovat vähintään yhtä viihdyttäviä kuin pienipäiset.
Eikös Loirilla ole iso pää ihan oikeastikin. :D
 
TapsaS sanoi:
Itselle instrumenttien luonnollinen koko on merkittävä tekijä toistossa. Pidän siitä, että setti esittelee soittimet suurina, mutta ei liian suurina. Omissa kokeiluissani olen huomannut kaiuttimien ja päätevahvistinten vaikuttavan kokoon eniten. En niinkään etupään. Esimerkiksi päätteitä vaihtamalla saattaa saksofoniperhe pienentyä kautta linjan yhden pykälän. Baritoni kuulostaakin tenorilta, tenori altolta jne. Ei kovin mukavaa eikä nautittavaa. Eräs baffelini taas liioitteli erityisesti kielisoitinten kokoa. Esimerkkinä Ry Cooderin lähimikitetty Martinin Dreadnought kuulosti valtavalta. Koppa kenties 1,5 metriseltä. Eipä sekään kovin luonnollista. Konserttiflyygeli on hyvin vaikea saada toistumaan luonnollisen kokoisena. Onhan se oikeasti aika valtava soitin. Olenkin käyttänyt hyviä pianoäänitteitä settiä rakennellessani koon ja dynamiikan referenssinä. Jotkut soivat nykyään ihan kohtuullisesti, joten tyytyväinen täytyy olla.

t. TapsaS

Oletko tosissasi?

Minusta tuntuu ettei näillä meidän härpäkkeillä päästä lähellekään oikeaa esitystä, tuskin edes lähelle äänitystä. Minulle on lähes sama kuinka iso(t) soitin on kunhan vaan leviää vapautuneesti tilaan ja tunnistettavuudeltaan on hitusen aidon kaltainen. Mukaan kuvioon pitää sovittaa (itseään miellyttävä/henkilökohtaisesti neutraaliksi) miellettävä klangi, iskut...
 
Seppo Kaksonen sanoi:
Oletko tosissasi?

Saksofonien pienentyminen yhdellä kokoluokalla voisi käsittääkseni tapahtua jos sointitasapaino yläbassolta yläkeskialueelle on hiukan nousujohteinen. Sama päinvastaisena on herkkä isottelemaan vähän kaikkea, varsinkin jos bassosäteilijä pinoutuu lattiasta alkaen ja jako on keskialueella. Tuollaisten ei ainakaan pitäisi olla mitään ratkaisemattomia arvoituksia, mutta yksilölliset äänitykset aiheuttavat poikkeamia.
Flyygelissä äänitystekniikan vaikutukset ovat suuria, joten kaikki ei ole enää omissa käsissä.
 
Back
Ylös